32 laatusuositusta kootusti

Huom! Lastensuojelun laatusuositus on julkaistu ennen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jonka myötä lastensuojelun järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2023 alkaen kunnilta hyvinvointialueille. Kunnille osoitetut suositukset koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen kuntien sijaan hyvinvointialueita.

Laatusuosituksen voi tulostaa alla olevan linkin kautta.

Lastensuojelun laatusuositus, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8 (Valto)

Suosituksia on 32 ja ne jakautuvat neljään sisällölliseen alueeseen:

Osallisuus
Lastensuojelu osana lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmää
Lastensuojelun ammattilaiset ja työyhteisöt
Arviointi asiakkuuden aikana
Sijaishuollon laatukriteerit
Sijaishuollon valvonta

Kullakin suosituksen osa-alueella on kuvattu sitä, mistä lastensuojelun laatu muodostuu, annettu esimerkkejä ja täydentäviä tietoja sekä osion loppuun kuvattu itse suositukset. Laatusuosituksen viimeinen luku koskee suosituksen toteutumisen seurantaa ja arviointia.

Suosituksissa on aina viitattu tahoon, jota suositus koskee.
T=työntekijä
J=johto

Osallisuus

1. Lastensuojelussa toimitaan niin, että työntekijän ja lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen/nuoren sekä lapsen perheen ja muiden läheisten sekä muiden asiaan osallisten/lapselle tärkeiden ihmisten välillä on mahdollisuus jatkuvaan ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Suositellaan lastensuojelun sosiaalityön organisointia systeemisen tiimityöskentelyn periaatteiden mukaisesti aina kun se on asiakastyön järjestämisen näkökulmasta mahdollista. (T,J)

2. Läheisverkoston jäsenet ja heidän mahdollisuutensa antaa sosiaalista tukea määritellään yksilöllisesti lapsen/nuoren ja perheen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. (T)

3. Lastensuojelun työntekijä, perhe, läheiset ja muut lapsen asiassa mukana olevat viranomaiset neuvottelevat yhdessä muiden viranomaisten mahdollisuuksista tukea lapsen edun toteutumista ja auttaa vanhempia kasvatusvastuun toteutumisessa. (T)

4. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä huolehtii, että lapsen läheiset ovat osallisena lapsen tilanteessa kaikissa sijaishuollon vaiheissa. (T)

5. Johto huolehtii, että lapset, nuoret ja perheet otetaan mukaan kehittämään palveluja. Kun kunnassa laaditaan lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa osallistumisen vahvistamiseksi ja lastensuojelupalveluiden parantamiseksi suunnitelma, joka on osa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, tulee asiasta näkyvämpi myös asiakkaille. (J)

Lastensuojelu osana lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmää

6. Lastensuojelu antaa ilmoituksen tehneelle viranomaistaholle tiedon lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta sekä ilmoittaa asiaa hoitavan toimiston tai työntekijän nimen ja yhteystiedon. (T, J)

7. Lastensuojeluilmoituksen tehnyt ammattilainen on tarvittavassa määrin mukana lapsen asian selvittämisessä ja tuen tarjoamisessa. Muut viranomaiset ovat mukana silloin, kun se on tarpeen. (T)

8. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä koordinoi lastensuojeluasiaan liittyvää viranomaisyhteistyötä ja huolehtii, että viranomaiset tietävät yhteistyön tarkoituksen ja tavoitteet lasten ja perheiden yksilöllisissä tilanteissa. (T)

9. Kun lapselle ja huoltajalle ilmoitetaan lastensuojelun työskentelyn aloittamisesta, kerrotaan samalla, mitä lastensuojelun työskenteleminen tarkoittaa käytännössä ja annetaan esimerkiksi infopaketti lastensuojelusta painettuna oppaana asiakkaille ja tiedot palveluista kunnan nettisivuilla. Myös sosiaaliasiamiehen palveluista ja asiakkaan oikeusturvakeinoista tulee kertoa asiakkaalle. (T, J)

10. Ensimmäisessä tapaamisessa – ja tarvittaessa jatkossakin – lastensuojelun työskentelyn periaatteet käydään asiakkaiden kanssa yhdessä läpi (mukaan lukien avoimen dokumentaation mahdollisuus). (T)

