Kokemusasiantuntijat lastensuojelussa

Kuka on nuori kokemusasiantuntija?
Mitä teen kun haluan ottaa kokemusasiantuntijan mukaan lastensuojelutyön kehittämiseen?
Reunaehdot ja lähtökohdat
Kokemusasiantuntijatoiminnalla tavoitellaan muutosta

Kokemusasiantuntija on henkilö, joka on mukana kehittämässä lastensuojelua omien kokemuksien pohjalta. Usein lastensuojelussa osaaminen on nähty ainoastaan lastensuojelualan professioissa ammattilaisten, työntekijöiden ja tutkijoiden näkökulmasta. Asiakkaat ovat olleet lastensuojelun kehittämisen käyttämätön voimavara. On hyvin tärkeää, että kuullaan asiakkaiden ääntä.

Lastensuojelun nuorten asiakkaiden muodostamat kehittäjäryhmät ovat työtapa ja -väline, jonka avulla on mahdollista vahvistaa palvelujärjestelmää ja vaikuttaa positiivisesti arvo- ja asennemaailmaan. Toiminta kytkeytyy luontevasti lastensuojelun eri toimijoiden perustehtävään ja tuo niihin läpinäkyvyyttä.

Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden taustalla on ajatus avoimesta yhteistyöstä, jossa nuoret otetaan tasa-arvoisesti mukaan tarkastelemaan arvioitavia ja kehitettäviä asioita. Pitkäjänteisen ja sitoutuneen työn johdosta kokemusasiantuntijuus on noussut lastensuojelussa tunnustetuksi käsitteeksi ja tavaksi toimia. Kiinnostus nuorten kokemusasiantuntijuutta kohtaan on kasvava.

Kuka on nuori kokemusasiantuntija?

Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan nuorta henkilöä, joka kehittää lastensuojelua omien kokemuksien pohjalta. Hänellä on omakohtaista kokemusta lastensuojelusta ja hän on halukas jakamaan kokemuksiaan sekä kuulemaan muiden näkökulmia asioista, joita yhdessä tarkastellaan. Käsite pohjautuu MUUTOSVOIMAA - kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta lastensuojelussa -oppaan määritelmään.

Nuori tuo kokemuksen pohjalta käsiteltävään asiaan ajatuksensa, tunteensa, toiveensa ja odotuksensa, jolloin asioita tarkastellaan syvemmällä merkitystasolla. Nuori on tietoinen siitä, että hänen kokemuksensa ovat osa tai tulevat olemaan osana kehittämistyötä. Nuori voi toimia kokemusasiantuntijana myös ilman, että hänen henkilöllisyytensä tulee julkiseksi.

Nuori kokemusasiantuntija lastensuojelun sijaishuollossa

nykyinen tai entinen asiakas
iältään alle 30-vuotias, mutta yli 12-vuotias nuori
halukas jakamaan kokemuksiaan
kiinnostunut kuulemaan muiden kokemuksia lastensuojelun kehittämiseksi

Kysymyksiä, jotka on tärkeää pitää mielessä: mistä nuori saa tunteen, että hän toimii kokemusasiantuntijana? Mistä hän tunnistaa sen? Missä se näkyy? Kun nuori otetaan mukaan toimintaan tasa-arvoisena tiedontuottajana ammattilaisten rinnalle, hän saa samalla kokemuksen asiantuntijuudesta, kuulluksi tulemisesta ja omien kokemustensa arvokkuudesta. Kokemusasiantuntijatoimintaa ei ole esimerkiksi nuoren mukaan ottaminen ikään kuin pakollisena ja yksittäisenä kiintiökokemusasiantuntija tai esimerkiksi nuoren osallistuminen haastattelututkimukseen. Kokemusasiantuntijatoiminnan lähtökohtana on arvostava vuorovaikutus ja osallisuus, jotka eivät toteudu, jos nuori on mukana vain vastaamassa kysymyksiin. Tällöin toiminta tapahtuu muiden kuin kokemusasiantuntijan ehdoilla, eikä ole tasavertaista ja vuorovaikutteista yhteistä toimintaa.

