Sosiaalihuollon valvonta
Vuoden 2024 alusta voimaan tullut uusi sote-valvontalaki (laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023) muutti paljon valvontaa. Tässä valvontalaissa säädetään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien valvonnasta sekä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä, omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta.
Samalla, kun valvontalaki tuli voimaan, kumottiin voimassa olevat yksityisistä sosiaalipalveluista annettu laki (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki (152/1990). Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsäädännössä olevat valvontaa koskevat säännökset kumottiin pääosin.
Sosiaalihuollon asiakaslaki ja potilaslaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölait ovat edelleen voimassa.
Huomioi tämä
Sote-valvontalaissa on säädetty velvollisuudesta ja oikeudesta tarkistaa työntekijöiden rikosrekisteriote iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien osalta oikeus ja velvollisuus rikosrekisteriotteen tarkistamiseen tulee voimaan 1.1.2025. Lisätietoja valvontalain soveltamisesta STM:n ohjeesta.
Ohje sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain soveltamisesta julkaistu (STM tiedote 30.11.2023)
Uuden valvontalain tarkoitus
Valvontalain tarkoituksena on varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan ja potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palveluntuottajan ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä.
Ohjauksella ja valvonnalla pyritään varmistamaan asiakkaiden perusoikeuksien toteutuminen. Huomioon tulee ottaa muuttunut toimintaympäristö ja uudet palvelumuodot.
Valvonnan kokonaisuuteen kuuluu
- ennakkovalvonta eli uusi rekisteröintimenettely
- omavalvonta eli oman toiminnan valvonta
- reaktiivinen viranomaisvalvonta eli valvontaviranomaisten toteuttama jälkikäteinen laillisuusvalvonta
Uusi rekisteröintimenettely
Uusi rekisteröintimenettely korvaa entisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnan aloittaminen edellyttää, että sekä palveluntuottaja että palveluyksikkö on rekisteröity sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksikköjen rekisteriin (Soteri) ja että rekisteröinnistä on annettu päätös.
Rekisteröintivelvoite koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluntuottajia. Myös hyvinvointialueen omat yksiköt pitää rekisteröidä. Palveluyksiköllä tarkoitetaan julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää hallinnollisesti ja toiminnallisesti järjestettyä kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveyspalveluja. Myös etä- ja digipalvelut sekä kotiin annettavat palvelut voivat muodostaa palveluyksikön eli määritelmä ei edellytä fyysisiä toimitiloja.
Sosiaalipalveluita saa tuottaa vain rekisteröity palveluntuottaja ja palveluyksikkö. Valvira tekee päätöksen rekisteröinnistä. Rekisteröinnin edellytyksenä on, että palveluntuottaja ja palveluyksikkö täyttää sille säädetyt taloudelliset, toiminnalliset ja hallinnolliset edellytykset. Tiedot rekisteröidään Valviran ylläpitämään valtakunnalliseen Soteri-rekisteriin.
Lisätietoja rekisteröintimenettelystä Valviran verkkosivuilta.
Palveluntuottajarekisteri Soteri
Tapahtumat (Valvira)
Omavalvonta
Palvelunjärjestäjän ja -tuottajan on valvottava omaa toimintaansa ja varmistettava, että se on sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan asiakkaiden tarpeiden mukaista. Myös turvallisuudesta on huolehdittava. Omavalvonnan tavoitteena on varmistaa palveluiden käyttäjien oikeuksien toteutuminen ennakolta siten, että toimintaan ei tarvitse puuttua jälkikäteisen viranomaisvalvonnan keinoin.
Palvelunjärjestäjän ja -tuottajan käsitteet on määritelty valvontalain 4 §:ssä.
Valvontalaki 4 §
Keskeisiä omavalvontaan liittyviä dokumentteja ovat omavalvontaohjelma ja palveluntuottajan omavalvontasuunnitelma.
Palvelunjärjestäjän omavalvonnan laajuus
Omavalvonta on ennakoivaa toiminnan aikaista valvontaa ja siinä havaittuihin ongelmiin puuttumista.
Palvelunjärjestäjä esimerkiksi sosiaalihuollon järjestämisvastuussa oleva hyvinvointialue vastaa aina sen järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden asianmukaisuudesta. Palvelunjärjestäjän on puututtava epäkohtiin, jos niitä ilmenee. Omavalvonta on aina ensisijaista valvontaviranomaisten jälkikäteiseen valvontaan nähden.
Palvelunjärjestäjän omavalvontavelvoite koskee sekä hyvinvointialueen oman tuotannon ohjausta ja johtamista että muiden palveluntuottajien ja niiden kanssa tehtyjen sopimusten toteutumisen valvontaa. Palvelunjärjestäjän omavalvontaan kuuluu ostopalveluna palveluita hyvinvointialueelle tuottavien yksityisten palveluntuottajien (ja niiden alihankkijoiden) jatkuva ohjaus ja valvonta.
Palvelunjärjestäjän omavalvonnan organisointi
Palvelunjärjestäjä voi päättää itse, kuinka se järjestää omavalvonnan, kunhan toiminta vastaa valvontalain asettamiin vaatimuksiin. Valvontaviranomainen voi ohjata omavalvontaa, mutta ei voi määritellä, miten valvonta konkreettisesti määritellään.
Laadukkaan omavalvonnan pohjan muodostaa keskeisten prosessien sekä laadukkaiden ja turvallisten palveluketjujen määrittely, ohjeistus ja jatkuva kehittäminen. Palveluprosesseja tulee kehittää moniammatillisessa yhteistyössä sekä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Palvelunjärjestäjän on seurattava jatkuvasti palvelujen henkilöstön riittävyyttä ja arvioitava sen ammatillista osaamista sekä tilojen ja laitteiden turvallisuutta ja soveltuvuutta palveluiden toteuttamiseen.
