Lastensuojelutyötä ohjaavat periaatteet

• Asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet
• Lapsen etu
• Vuorovaikutus
• Ammattihenkilöstön työn laatu
• Vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri

Lastensuojelun laatusuosituksen voi kokonaisuudessaan lukea oheisen linkin kautta. 
Lastensuojelun laatusuositus, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8 (Valto)

Asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet

Lastensuojelussa korostetaan erityisesti asiakkaiden ihmisarvoista kohtelua ja yksityisyyden suojaa. Lastensuojelun arjessa tämä näkyy esimerkiksi asiakkaiden yhdenvertaisena, syrjimättömänä ja kunnioittavana kohteluna. Toiminnassa tulee kaikilla tasoilla huomioida Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimuksessa taatut lapsen oikeudet ja sopimusvaltioiden viranomaisille asetetut velvoitteet. Huomioitava on myös YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (Vammaisyleissopimus), jonka Suomi on allekirjoittanut. Lastensuojelun kannalta sopimuksen 7. artikla koskien vammaisia lapsia ja 23. artikla kodin ja perheen kunnioittamisesta ovat keskeisimmät kohdat. 

Lapsen oikeuksien sopimus

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on alle 18-vuotiaita lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Suomi on ratifioimalla sopimuksen sitoutunut muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Sopimus velvoittaa näin niin valtiota, hyvinvointialueita kuin lapsen vanhempia ja muita aikuisiakin. 
Lapsen oikeuksien sopimus kokonaisuudessaan (Unicef) 

Lapsiasiavaltuutettu lapsen oikeuksien edistäjänä

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen valtion viranomainen, jonka toiminta perustuu lakiin (Laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutetun keskeisenä tehtävänä on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen edistäminen.
Lapsiasiavaltuutettu (Lapsiasia)

Lapsen etu

Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:

1. tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet
2. mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon
3. taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen
4. turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden
5. itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen
6. mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä
7. kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Lapsen etu rakentuu useista lapsen hyvinvoinnin kannalta keskeisistä elementeistä. Lapsen edun mukainen työskentely lastensuojelussa edellyttää työntekijöiltä lapsen ja hänen elämäntilanteensa kokonaisvaltaista tarkastelua ja huolellista paneutumista siihen, luottamuksen rakentamista ja riittävää aikaa, jotta työskentelyssä toteutuvat keskeiset laatua varmistavat tekijät: oikeudenmukaisuus, avoimuus, luotettavuus, turvallisuus sekä lastensuojelutoimien suhteellisuusperiaate.

Oikeudenmukaisuus

Hyvän hallinnon vaatimukset, kuten vaihtoehtojen selvittäminen, perusteiden esittäminen ja asiakkaita arvostava kohtelu korostuvat asiakastyön jokaisessa vaiheessa. Lastensuojelussa oikeudenmukaisuus toteutuu vain perustelemalla lasta koskevia ratkaisuja ja päätöksiä lapsen edulla. Konkretisoimalla lapsen etua päätöksien perusteet tulevat paremmin ymmärrettäviksi myös lapselle itselleen.

Oikeudenmukaisuus lastensuojelun laatusuosituksessa tarkoittaa kaikkien lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien mahdollisimman täysimääräistä toteutumista. Oikeudenmukaisuuden kannalta oikeus syrjimättömyyteen on keskeinen, sillä se turvaa yhdenvertaisuuden kaikille lapsille heidän elämänsä lähtökohdista riippumatta. Lapselle tulee taata hänen tarvitsemansa suojelu ja yhteiskunnan varoista varattavan osuuden lisäksi ennen kaikkea oikeus osallistua häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Avoimuus ja luotettavuus

Lapsen oikeuksien sopimus korostaa vanhempien/huoltajien kasvatusvastuun kunnioittamista. Tämä edellyttää myös lastensuojelussa avointa ja luotettavaa tietoa lapsen ikätason mukaisesta kehityksestä sekä niistä tuen ja palvelujen muodoista, joiden kautta lapsen ja perheen on mahdollista saada tarvitsemaansa tukea.

Lastensuojelussa ei aina voida tehdä ratkaisuja, jotka ovat lapsen ja vanhemman/huoltajan toiveiden mukaisia. Tästä syystä lastensuojelun toimintakäytäntöjen ja tehtyjen ratkaisujen on oltava ennakoitavia ja perusteltuja.

Turvallisuus

Lastensuojelussa turvallisuus huomioidaan niin olosuhteissa, ihmissuhteissa kuin vuorovaikutuksessa. Tärkeintä on huomioida jokaisessa tilanteessa lapsen kokema turvallisuudentunne ja edistää sitä. Turvallisuutta pitää tarkastella myös lapsen perheen ja työntekijän näkökulmasta.