Kun nuoret tulevat mukaan kehittämään lastensuojelua, he avaavat samalla omasta elämästään jotain hyvin oleellista ja tärkeää. Kokemustieto on elämäntarinoista kumpuavaa kehittämistyötä ja siksi toiminnalla tulee olla eettisesti kestävä perusta.

Kokemusasiantuntijuuden ytimessä on omien kokemusten ja elämäntarinan hahmottaminen. Elämänkokemukset vaikuttavat lapsen ja nuoren kasvuun, kehitykseen ja olemukseen kokonaisvaltaisesti ja ne rakentavat sekä muokkaavat jokaisesta ihmisestä ainutkertaisia persoonia. Kukin miettii omalla tavallaan elämäntarinan ydinkysymyksiä: kuka minä olen, mihin minä kuulun ja miten minä elän. Usein vaikeista elämänkokemuksista selvinnyt nuori on jäsentänyt näitä kysymyksiä tarkemmin ja syvällisemmin, eikä hän pidä elämää itsestäänselvyytenä.

Selviytymisestä kumpuava energia auttaa suuntaamaan omaa tietä, elämäntarinan jäsentäminen vahvistaa taas sitä. Nuori voi olla hyvin tietoinen omista arvoistaan ja elää niiden mukaista elämää. Hän on valmis ja halukas puolustamaan heikompia ja auttamaan samassa tilanteessa olevia lapsia ja nuoria. Kokemusasiantuntijuudessa pääsee tarkastelemaan omaa elämää sekä taakse- että eteenpäin.

Mitä teen kun haluan ottaa kokemusasiantuntijan mukaan lastensuojelutyön kehittämiseen?

Ennen rekrytointia

Tiedostan ja ymmärrän toiminnan tavoitteet, lähtökohdat ja reunaehdot
- Mitä tehdään?
- Miksi näin tehdään?
- Miten tämä kaikki tehdään?
Ymmärrän, että toimintaa pyöritetään nuorten ehdoilla
Varmistun, että minä ja edustamani taho olemme valmiita sitoutumaan nuorten tarpeisiin ja odotuksiin

Rekrytoitaessa

Kartoitan verkostojeni kautta toimintaan halukkaita nuoria
Tiedostan minkälaista ryhmää olen kokoamassa
Toimin aktiivisena aikuisena nuoren kiinnostuksen ja luottamuksen herättämisessä

Toimintaa käynnistettäessä

Varmistun turvallisuudesta ja luottamuksellisuudesta
Luon toiminnalle rakenteet
Huolehdin sitouttamisesta ja jatkuvuudesta
En suunnittele liikaa ja täytä tapaamiset omalla agendalla, vaan annan aikaa ja tilaa nuorille

Reunaehdot ja lähtökohdat

Kokemusasiantuntijuuden reunaehdot ja lähtökohdat auttavat hahmottamaan toiminnan perustaa. Niiden tarkasteleminen tekee toiminnasta luotettavaa ja antaa suuntaviivat etenemiselle. Niiden avulla on mahdollista perustella toiminnan merkitystä ja syventää eettistä tietoisuutta. Reunaehdot ja lähtökohdat korostavat aikuisten vastuuta yhteisessä tekemisessä ja luovat toiminnalle jatkuvuuden edellytykset.

Reunaehdot vastaavat kysymyksiin

Mitä tehdään, tavoitellaan?
Miksi ryhmä perustetaan
Miksi kokemuksen ääntä halutaan kuulla?
Ketä varten kokemustietoa kuullaan
Mihin kokemustieto vaikuttaa?
Miten toimintaa vedetään?
Miten nuori valmistellaan esim. puheenvuoron pitämisessä?
Mitä nuori tapahtumasta saa tai mitä hän siitä hyötyy?
Mitkä ovat nuoren tarpeet ja valmiudet suhteessa käsiteltävään asiaan?
Mitkä ovat keskeisimmät toimet, jotka liittyvät nuoreen kokemusasiantuntijaan?
- Esim. matkajärjestelyt,
- palkkiot, palautteet ja/tai
- jälkipuinnit.

Esimerkkejä lähtökohdista

Kokemusasiantuntijatoiminnan lähtökohtana tulisi olla se, mitä nuori toiminnasta saa ja mihin toiminnalla pyritään vaikuttamaan. Toiminnassa tulee huomioida ja kehittää nuorten omia taitoja ja valmiuksia, ja kannustaa heitä käyttämään niitä.