Hyvinvointialueen tulee ottaa omaan hallintosääntöönsä ja yksityisten palvelutuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin hyvinvointialueen järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavat määräykset.
Hyvinvointialueen velvollisuudesta ohjata palvelutuotantoa säädetään hyvinvointialuelain 10 §:ssä.
Laki hyvinvointialueesta 10 §
Palvelunjärjestäjän omavalvontaohjelma
Palvelunjärjestäjän on laadittava (sähköinen) omavalvontaohjelma vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista. Omavalvontaohjelma toimii palvelunjärjestäjän omavalvonnan ja palveluyksikkökohtaisten omavalvontasuunnitelmien laatimisen pohjana. Se kokoaa yhteen palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat ja lääkehoitosuunnitelmat.
Jokaisen palvelunjärjestäjän omavalvontaohjelman tulee kuvata yksilöllisesti omavalvonnan rakenteet, järjestäminen ja toteutus.
Omavalvontaohjelmassa on määriteltävä, miten palvelunjärjestäjän omavalvontavelvoitteen noudattaminen järjestetään ja toteutetaan.
Omavalvontaohjelmassa on todettava, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä asiakkaiden ja potilaiden palvelujen yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan.
Omavalvontaohjelman toteutumista on seurattava palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä palveluyksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.
Palveluja on kehitettävä omavalvontaohjelman toteutumisen seurannassa tehtyjen havaintojen perusteella sekä asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seurannan sekä henkilöstön ja asiakkaiden palautteen perusteella.
Omavalvontaohjelma ja sen seurannassa tehdyt havainnot ja toteutetut toimenpiteet on julkaistava julkisessa tietoverkossa tai muilla niiden julkisuutta edistävillä tavoilla.
Palveluntuottajan omavalvonta
Palveluntuottajan omavalvonta on keskeinen osa organisaation johtamisjärjestelmää. Omavalvonta on myös henkilöstön työkalu, joka auttaa seuraamaan ja kehittämään palveluiden laatua ja turvallisuutta päivittäisessä asiakastyössä. Siksi henkilöstön ymmärrys omavalvonnan merkityksestä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä henkilöstön sitoutuminen omavalvontaan on tärkeää.
Palveluntuottajan omavalvontaohjelma
Myös palveluntuottajan on laadittava kaikki palveluyksiköt kattava omavalvontaohjelma, jos sillä on useampi kuin yksi palveluyksikkö.
Palveluntuottajan omavalvontasuunnitelma
Omavalvontasuunnitelma kattaa kaikki palvelut, joiden toteuttamisesta palveluntuottaja on vastuussa. Jokaisessa palveluyksikössä tehtävässä omavalvontasuunnitelmassa määritellään palveluyksikössä noudatettavat omavalvonnan toimintatavat sekä se, kuinka toimintatapojen toteutumista seurataan.
Omavalvontasuunnitelma sisältää menettelytavat riskien, vaaratilanteiden ja laadullisten puutteiden ennaltaehkäisemiseksi tai korjaamiseksi. Ohjelma sisältää myös tiedot siitä, kuinka ammattihenkilöiden ammatillinen osaaminen varmistetaan.
Omavalvontasuunnitelman tulee olla sitä laajempi ja yksityiskohtaisempi mitä monimuotoisempaa ja riskialttiimpaa toiminta on. Suunnitelma on julkaistava julkisessa tietoverkossa tai muualla julkisuutta edistävällä tavalla.
Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Palveluntuottajan ilmoitusvelvollisuus
Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai alihankkijan toiminnassa ilmenneet
- asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat
- asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä
- muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.
Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Palvelunjärjestäjän ja tuottajan henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle, jos hän huomaa tehtävissään tai saa tietoonsa
- epäkohdan tai
- ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa taikka
- muun lainvastaisuuden.
Tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutumista ja edistää heidän hyvinvointiaan sekä tukea omavalvonnan toimivuutta. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisen että yksityisen palveluntuottajan henkilöstöä.
Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakas- ja potilasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan tai potilaan kaltoin kohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle tai potilaalle vahingollisia toimia. Kaltoin kohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai lääkkeillä aiheutettua toimintaa.
Muulla lainvastaisuudella tarkoitettaisiin niin palveluita ja niiden saatavuutta tai järjestämistä kuin asiakkaan ja potilaan oikeuksista annetun sääntelyn rikkomista.
Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan taikka muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on, että asiakkaan ja potilaan sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisessa ilmenevät epäkohdat ja puutteet korjataan ja mahdollisiin ilmeisiin epäkohdan uhkiin reagoidaan ajoissa. Epäkohdat ja puutteet pitää voida korjata ensisijaisesti omavalvonnallisin toimenpitein.
Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava ja ilmoituksen tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa taikka muuta lainvastaisuutta ei korjata viivytyksettä.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.
Viranomaisvalvonta
Valvontaviranomaisina toimivat Valvira ja aluehallintovirastot. Aluehallintovirasto (avi) valvoo omalla toimialueellaan sosiaalipalveluiden järjestämisen ja tuottamisen lainmukaisuutta ja antaa siihen liittyvää ohjausta. Valvira valvoo avien toimintaa sekä valvoo palveluiden järjestämisen ja tuottamisen lainmukaisuutta ja antaa ohjausta muun muassa periaatteellisesti tärkeissä tai laajaa toimialuetta koskevissa asioissa.
Puhtaasti yksityisten sosiaalihuollon palveluntuottajien valvonta kuuluu pääosin Valviralle ja aluehallintovirastolle.
Valvontaviranomainen ei tutki kahta vuotta vanhempaa asiaa, ellei siihen ole erityistä syytä.