Lapsen oikeuksien sopimus korostaa turvallisuuteen liittyvien näkökulmien huomioimista erityisesti heikommassa asemassa ja haavoittuvissa olosuhteissa elävien lasten osalta. Siten lastensuojelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota lastensuojelulaitoksessa ja kodin ulkopuolella elävien lasten turvallisuuden varmistamiseen niiden toimesta, jotka vastaavat lasten huolenpidosta ja suojelusta. Lapselle tulee turvata oikeus ilmaista oma mielipiteensä sekä tunnustaa tiettyä uskontoa, noudattaa kulttuurisia tapojaan, ilman leimatuksi tai syrjityksi tulemisen pelkoa. Lapsen näkemykset tulee ottaa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti myös huomioon, kun hänen asioitaan käsitellään.

Suhteellisuusperiaate

Viranomaisen käyttämien toimien tulee olla oikein mitoitettuja suhteessa asiakkaan auttamisen päämääriin ja tavoitteisiin. Periaatteena on toteuttaa tehtävä mahdollisimman vähäisellä puuttumisella kuitenkin niin, että tarvittava vaikutus saadaan aikaan (lievimmän riittävän puuttumisen periaate). Tämä korostuu etenkin tahdonvastaisissa lastensuojelutoimenpiteissä. 

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa lapsen edun arvioinnista ja toteutumisesta. Lastensuojelupalvelujen järjestämisvastuussa olevien hyvinvointialueiden tehtävänä on huolehtia, että lapsen asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä on mm. riittävästi työaikaa käytettävissään lapsen tilanteeseen paneutumiseen, ratkaisujen pohtimiseen ja käsittelyyn sekä lastensuojelun toimenpiteiden vaikutusten arviointiin yhdessä lapsen ja läheisten kanssa.

Vuorovaikutus

Hyvään vuorovaikutukseen sisältyy toisten kunnioittaminen. Asiakkaiden hyvässä kohtaamisessa arvostus, inhimillisyys ja empatia korostuvat. Lastensuojelutyössä käytetään viranomaisvaltaa ja joudutaan tekemään ratkaisuja ja päätöksiä, joista asiakkaat ja työntekijät eivät aina ole samaa mieltä. Lastensuojelun työntekijöiden erityistä vuorovaikutusosaamista on kyky ottaa omassa vuorovaikutustyössään huomioon lastensuojelun toimintaympäristön erityispiirteet kuten viranomaisrooliin liittyvä valta. 

Ammattihenkilöstön työn laatu

Lasten ja nuorten palveluissa toimivien ammattilaisten on tiedostettava sekä oma vastuunsa lasten kasvatuksesta että velvollisuutensa tukea vanhemmuutta. Työntekijän on myös laajemmin miellettävä vastuunsa tekemästään työstä niin lapselle, nuorelle, perheelle, omalle organisaatiolle kuin yhteiskunnallekin. Johdon on tiedostettava vastuunsa laadukkaan työn mahdollistajana ja työntekijän tukena.

Vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri

Lastensuojelu on laaja-alaista työtä. Asiakaskohtaisessa työskentelyssä onnistuminen edellyttää ympäröivän organisaation, lähi- ja ylemmän johdon sekä poliittisten päätöksentekijöiden johdonmukaista tukea. Lastensuojelutyötä vaikeuttavat nykyisin palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja sektorien väliset rajapinnat. 

Päätöksenteon, kehittämistyön ja palvelujen järjestämisen tulee perustua lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Myös tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia pitää kuvata ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta. Palveluista vastaavien organisaatioiden ja myös yksittäisten työntekijöiden on huolehdittava palveluista tiedottamisesta lapsille, nuorille ja vanhemmille ymmärrettävällä tavalla. Asiakkaiden kokemuksia ja palautetta tulee kerätä kehitystyön tueksi. 

Eettisten periaatteiden työntekijä/työyksikkökohtaisen läpikäymisen työvälineeksi on tehty taulukkomuotoinen arviointikehys (Laatusuositus: Liite 1). Työvälineen avulla voi tarkistaa myös palveluja ja toimintatapoja kehitettäessä, ovatko eettiset periaatteet huomioitu muutoksen suunnittelussa.
Lastensuojelun laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8 Valto)

Sähköinen hyvinvointikertomus

Hyvinvointikertomus on tärkeä osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Sähköinen hyvinvointikertomus on kunnille suunnattu hyvinvointitiedolla johtamista ja päätöksentekoa tukeva työväline, joka soveltuu laajan valtuustokausittaisen kertomuksen valmisteluun ja sen vuosittaiseen raportointiin. 
Sähköinen hyvinvointikertomus (Kuntaliitto)

Lähde

• Lastensuojelun laatusuositus, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8 (Valto)