Vastuullisuus

Haluamme edistää ihmisten ja ympäristön planetaarista terveyttä ja hyvinvointia niin, että asia otetaan huomioon kaikilla politiikkasektoreilla. Tämä edellyttää aiempaa parempaa koordinaatiota eri toimintojen välillä ja selkeää johtovastuuta valtioneuvostolta. Myös ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta tehokkaat verotukselliset keinot, kuten sokerivero, rasvavero ja suolavero, tulee ottaa käyttöön. 

Toimivalla yhdyskuntasuunnittelulla on mahdollista kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan, esimerkiksi työ- ja koulumatka- sekä luontoliikuntaan. Myös kestävyyden ja terveellisyyden lisääminen joukkoruokailussa ja ruokatuotannossa sekä energiaratkaisuissa ovat keinoja kohti parempaa planetaarista terveyttä ja hyvinvointia.

Vuoden 2022 aikana olemme:

• Tuottaneet tietoa sään ja ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, kestävän ruokaympäristön ravitsemuksellisista ja terveydellisistä vaikutuksista sekä tunnistaneet sote-sektorin roolin ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimissa. Otamme ilmastonmuutoksen tutkimuksessamme huomioon myös sosioekonomiset erot ja haavoittuvat ihmisryhmät.
• Edistäneet ilmastonmuutokseen sopeutumista osallistumalla STM:n hallinnonalan sopeutumista koskevan suunnitelman toimeenpanoon ja kansalliseen ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurantaryhmän työskentelyyn sekä Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman (KISS2030) valmisteluun.
• Julkaisseet tietoa, kuinka energiasäästötoimilla voidaan vähentää asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia omaksuen energiaa säästävät asumistottumukset asumisterveys huomioiden.
• Tuottaneet uusia toimintamalleja heikentyneeseen sisäilmatilanteeseen kouluissa, päiväkodeissa ja kodeissa sekä ohjeita tukemaan terveydenhuollon ja sisäilma-alan ammattilaisten työtä. Lisäksi olemme julkaisseet tutkittuun tietoon perustuvia katsauksia ja artikkeleita sisäympäristöstä väestön ja ammattilaisten riskikäsitysten muokkaamiseksi.

Sekä koronapandemia että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat lisänneet epävarmuutta ja asettaneet ihmisten jaksamisen koetukselle myös Suomessa. Olemme asettaneet yhdeksi toimintamme tavoitteeksi yhteiskunnan resilienssin kasvattamisen. 

Haluamme keskittyä erityisesti päihteistä ja riippuvuuksista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn sekä nuorten mielen hyvinvoinnin kasvattamiseen. 

Tavoitteemme on ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja eri aineiden käytön kasvua, varmistaa riittävän aikainen hoitoon pääsy sekä päihde- ja riippuvuuskuntoutukseen pääsyn yhdenvertaisuus, vähentää mielenterveysongelmista kärsiviin ja päihteitä käyttäviin kohdistuvaa stigmaa sekä lisätä hoidon vaikuttavuutta. 

Pyrimme vahvistamaan lasten ja nuorten positiivista mielenterveyttä sekä kaventamaan hyvinvointieroja. Haluamme vahvistaa sellaisia arjen rakenteita, joissa mielen hyvinvointi rakentuu sekä lisätä nuorten ja sote-ammattilaisten mielenterveystaitoja ja -osaamista sekä matalan kynnyksen palveluita.

Vuoden 2022 aikana olemme:

• Pitäneet Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman yhtenä painopisteenä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen. Teemasta järjestettiin neljä kansallista webinaaria ja syventäviä alueellisia työpajoja. 
• Edistäneet Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) muun muassa perhekeskustoimintaa ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja.
• Suositelleet määräaikaista käyttöhuone­kokeilua huumeiden käyttäjille. Käyttöhuoneet voivat vähentää veriteitse tarttuvia tauteja ja yliannostapausten määrää sekä lisätä yleistä turvallisuuden tunnetta.
• Olemme olleet mukana valmistelemassa Suomen ensimmäistä rahapelipoliittista toimintaohjelmaa, joka määrittää suuntaviivat rahapelihaittojen ehkäisylle ja vähentämiselle vuoteen 2030 saakka. 
• Vahvistaneet rahapelihaittojen ehkäisyä osana ehkäisevää päihdetyötä tuottamalla oppaita ja sisältöjä kunnille ja hyvinvointialueille, tuottaneet Opetushallituksen kanssa verkkosivuaineiston ehkäisevästä päihdetyöstä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä toteuttaneet kansalaisviestintäkampanjan rahapelaamisen riskeistä.

THL:n rooli erilaisiin terveysuhkiin varautumisessa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta on noussut viime vuosina yhä tärkeämmäksi. Tämä pitää sisällään niin laitoksen omien kyvykkyyksien parantamisen esimerkiksi pandemiatilanteissa kuin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kriisinkestävyyden lisäämisen.

