Usein kysytyt kysymykset ICD-11:stä

ICD-11-luokitusta käytetään sosiaali- ja terveydenhuollossa kliinisessä työssä potilaan hoidossa, potilasasiakirjojen diagnoosimerkinnöissä sekä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa. Luokitusta hyödynnetään myös tiedontuotannossa ja raportoinnissa, sairastavuuden ja kuolinsyiden tilastoinnissa sekä lääketieteen ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistyössä.

Maailman terveysjärjestö WHO on kehittänyt ICD-diagnoosiluokitusjärjestelmän (International Classification of Diseases) käytettäväksi maailmanlaajuisesti. ICD-11-luokitus korvaa aiemman ICD-10-luokituksen. Uusi luokitus on aiempaa täsmällisempi, laajempi ja se vastaa käytettävyydeltään paremmin alan tieteellistä ja teknistä kehittymistä.

ICD-11-luokitus sisältää paljon uusia sairausdiagnooseja, termejä ja muita koodeja, jotka kuvaavat esimerkiksi oireita, lääkeaineita, instrumentteja, anatomiaa, ammattihenkilöitä ja toimintakykyä. Kirjaaja voi käyttää koodipareja tai -jonoja, joilla kuvataan potilaan tilaa aiempaa tarkemmin.

ICD-11-diagnoosiluokitus on alusta asti suunniteltu sähköisesti käytettäväksi. Tämä mahdollistaa luokituksen nopeamman päivittämisen sekä uusien sairauskokonaisuuksien tuomisen luokitukseen.

THL valmistelee luokituksen käyttöönottoa yhteistyössä sote-alan ammattilaisten, organisaatioiden, tietojärjestelmätoimittajien sekä muiden sidosryhmien kanssa vuosina 2023 – 2026.

THL:n tavoitteena on julkaista ICD-11-luokituksen englanninkielinen versio koodistopalvelimella jo vuoden 2024 aikana käyttöönottojen suunnittelua varten.

THL ylläpitää ja jakaa ICD-11-luokituksen kansalliseen käyttöön. THL koordinoi suomenkielisen ICD-11-luokituksen sovittamista sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä oleviin tietojärjestelmiin sekä tukee organisaatioita ammattilaisten koulutuksessa luokituksen käyttöön.

ICD-11-diagnoosiluokituksen käyttöönotto edellyttää luokituksen kääntämisen englannista suomeksi. THL toteuttaa luokituksen käännös- ja lokalisointityön yhdessä Suomessa toimivien lääketieteen erikoisalayhdistysten kanssa. Luokituksen ruotsinkielinen käännös otetaan käyttöön pohjoismaisen yhteistyön kautta.

Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät luokitusta käytössä olevissa tietojärjestelmissä. Kirjaamisessa voidaan hyödyntää koodijonoja, jotka tarkentavat esimerkiksi tapaturmaan vaikuttaneita seikkoja, jotka tapahtumasta tai olosuhteista on tiedossa.

Uutena toimintamallina ICD-11-luokituksessa on organisaatioiden mahdollisuus ottaa käyttöön myös valmiita työkaluja. Esimerkkinä tästä on diagnoosien koodauksessa toimiva haku- ja koodaustyökalu. Sen avulla ammattilainen voi muodostaa diagnostisten kriteerien mukaisen kuvauksen potilaan tai asiakkaan sairauden tilasta. Tämä tieto voidaan siirtää diagnoositietona asiakirjoihin.

THL tukee ammattilaisia järjestämällä koulutusta ICD-11-luokituksen käytöstä. Koulutusten alkamisesta tiedotetaan erikseen.

Maailman terveysjärjestö WHO omistaa ICD-11-luokituksen ja ylläpitää sitä. WHO tuottaa jäsenmailleen luokituksen käyttöönoton valmistelun tueksi koulutuksia ja ohjeistusta.

WHO vastaa ICD-11-luokituksen sisältörakenteesta, luokituksen päivittämisestä sekä uusien koodien tuomisesta luokitukseen. WHO:n verkkoalustalla koodeihin ja rakenteisiin voi ehdottaa lisäyksiä ja muutoksia, joita WHO:n asiantuntijaryhmät arvioivat.

WHO:n kansainvälisten luokitusten (ICD, ICF, ICHI) kehittäminen on koordinoitu WHO:n luokitusjärjestelmien verkoston (WHO-FIC) (WHO Family of International Classifications) kautta. 

WHO päivittää ICD-11-luokitusta kerran vuodessa. Luokitusmuutoksista vastaavat WHO:n koordinoimat asiantuntijaryhmät. 

THL tarjoaa ICD-11-luokituksen koodistopalvelimen kautta tietojärjestelmävalmistajien käyttöön. THL vastaa suomenkielisestä luokituksesta sen jälkeen, kun luokitus on otettu käyttöön. 

Uusilla diagnoosiluokituksen koodeilla sekä koodeja ja termejä yhdistelemällä terveydenhuollon ammattilainen pystyy kuvaamaan tarkasti potilaan tilaa, oireita tai sairautta. Myös hoitosuunnitelman laatiminen tarkentuu diagnoosien mukaisesti.

Diagnoosit on kuvattu diagnostisten kriteerien avulla sekä erilaisten käsitteiden ja määritelmien kautta. Nämä ovat luokituksessa yhtenäiset kaikissa maissa ja eri kielillä, joten ammattilaiset käyttävät koodeja yhdenmukaisemmin.

ICD-koodien avulla voidaan seurata ja tilastoida sairauksien esiintyvyyttä, kuolleisuutta sekä erilaisia terveyteen liittyviä ongelmia väestötasolla. ICD-luokitusta käytetään Suomessa muun muassa hoitoilmoituksissa ja muissa terveydenhuollon lakisääteisissä rekistereissä sekä terveydenhuollon laaturekistereissä. Kuolinsyytilastojen raportoinnissa WHO on edellyttänyt ICD-11-luokituksen käyttöä vuodesta 2022 lähtien.

ICD-11-luokitus on jokaisessa maassa ja jokaisella kielellä sisällöltään sama, mikä mahdollistaa kansainvälisen tiedon välittämisen ja vertailun.

ICD-koodien käyttö mahdollistaa tarkan, yhtenäisen ja vertailukelpoisen tiedon keräämisen. ICD-koodeja käytetään esimerkiksi lakisääteisissä terveydenhuollon rekistereissä, kuolintodistuksissa sekä etuus- ja vakuutusjärjestelmissä.

ICD-11-luokituksen avulla sairauksia ja ilmiöitä on mahdollista kuvata aiempaa tarkemmin. Tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon vaikuttavuuden seurannassa ja päätöksenteon tukena.

Maailmanlaajuisille pandemioille on olemassa ICD-11-luokituksessa kansainväliset ja kansalliset hätäkoodit. Niitä voidaan hyödyntää maiden rajojen ylittävässä tilastoinnissa ja yhteistyössä.