Syntyperäluokitus ja aineistokuvaus
Tämän sivun sisältö
Syntyperäluokitus
Kouluterveyskyselyssä on kysytty vastaajan itsensä sekä hänen äitinsä ja isänsä syntymämaata. Niiden perusteella on mahdollista luokitella nuoret neljään syntyperän mukaiseen ryhmään.
- Ryhmään suomalainen syntyperä kuuluvat nuoret, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa sekä nuoret, joiden ainoa vanhempi ja he itse ovat syntyneet Suomessa.
- Ryhmään toinen vanhemmista ulkomaalaistaustainen kuuluvat nuoret, joiden vanhemmista toinen on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla sekä nuoret, joiden ainoa vanhempi on syntynyt Suomessa ja he itse ovat syntyneet ulkomailla.
- Ryhmään ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa kuuluvat nuoret, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi ovat syntyneet ulkomailla ja nuori itse on syntynyt Suomessa.
- Ryhmään ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla kuuluvat nuoret, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi sekä nuori itse ovat syntyneet ulkomailla.
Kun yhdistetään kaksi ensimmäistä ryhmää, tuloksia on mahdollisuus tarkastella kolmeluokkaisena:
- suomalaistaustainen,
- ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa ja
- ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla.
Kun yhdistetään kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä ryhmää, tuloksia on mahdollisuus tarkastella kaksiluokkaisena: 1) suomalaistaustainen ja 2) ulkomaalaistaustainen.
Luokitus perustuu Tilastokeskuksen syntyperäluokitukseen (Tilastokeskus). Tiedot omasta ja vanhempien syntymämaasta ovat Kouluterveyskyselyssä vastaajan itse ilmoittamia.
Tiedonkeruu
Kun tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten terveys- ja hyvinvointitietoa, täytyy muistaa tiedonkeruuseen liittyvät erityispiirteet ja niiden vaikutus tietojen luotettavuuteen. Ulkomaalaistaustaisen väestön tavoittaminen tutkimuksiin on haastavaa ja heidän osallistumisensa vaatii usein henkilökohtaisen kontaktin puhelimitse tai kasvokkain. Kouluterveyskyselyn tiedonkeruu kuitenkin toteutettiin verkkolomakkeella, johon oli mahdollisuus vastata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi tai pohjoissaameksi. Moni ulkomaalaistaustainen joutui siksi vastaamaan muulla kuin äidinkielellään.
Tulosten laatutarkastelut
Nuorilta kerättyä tietoa tarkasteltaessa on otettava huomioon myös epäuskottavien vastausten mahdollisuus. Kouluterveyskyselyn vastauksia on kartoitettu sekä sisällöllisesti että vastausteknisesti niiden tunnistamiseksi. Pienellä osalla Kouluterveyskyselyyn vastanneista perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista havaittiin poikkeavaa vastaamiskäyttäytymistä matriisikysymyksissä.
Katso tarkemmin Laaturaportti: Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely
Ulkomaalaistaustaisten vastaajien osuudet nousivat tarkasteluissa sitä suuremmiksi mitä enemmän pisteitä vastaaja sai poikkeavan vastaamiskäyttäytymisen perusteella. Koska syntyperämuuttujan muodostamiseen käytetyt kysymykset eivät ole mukana epäuskottavuustarkasteluissa, voidaan päätellä, että ne vastaajat, jotka ovat vastanneet epäuskottavasti matriisikysymyksissä, eivät myöskään ole vastanneet todenmukaisesti syntyperää koskeviin kysymyksiin.
Tarkastelujen perusteella perusopetuksen 8. ja 9. luokan, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten syntyperän mukaisista tuloksista vuosilta 2019–2025 poistettiin ne, jotka vastasivat vähintään viidessä matriisissa poikkeavaan reunaan tai vähintään neljässä matriisissa diagonaalisen vastauskuvion.
Heidän lisäkseen vuosien 2019–2023 tuloksista rajattiin pois ne vastaajat, jotka ilmoittivat, etteivät harjaa koskaan hampaitaan ja että heille on sen lisäksi sattunut lukuvuoden aikana kaksi tai useampia tapaturmia sekä välitunnilla, liikuntatunnilla, muulla tunnilla että koulumatkalla. Poistettujen osuus oli 0,7 prosenttia (n=1033) vuonna 2019, 3,2 prosenttia (n=6007) vuonna 2021, 5,2 prosenttia (n=7803) vuonna 2023 ja 1,2 prosenttia vuonna 2025 (n=2069).
Aineisto syntyperän mukaisissa tuloksissa
Ulkomaalaistaustaisia vastaajia oli perusopetuksen 4. ja 5. luokalla 11 prosenttia pojista ja tytöistä sekä 8. ja 9. luokalla pojista 10 prosenttia ja tytöistä 9 prosenttia oman ja vanhempiensa syntymämaan ilmoittaneista vuonna 2025. Lukion 1. ja 2. vuoden pojista ja tytöistä 8 prosenttia ilmoitti olevansa ulkomaalaistaustainen. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojista ulkomaalaistaustaisia oli 8 prosenttia ja tytöistä 10 prosenttia.