11. Johto tukee työntekijöiden kykyä ja mahdollisuuksia lapsilähtöiseen ja ihmissuhdeperusteiseen työhön vastaamalla muun muassa resursoinnista, työn painotuksista ja osaamisen vahvistamisesta. Johto myös huolehtii, ettei asiakkaan ja työntekijän välinen luottamuksellisuus asiakassuhteessa katkea tarpeettomasti, esimerkiksi organisaatiomuutoksissa. (J)

12. Asiakkaalle tarjottava tuki on asiakkaan tarpeisiin räätälöityä ja tarpeen mukaan intensiivistä. (T, J)

13. Työskentelytavat ovat monipuolisia ja käytettävät menetelmät luotettavia. Kotikäynnit – tarvittaessa ennalta ilmoittamattomat – kuuluvat työhön. (T, J)

14. Moniammatillinen asiantuntijaryhmä tukee lastensuojelutyötä sen eri prosesseissa. (J)

Lastensuojelun ammattilaiset ja työyhteisöt

15. Palveluista kerätään asiakaspalautetta systemaattisesti. (J)

16. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen, myös mahdollisiin työhön liittyviin tutkimus- ja kehittämisverkostoihin. (T, J)

17. Lastensuojelutyössä tarvittavan osaaminen määritellään selkeästi ja osaamista tuetaan suunnitelmallisesti varsinkin niiden työntekijöiden osalta, jotka vasta aloittavat työuraansa lastensuojelussa. (J)

18. Työntekijöiden välistä tehtävänjakoa kehitetään edelleen, mm. lähihoitajien, sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä. (T, J)

19. Johto huolehtii, että työyhteisössä on käytettävissä lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijuuden lisäksi juridista, psykologista, psykiatrista ja pedagogista osaamista. (J)

20. Lastensuojelutyön organisoinnissa lähtökohtana on, että lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden on enintään 25 asiakasta. Työntekijäkohtaiseen asiakasmäärään vaikuttavat kuitenkin myös alueelliset, sisällölliset, asiakkaan palvelutarpeisiin liittyvät tekijät ja muut käytettävissä olevat resurssit sekä lainsäädännön muutoksista aiheutuvat resurssitarpeet, kuten jälkihuolto-oikeuden laajennus 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen. Yksittäisen sosiaalityöntekijän työtilanteeseen saadaan joustoa organisoimalla työ tiimityöksi. (J)

21. Työtä kehitettäessä minimoidaan asiakkaille koituvat haittavaikutukset työntekijöiden vaihtuvuudesta. Tämä voidaan tehdä mm. varmistamalla, että yksi sama työntekijä kulkee asiakkaan rinnalla lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. (J)

22. Työntekijän täydennyskoulutuksessa sekä työtä kehitettäessä rinnalla kulkevaa ohjausta ja opettamista korostetaan yksittäisten koulutusten sijaan. (J)

23. Työnohjaus järjestetään asiakastyötä tekeville. (J)

24. Lastensuojelun työntekijöille annetaan mahdollisuus kehittyä lastensuojelutyön mentoriksi ja toimia mentorina kollegoille omassa tai muussa työyhteisössä (T, J)

25. Työntekijät ja työyhteisöt arvioivat omaa toimintaansa ja hyödyntävät tutkittua tietoa. (T,J)

26. Dokumentointiin kiinnitetään huomiota. Työntekijöiden osaamista dokumentoinnissa vahvistetaan ja sovitaan paikallisista menettelyistä. (T, J)

27. Tieto lastensuojelun asiakkuuden alkamisesta ja päättymisestä on ajantasaisesti kirjattava lapsen asiakirjoihin ja niistä on annettava tieto asiakkaalle joko suullisesti tai kirjallisesti. (T)

Arviointi asiakkuuden aikana

28. Asiakkaan tilanteen arviointi on kiinteä osa lastensuojelun asiakasprosessia sen eri vaiheissa ja sitä tehdään virkavastuulla. (J)

29. Lapsi/nuori ja hänen vanhempansa kohdataan arvioinnissa selvittäen heidän valmiuttaan ottaa vastaan tukea, jotta sitä osataan antaa oikealla tavalla. (T)

30. Arvioinnissa selvitetään lapsen/nuoren kokonaistilanne siten, että asianosaiset ymmärtävät, miksi arviointia tehdään, mitä arvioidaan ja miten arviointi toteutetaan. (T, J)