Haluamme kasvattaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta lisäämällä sosiaalista kestävyyttä, vahvistamalla valmiutta sote-sektorilla, varautumalla erilaisiin kansallisiin ja rajat ylittäviin terveysuhkiin sekä parantamalla digitaalista turvallisuutta.

Vastaamme valmiudesta seuraavilla toiminta-alueilla:

• tartuntataudit, biouhkat sekä tuntemattomat uhkat
• ympäristöterveyden uhkat ja kemialliset uhkat
• lääketukkukauppa ml. RescEU-varmuusvarasto
• oikeuslääkintä ja DNA-tunnistaminen
• sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kansallinen viranomaisyhteistyö 
• laitoksen infrastruktuuri ja sisäinen valmius.

Vuonna 2022 olemme:

• Pitäneet yllä ajantasaista tilannekuvaa koronatilanteesta alueellisesti ja kansallisesti.
• Tarjonneet korkealaatuista asiantuntijatukea terveysuhkiin varautumisessa ja vastaamisessa sekä tuottaneet riittävästi konkreettisia palveluita laboratoriotutkimuksiin, lääkkeisiin, vasta-ainetesteihin, rokotuksiin sekä oikeuslääkäritoimintaan liittyen. 
• Toteuttaneet COVID-19-epidemian yhteiskunnallisten vaikutusten seurantaa ja arviointia. Asiantuntija-arviossa on käsitelty COVID19-epidemian ja rajoitustoimien vaikutuksia väestön hyvinvointiin, terveyteen ja elinoloihin, palvelujärjestelmään sekä kansantalouteen.

Toiminnan jalanjälki muodostuu kielteisistä ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista, joita organisaation olemassaolosta ja toiminnasta aiheutuu. Siinä missä haluamme kasvattaa kädenjälkeämme, haluamme pienentää jalanjälkeämme. Pyrimme tähän vähentämällä hiilidioksidipäästöjämme, käyttämällä julkisia varoja vastuullisesti ja pitämällä huolta tärkeimmästä resurssistamme eli henkilöstöstä.

Ekologinen

Hiilijalanjälkeämme arvioidaan Valtiokonttorin toimesta koko valtionhallinnon tasolla. Hiilijalanjälkemme koostuu suurimmaksi osaksi matkustamisesta ja toimitiloista.

Matkustaminen vähentyi huomattavasti koronan takia vuosina 2020–2021, mutta lisääntyi jälleen vuonna 2022. Tämän takia hiilidioksidipäästömme nousivat vuodesta 2021 noin 20 %. CO2e kg oli 55 091 vuonna 2020, 18 666 vuonna 2021 ja 23 540 vuonna 2022. Lentokilometrien määrä vuonna 2022 on kuitenkin pienempi kuin ennen koronaa, koska etäkokoukset ovat jo vakiintunut käytäntö.

Olemme jo useiden vuosien ajan tehostaneet toimitilojemme käyttöä. Vuonna 2022 tehtiin päätös luopua yhdestä rakennuksesta Tilkanmäen kampuksella. Olemme myös mukana valtion yhteisessä toimitilahankkeessa Oulussa. Muilla paikkakunnilla yhteiskäyttöisyydessä edetään Senaatti-kiinteistöjen aikataulun mukaan.

Olemme olleet myös aktiivisesti edistämässä hiilineutraalisuutta yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Vuonna 2022 Tilkanmäen kampukselle on asennettu lisää aurinkopaneeleja. Kaukokylmä on otettu laajasti käyttöön jo aiemmin, ja sen käyttöä tullaan lisäämään. Vuonna 2022 saimme ECOenergy-sertifikaatin tuulivoimalla tuotetun energian käytöstä. Loppuvuonna päätimme hankkia Green Office -ympäristöjärjestelmän, joka jatkossa ohjaa laitoksemme jalanjälkitavoitteiden saavuttamista.

Taloudellinen

Taloudellinen varojen käyttö vuodelta 2022 on kuvattu tilinpäätöksessä. Hankinnoissa tarkastelemme jokaisen kilpailutuksen yhteydessä mahdollisuutta ottaa huomioon vastuullisuus. Seuraamme vastuullisuuden huomioon ottamista hankinnoissa vuositasolla ja teemme tarvittavia toimenpiteitä (esim. parannamme ohjeistusta) asian edistämiseksi.
Tutustu THL:n tilinpäätöstietoihin

Sosiaalinen

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä elementtejä kaikessa toiminnassamme. Tavoitteemme on toimia yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjänä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kehitämme ja seuraamme toimintaamme aktiivisesti sekä toiminnallisen että henkilöstöpoliittisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman avulla. Sukupuolten tasa-arvon ja ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista seuraamme säännöllisesti toteutettavilla työhyvinvointikyselyillä. Lisäksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus on osa koko henkilöstölle tarkoitettua koulutusohjelmaa ja osa uusien työntekijöiden perehdytysmateriaalia.
Tutustu THL:n yhdenvertaisuussuunnitelmaan