Vuonna 2025 tieto syntyperästä puuttui perusopetuksen 4. ja 5. luokalla 2 prosentilta Kouluterveyskyselyyn vastanneista pojista ja tytöistä sekä 8. ja 9. luokalla 3 prosentilta pojista ja prosentilta tytöistä. Lukiossa puuttuvien osuus oli prosentti pojista ja tytöistä. Ammatillisissa oppilaitoksissa tieto syntyperäistä puuttui 2 prosentilta pojista ja prosentilta tytöistä.
Tarkemmat tiedot ulkomaalaistaustaisten määristä ja osuuksista on kerrottu taulukoissa 1–4.
| Syntyperä ja sukupuoli | 2019 | 2021 | 2023 | 2025 |
|---|---|---|---|---|
| Suomalaistaustainen, pojat | 45240 (95 %) | 47103 (94 %) | 41911 (94 %) | 45397 (89 %) |
| Suomalaistaustainen, tytöt | 45790 (94 %) | 48102 (94 %) | 43931 (94 %) | 44351 (89 %) |
| Suomalaistaustainen, yhteensä | 91267 (94 %) | 95936 (94 %) | 86145 (94 %) | 90072 (89 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, pojat | 1309 (3 %) | 1486 (3 %) | 1525 (3 %) | 2764 (5 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, tytöt | 1502 (3 %) | 1615 (3 %) | 1665 (4 %) | 2892 (6 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, yhteensä | 2819 (3 %) | 3133 (3 %) | 3208 (4 %) | 5696 (6 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, pojat | 1347 (3 %) | 1329 (3 %) | 1342 (3 %) | 2881 (6 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, tytöt | 1438 (3 %) | 1369 (3 %) | 1278 (3 %) | 2805 (6 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, yhteensä | 2801 (3 %) | 2728 (3 %) | 2646 (3 %) | 5724 (6 %) |
| Syntyperä ja sukupuoli | 2019 | 2021 | 2023 | 2025 |
|---|---|---|---|---|
| Suomalaistaustainen, pojat | 37065 (95 %) | 38075 (94 %) | 35934 (94 %) | 40949 (90 %) |
| Suomalaistaustainen, tytöt | 40723 (95 %) | 42702 (95 %) | 39955 (94 %) | 42790 (91 %) |
| Suomalaistaustainen, yhteensä | 77923 (95 %) | 80981 (94 %) | 76036 (94 %) | 83887 (90 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, pojat | 778 (2 %) | 921 (2 %) | 893 (2 %) | 1588 (4 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, tytöt | 942 (2 %) | 1153 (3 %) | 1110 (3 %) | 1726 (4 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, yhteensä | 1723 (2 %) | 2083 (2 %) | 2008 (3 %) | 3319 (4 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, pojat | 1347 (3 %) | 1393 (3 %) | 1553 (4 %) | 3137 (7 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, tytöt | 1187 (3 %) | 1355 (3 %) | 1491 (4 %) | 2623 (6 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, yhteensä | 2545 (3 %) | 2763 (3 %) | 3054 (4 %) | 5779 (6 %) |
| Syntyperä ja sukupuoli | 2019 | 2021 | 2023 | 2025 |
|---|---|---|---|---|
| Suomalaistaustainen, pojat | 16981 (95 %) | 17671 (95 %) | 16846 (94 %) | 17746 (92 %) |
| Suomalaistaustainen, tytöt | 24824 (95 %) | 26552 (95 %) | 24300 (94 %) | 25209 (92 %) |
| Suomalaistaustainen, yhteensä | 41846 (95 %) | 44291 (95 %) | 41200 (94 %) | 43002 (92 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, pojat | 363 (2 %) | 417 (2 %) | 435 (2 %) | 555 (3 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, tytöt | 519 (2 %) | 575 (2 %) | 684 (3 %) | 842 (3 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, yhteensä | 884 (2 %) | 995 (2 %) | 1122 (3 %) | 1400 (3 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, pojat | 467 (3 %) | 531 (3 %) | 731 (4 %) | 962 (5 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, tytöt | 682 (3 %) | 789 (3 %) | 946 (4 %) | 1451 (5 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, yhteensä | 1150 (3 %) | 1323 (3 %) | 1678 (4 %) | 2419 (5 %) |
| Syntyperä ja sukupuoli | 2019 | 2021 | 2023 | 2025 |
|---|---|---|---|---|
| Suomalaistaustainen, pojat | 12241 (95 %) | 11307 (96 %) | 9524 (94 %) | 12724 (92 %) |
| Suomalaistaustainen, tytöt | 8734 (96 %) | 8488 (95 %) | 7439 (94 %) | 9129 (90 %) |
| Suomalaistaustainen, yhteensä | 21003 (95 %) | 19840 (96 %) | 17001 (94 %) | 21900 (91 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, pojat | 198 (2 %) | 164 (1 %) | 195 (2 %) | 332 (2 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, tytöt | 124 (1 %) | 123 (1 %) | 160 (2 %) | 266 (3 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa, yhteensä | 323 (2 %) | 289 (1 %) | 356 (2 %) | 600 (3 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, pojat | 442 (3 %) | 365 (3 %) | 428 (4 %) | 796 (6 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, tytöt | 287 (3 %) | 284 (3 %) | 292 (4 %) | 708 (7 %) |
| Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla, yhteensä | 734 (3 %) | 654 (3 %) | 725 (4 %) | 1514 (6 %) |
