Syntyperäluokitus ja aineistokuvaus

Tämän sivun sisältö

Syntyperäluokitus

Vuodesta 2013 alkaen Kouluterveyskyselyssä on kysytty vastaajan itsensä sekä hänen äitinsä ja isänsä syntymämaata. Niiden perusteella on mahdollista luokitella nuoret neljään syntyperän mukaiseen ryhmään.

  1. Ryhmään suomalainen syntyperä kuuluvat nuoret, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa sekä nuoret, joiden ainoa vanhempi ja he itse ovat syntyneet Suomessa.
  2. Ryhmään toinen vanhemmista ulkomaalaistaustainen kuuluvat nuoret, joiden vanhemmista toinen on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla sekä nuoret, joiden ainoa vanhempi on syntynyt Suomessa ja he itse ovat syntyneet ulkomailla.
  3. Ryhmään ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa kuuluvat nuoret, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi ovat syntyneet ulkomailla ja nuori itse on syntynyt Suomessa.
  4. Ryhmään ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla kuuluvat nuoret, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi sekä nuori itse ovat syntyneet ulkomailla.

Kun yhdistetään kaksi ensimmäistä ryhmää, tuloksia on mahdollisuus tarkastella kolmeluokkaisena:

  1. suomalaistaustainen,
  2. ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa ja
  3. ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla.

Kun yhdistetään kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä ryhmää, tuloksia on mahdollisuus tarkastella kaksiluokkaisena: 1) suomalaistaustainen ja 2) ulkomaalaistaustainen.

Luokitus perustuu Tilastokeskuksen syntyperäluokitukseen (Tilastokeskus). Tiedot omasta ja vanhempien syntymämaasta ovat Kouluterveyskyselyssä vastaajan itse ilmoittamia.

Tiedonkeruu

Kun tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten terveys- ja hyvinvointitietoa, täytyy muistaa tiedonkeruuseen liittyvät erityispiirteet ja niiden vaikutus tietojen luotettavuuteen. Ulkomaalaistaustaisen väestön tavoittaminen tutkimuksiin on haastavaa ja heidän osallistumisensa vaatii usein henkilökohtaisen kontaktin puhelimitse tai kasvokkain. Kouluterveyskyselyn tiedonkeruu kuitenkin toteutettiin verkkolomakkeella, johon oli mahdollisuus vastata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi tai pohjoissaameksi. Moni ulkomaalaistaustainen joutui siksi vastaamaan muulla kuin äidinkielellään.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Nuorilta kerättyyn aineistoon liittyy myös epäuskottavien vastausten mahdollisuus. Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn aineistossa pyrittiin tunnistamaan epäuskottavia vastaajia, jotka tietyissä kysymyksissä vastaavat mahdottomia äärivastausvaihtoehtoja. Nuoret, jotka ilmoittivat, ettei näkeminen, kuuleminen, käveleminen, oppiminen, muistaminen eikä keskittyminen onnistu heiltä lainkaan, eivät olisi näiden rajoitteidensa vuoksi pystyneet itsenäisesti vastaamaan kyselyyn. Myös sitä pidettiin epäuskottavana, ettei vastaaja kouluviikon aikana syö kertaakaan aamupalaa, koululounasta, iltaruokaa, iltapalaa eikä välipaloja. Nuoret, jotka vastasivat molemmissa edellä mainituissa kysymyksissä epäuskottavasti (n=419), poistettiin vuoden 2023 perusopetuksen 8. ja 9. luokkien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten käyttöaineistosta. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilailla ei havaittu vastaavaa äärivastausvaihtoehtoihin vastaamista.

Vuosina 2013-2021 ei käyttöaineistoon tehty vastaavia poistoja, mutta syntyperän mukaisista tuloksista päätettiin rajata pois perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista, lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista ne vastaajat, jotka ilmoittivat, etteivät harjaa koskaan hampaitaan ja että heille on sattunut lukuvuoden aikana kaksi tai useampia tapaturmia välitunnilla, liikuntatunnilla, muulla tunnilla sekä koulumatkalla. 

