Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Tämän sivun sisältö

• Perustuslaissa säädetään oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin
• Kielilaki, saamen kielilaki ja viittomakielilaki
• Kielelliset ja kulttuurilliset oikeudet hallintotoiminnassa
• Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin sosiaalihuollossa
• Kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä vammaissosiaalityössä?

Perustuslaissa säädetään oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin  

Vammaispalvelujen järjestäminen on viranomaistoimintaa, jossa on noudatettava kieleen ja kulttuuriin liittyviä säännöksiä.

Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisella on oikeus asioida viranomaisessa ja saada itseään koskevat asiakirjat omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Perustuslaki toteaa vielä, että saamelaisilla, romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lailla säädetään erikseen saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa. Lailla turvataan myös viittomakieltä käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet.

Kielilaki, saamen kielilaki ja viittomakielilaki 

Kielilaki täsmentää perustuslain omaa kieltä ja kulttuuria koskevaa säännöstä. Sen mukaan valtion viranomaisessa sekä kaksikielisessä hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Yksikielisessä hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaisessa käytetään yleensä hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän kieltä. Yksikielisessä kunnassa käytetään yleensä kunnan kieltä. Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään sellaisessa asiassa, joka tulee viranomaisen aloitteesta vireille, ja joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta tai hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksia.

Saamen kielilakia sovelletaan tietyillä alueilla ja tietyissä viranomaisissa. Saamelaisilla on näissä viranomaisissa oikeus omassa asiassaan tai ollessaan kuultavana jossakin toisessa asiassa käyttää saamen kieltä. Viranomainen ei saa rajoittaa tätä oikeutta sillä perusteella, että saamelainen osaa myös suomea tai ruotsia.
Saamen kielilaki (Finlex)

Vammaispalvelujen käsikirjasta löytyy tietoa vammaispalveluista myös saamen kielillä.
Vammaispalveluista saamen kielillä
Saamelaisten vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioiminen

Viittomakielilain tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävän kielellisten oikeuksien toteutumista. Viranomaisen on sen mukaan toiminnassaan edistettävä viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään.

Kielelliset ja kulttuurilliset oikeudet hallintotoiminnassa 

Hallintolain mukaan viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos 

1. romani- tai viittomakieltä taikka muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai
2. asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi.

Asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös muissa kuin viranomaisen aloitteesta vireille tulevissa asioissa. 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin sosiaalihuollossa 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa noudatetaan kaikkia yllä olevia säännöksiä kielellisistä oikeuksista. Lisäksi sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. 

Kun sosiaalihuollon henkilöstö selvittää asiakkaalle tämän oikeuksia ja velvollisuuksia ja palveluvaihtoehtoja, selvitys on annettava niin, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. 

Kuka vastaa vammaisten henkilöiden tulkkauksen järjestämisestä vammaissosiaalityössä?

Sosiaalihuollon asiakaslain säännös on ensisijainen suhteessa Kelan velvollisuuteen järjestää tulkkauspalvelua.

Kun sosiaalitoimisto kutsuu asiakkaan tapaamiseen, on sosiaalitoimistolla mahdollisuus järjestää tulkkauspalvelu asiakkaalle, jolloin sosiaalitoimisto myös  vastaa palvelun järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista.

Kuitenkin esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa tulkin tarve ei ole ollut sosiaalitoimen ennakoitavissa, vastuu tulkkauspalvelun järjestämisestä voi olla Kelalla. Jos asiakas olisi esimerkiksi itse ilman ajanvarausta saapunut spontaanisti palveluohjaukseen tulisi asiakkaan järjestää tulkkauspalvelu itse tilaamalla tulkkauspalvelu Kelan kautta.
Muu kuin Kelan järjestämä tulkkaus (Kela)

Jos on kysymys asiasta, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, on viranomaisen huolehdittava tulkitsemisesta ja kääntämisestä hallintolain mukaisesti (yllä).