Nuoren nivelvaiheet

Tämän sivun sisältö

Kun nuori henkilö lähestyy ikänsä puolesta aikuisuutta, monet asiat muuttuvat. Iän myötä nuorelle syntyy uusia oikeuksia, jotka tuovat mukanaan myös velvollisuuksia.

Tässä kirjoituksessa käsitellään palveluiden ja nuoren itsenäistymisen kannalta keskeisiä muutoksia. Nuoren asiakkuus tulee siirtää suunnitellusti, saattaen vaihtaen lasten palveluista nuorten tai aikuisten palveluihin. Viranomaisten tulee varmistaa nuoren pysyminen hänen tarvitsemiensa palveluiden ja tukien piirissä. 

Nuori täyttää 16 vuotta – moni asia muuttuu palveluissa ja tuessa

Vammaisen nuoren perheineen on hyvä valmistautua muutoksiin, jotka koskevat nuoren palveluja ja tukea. Myös harrastuksissa ja muussa vapaa-ajan toiminnassa voi olla erilaisia ikään liittyviä rajoja.

Kun nuori täyttää 16 vuotta, lapsuuden ja varhaisnuoruuden aikaiset etuudet lakkaavat ja nuoren tulee esimerkiksi hakea Kelan etuuksia uudelleen. Etuudet ja tuet liittyvät pääsääntöisesti toimeentuloon, opiskeluun ja muuhun jokapäiväisen elämän tukemiseen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa saattaa tapahtua muutoksia. 

Usein tässä vaiheessa nuori on vielä perusopetuksen oppilaana. Ollaan perusopetuksen jälkeisen siirtymän vaiheilla. Onkin tärkeää, että muutoksiin varaudutaan ajoissa, jotta siirtymä sujuu mahdollisimman mutkattomasti ja ilman katkenneita palveluja ja tukitoimia.

Mukana siirtymän eri vaiheissa ovat nuoren itsensä ohella vanhemmat, opetushenkilöstö ja muut tässä tilanteessa tärkeät henkilöt.

Nuoren kolme tärkeää syntymäpäivää

16-vuotiaana

  • Terveydenhuollossa nuori siirtyy lasten palveluista aikuisten palveluihin, esimerkiksi sairaalassa hän saa hoitoa aikuisten osastolla.
  • Nuori saa Kelan sairausvakuutuskortin ja hänet on vakuutettu vanhuuden, työttömyyden ja työkyvyttömyyden varalta.
  • Nuori voi saada Kelan kuntoutusrahaa, jos hänen työkykynsä tai mahdollisuudet valita ammatti ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja nuori tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja ammatillista kuntoutusta.
  • Nuorella on oikeus Kelan sairauspäivärahaan .
  • Nuorella voi olla oikeus Kelan 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen.
  • Nuorella voi olla oikeus Kelan työkyvyttömyyseläkkeeseen ja eläkettä saavan hoitotukeen.
  • Nuori saa verokortin.

17-vuotiaana

  • Valtion maksama lapsilisä loppuu heti, kun nuori täyttää 17 vuotta. Mikäli nuorelle myönnetään eläke ja eläkettä saavan hoitotuki 16-vuotiaana, lakkaa lapsilisä jo tuolloin.

18-vuotiaana

  • Nuori on täysi-ikäinen ja hän saa päättää omista asioistaan ja omaisuudestaan.
  • Nuorella on äänioikeus. Hän voi äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa. Kuitenkin nuori, joka on holhouksen alainen (jolle on nimetty edunvalvoja), ei voi asettua ehdolle.
  • Nuorella on oikeus mennä naimisiin tai rekisteröidä parisuhde.
  • Oppivelvollisuus päättyy, ellei nuori ole jo tätä ennen hyväksytysti suorittanut toisen asteen tutkintoa (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto).
  • Nuori saa ostaa mietoa alkoholia ja tupakkaa.
  • Nuori voi saada pankki- tai luottokortin.
  • Nuori voi hankkia henkilö-, kuorma- tai moottoripyöräajokortin. Erityisluvalla nuori voi saada ajokortin jo 17-vuotiaana. Nuori voi hakea korvauksia auton hankintaan, apuvälineisiin ja muutostöihin.
  • Nuori voi erota ja liittyä johonkin kirkkoon tai uskontoon ilman vanhempien lupaa.
  • Miehille tulee kutsu armeijaan. Miehillä alkaa asevelvollisuus sen vuoden alusta, jolloin hän täyttää 18 vuotta. Naiset saavat mennä armeijaan vapaaehtoisina.

Nuoren palveluita suunniteltaessa huomioitava

1. Palvelusuunnitelma

On tärkeää päivittää palvelusuunnitelma ja huolehtia, että nuoren ja hänen perheensä saamat tuet ja palvelut jatkuvat joustavasti ja ilman turhia katkoksia.

Erityisesti tulisi keskustella nuoren tavoitteista, harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista. Näiden kautta voidaan selvittää nuoren avun ja tuen tarvetta sekä arvioida mahdollisuutta esimerkiksi henkilökohtaiseen apuun sekä kuljetus- ja saattajapalveluun.

2. Kelan tuet ja korvaukset 16- vuotta täyttäneelle

Nuoren on tärkeää olla yhteydessä Kelan henkilökohtaiseen neuvontaan, jossa kartoitetaan nuoren kokonaistilanne ja päivitetään hakemukset. Henkilökohtainen Kela-neuvonta on erityisesti sairaille ja vammaisille asiakkaille suunniteltu palvelu. Neuvonnassa on hyvä käsitellä esim. vammaistukea, kuntoutusrahaa, asumistukea, mahdollista eläkettä ja siihen liittyvää hoitotukea, opintotukea, opiskeluihin liittyviä apuvälineitä ja tulkkauspalvelua.

3. Kuntoutussuunnitelma

Terveydenhuollon laatima kuntoutussuunnitelma kannattaa päivittää. Suunnitelma tarvitaan liitteeksi useaan hakemukseen. Nuoren kuntoutusrahaa varten tarvitaan henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma, jonka laatimiseen oppilaitos osallistuu.

4. Hakeutuminen opiskelemaan

Peruskouluikäisellä oppilaalla on mahdollisuus saada tietoa jatko-opinnoista ja ammatinvalintaan liittyvistä kysymyksistä opinto-ohjaajalta.

Peruskoulun suoritettuaan nuoren on hakeuduttava toisen asteen opintoihin eli lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Molemmissa on mahdollista saada tarvittaessa myös erityisopetusta. Nuori voi hakeutua myös erityisammattikouluun, oppisopimuskoulutukseen tai valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen.

Vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opetus- ja oppilashuoltopalveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin.

Nuori voi olla oikeutettu Kelan opintotukeen. Opintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä sekä opintolainan valtiontakaus. Eläkettä saava nuori ei voi saada opintotukea, mutta voi saada kuntoutusrahaa opiskeluajalta. Opiskeluun on mahdollista hakea myös stipendejä, joita myöntävät useat eri järjestöt.

5. Muuttaminen asumaan itsenäisesti

Muuttaminen pois lapsuudenkodista on aina iso askel, joka kannattaa suunnitella huolellisesti. Nuoren kanssa tulee keskustella siitä, missä ja miten hän haluaisi asua ja millaista tukea hän asumiseensa tarvitsee.

Muuttamisen tukena voidaan myöntää asumisen arviointia tai valmennusta (ns. asumisvalmennus tai muuttovalmennus).

6. Työkyvyttömyyseläke vai kuntoutusraha?

Nuorella voi olla oikeus Kelan työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos sairaus, vika tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon.

Kuitenkin sokealla tai liikuntakyvyttömällä hakijalla on oikeus kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, vaikka hän pystyisi työhönkin. Kelan työkyvyttömyyseläke ei näin ollen ole este opiskelulle tai työllistymiselle.

Yleensä alle 20-vuotiaalle nuorelle ei myönnetä eläkettä ennen kuin on tutkittu hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillisen koulutuksen tai kuntoutuksen ajalta Kela voi maksaa vaikeasti vajaakuntoiselle nuorelle kuntoutusrahaa.

Kirjoittaja:
Erja Pietiläinen, erityisasiantuntija, lapsi- ja perhepoliittiset asiat
Kehitysvammaliitto ry.

Vammaispalvelujen käsikirjan toimitus on päivittänyt tekstin 1.8.2021 voimaan tullutta oppivelvollisuuslakia (1214/2020) koskevilta osin.