Aika, paikka ja tila

Nuoret ovat luontaisesti uteliaita ja tutkivat mielellään arjessa kohtaamiaan asioita. He tarvitsevat ajan, paikan ja tilan omien näkemystensä ilmaisemiseen. Lisäksi tarvitaan turvalliset ja luotettavat aikuiset, jotka ottavat nuorten ajatukset tosissaan ja vievät niitä yhdessä nuorten kanssa eteenpäin. Näin muodostuu kokemusasiantuntijuuden ketju.

Nuoren kokemustieto tulee ottaa tasa-arvoisesti vastaan

Nuori tietää, että hänen ajatuksensa ja näkökulmat tulevat osaksi kehittämistyötä. Avoin yhteistyö on kokemusasiantuntijatoiminnan perustana, kun nuoret otetaan tasa-arvoisesti mukaan kehittämistyöhön. Kokemustieto on yhteydessä tiiviisti teoria- ja tutkimustiedon sekä ammattilaisten tietotaitojen kanssa.

Kehittämistyö ei tarkoita, että asioista pitäisi olla samaa mieltä. Yhteisen keskustelun kautta erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja niitä on mahdollista ymmärtää myös paremmin. Vuorovaikutuksen tuloksena yhdistyy kokemusperäinen ja teoreettinen tieto. Kokemustieto on mahdollista ja tärkeää tunnustaa sekä tunnistaa oleellisena osana kehittämis-, kouluttamis- ja vaikuttamistyötä. Kokemustieto ei ole uhka teoria- tai tutkimustiedolle vaan se ennen kaikkea täydentää ja tuo reflektiopintaa. Kokemustiedon tulee olla tasavertainen teoreettisen tiedon rinnalla.

Arvojen ja asenteiden tarkastelua

Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa antaa paljon, mutta se myös edellyttää asioita jokaiselta toimijalta. Yhteinen kehittäminen vaatii omien arvojen ja asenteiden tarkastelua sekä oman ammatillisen roolin jatkuvaa arviointia. Lisäksi se edellyttää pysähtymistä pohtimaan tiedon käsitettä.

Kokemusasiantuntijatoiminnalla tavoitellaan muutosta

Kehittäjäryhmässä pohditaan yhdessä, mitkä asiat ovat jäseniä auttaneet ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Kehittäjäryhmä kääntää ongelmapuheen ratkaisupuheeksi. Ongelmissa ei ole tarkoitus rypeä vaan ne yritetään ratkaista.

Ryhmä ei ole terapiaa, mutta toiminta voi olla terapeuttista.
Ryhmä on samalla myös vertaisryhmä.
Ryhmän toimiessa ollaan toisinaan tilanteessa, jossa voidaan valita, mihin suuntaan ryhmä lähtee menemään; valitse se, mikä vie eteenpäin.

Kokemusasiantuntija voi hyödyntää kehittäjäryhmässä omaa ja toisten sijoitettujen nuorten elämänkokemusta. Jokainen päättää ja harkitsee, minkä verran on valmis tai halukas antamaan ja jakamaan itsestään. Kun nuori kertoo tarinaansa, kertoo hän myös läheisistään. Harkitseminen suojelee, ettei nuori vahingoita itseään tai läheisiään.

”Voiko mikään olla sen rohkeampaa kuin antaa kasvonsa, ajatuksensa, tunteensa ja tarinansa yhteiseen hyvään? Toiveeseen, että tulevaisuudessa lapsilla olisi asiat paremmin.”

Lähdettyäsi yhteiselle matkalle nuorten kokemusasiantuntijoiden kanssa, ei paluuta entiseen enää ole. Hyvää matkaa! Olemme tarvittaessa oppaana ja tukena. (Pesäpuun selviytyjät)

Lähde

Sivun sisältö pohjautuu MUUTOSVOIMAA - kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta lastensuojelussa -oppaan näkökulmiin. Opas valmistuu syksyllä 2016. (Barkman, Inkinen, Isoniemi ja Vario, 2016, Pesäpuu ry).