Aineistot

Vuoden 2023 aineistossa ulkomaalaistaustaisia vastaajia oli perusopetuksen 4. ja 5. luokan pojista ja tytöistä 6,1 prosenttia (pojat n=2867, tytöt n=2943). Perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista 7,1 prosenttia (n=3052) ja tytöistä 6,2 prosenttia (n=2730) ilmoitti olevansa ulkomaalaistaustainen. Lukioiden 1. ja 2. vuoden pojista 6,5 prosenttia (n=1212) ja tytöistä 6,2 prosenttia (n=1638) oli ulkomaalaistaustaisia vastaajia. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojista ulkomaalaistaustaisia oli 6,4 prosenttia (n=706) ja tytöistä 5,7 prosenttia (n=460).

Tieto syntyperästä puuttui 7,6 prosentilta perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista, 5,9 prosentilta ammattiin opiskelevista pojista ja 4,8 prosentilta perusopetuksen 4. ja 5. luokan pojista. Muissa ryhmissä tieto puuttui 1,0-2,7 prosentilta.

Ulkomaalaistaustaisten määrät ja osuudet muilta vuosilta on kerrottu taulukoissa 1-4.

Taulukko 1. Ulkomaalaistaustaiset perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat virallisen sukupuolen mukaan.
Määrät ja osuudet 2017 2019 2021 2023
Ulkomaalaistaustaisten määrä pojista 2292 2656 2815 2867
Ulkomaalaistaustaisten määrä tytöistä 2358 2940 2984 2943
Ulkomaalaistaustaisten osuus (%) kyselyyn vastanneista pojista 4,8 5,3 5,5 6,1
Ulkomaalaistaustaisten osuus (%) kyselyyn vastanneista tytöistä 4,9 5,9 5,8 6,1
Tieto pojan syntyperästä puuttuu (%) 2,6 3,6 2,9 4,8
Tieto tytön syntyperästä puuttuu (%) 1,5 1,9 1,4 2,5
Taulukko 2. Ulkomaalaistaustaiset perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaat virallisen sukupuolen mukaan.
Määrät ja osuudet 2013 2015 2017 2019 2021 2023
Ulkomaalaistaustaisten määrä pojista 2314 1561 2024 2350 2693 3052
Ulkomaalaistaustaisten määrä tytöistä 1873 1195 1771 2191 2571 2730
Ulkomaalaistaustaisten osuus (%) kyselyyn vastanneista pojista 4,6 6,2 5,6 5,5 6,0 7,1
Ulkomaalaistaustaisten osuus (%) kyselyyn vastanneista tytöistä 3,8 4,7 4,8 5,0 5,5 6,2
Tieto pojan syntyperästä puuttuu (%) 4,7 3,4 9,1 7,8 7,5 7,6
Tieto tytön syntyperästä puuttuu (%) 1,9 1,1 3,1 2,5 2,6 2,7
Taulukko 3. Ulkomaalaistaustaiset lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat virallisen sukupuolen mukaan.
Määrät ja osuudet 2013 2015 2017 2019 2021 2023
Ulkomaalaistaustaisten määrä pojista 667 631 540 847 973 1212
Ulkomaalaistaustaisten määrä tytöistä 840 766 745 1201 1367 1638
Ulkomaalaistaustaisten osuus (%) kyselyyn vastanneista pojista 3,2 3,9 3,8 4,6 5,1 6,5
Ulkomaalaistaustaisten osuus (%) kyselyyn vastanneista tytöistä 3,0 3,4 3,7 4,6 4,9 6,2
Tieto pojan syntyperästä puuttuu (%) 1,7 0,7 2,6 2,3 2,3 2,4
Tieto tytön syntyperästä puuttuu (%) 1,0 0,2 0,8 0,8 0,8 1,0
Taulukko 4. Ulkomaalaistaustaiset ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat virallisen sukupuolen mukaan.
Määrät ja osuudet 2013 2015 2017 2019 2021 2023
Ulkomaalaistaustaisten määrä pojista 1124 915 722 677 590 706
Ulkomaalaistaustaisten määrä tytöistä 523 568 497 415 410 460
Ulkomaalaistaustaisten osuus (%) kyselyyn vastanneista pojista 5,8 5,3 4,6 4,8 4,7 6,4
Ulkomaalaistaustaisten osuus (%) kyselyyn vastanneista tytöistä 3,4 4,1 4,7 4,4 4,5 5,7
Tieto pojan syntyperästä puuttuu (%) 3,5 3,2 7,1 7,3 5,0 5,9
Tieto tytön syntyperästä puuttuu (%) 1,4 0,9 2,7 2,2 2,3 2,4

Katso ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus hyvinvointialueittain Lasten ja nuoren hyvinvointi -tilastoraportista.

Päivitetty: