Omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma

Tämän sivun sisältö

Mitä suunnitelmaan kirjataan?
Kenelle suunnitelma kirjoitetaan?
Yksilöllisyyden huomiointi suunnittelussa

Omaishoidon tuesta on aina laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoitosopimukseen. Suunnitelman avulla varmistetaan hoidon toteutus niin, että omaishoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa turvaa hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut.
Omaishoitolaki 7 § (Finlex)

Hyvä omaishoito perustuu huolellisesti tehtyyn hoidettavan ja omaishoitajan kokonaistilanteen kartoitukseen, jossa hyödynnetään moniammatillista osaamista. Hoitajan ja hoidettavan osallistuminen suunnitelman laatimiseen ja heidän näkemystensä huomioon ottaminen ovat onnistuneen omaishoidon perusta.

Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen jäsentää omaishoidon tavoitteet ja keinot. Hoito- ja palvelusuunnitelman avulla turvataan asiakkaan palvelun yksilöllisyys ja jatkuvuus ja sovitetaan yhteen eri palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Mitä suunnitelmaan kirjataan?

Omaishoitolain 7 §:n mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattava vähintään:

omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö
muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö
omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö
miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana

Palvelun suunnittelua ja jatkoarviointia voidaan tukea kirjaamalla hoito- ja palvelusuunnitelmaan myös:

hoidettavan fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja ympäristön toimivuus
arvio omaishoitajan terveydestä ja toimintakyvystä, hoitotaidoista ja kodista hoitoympäristönä
tavoitteet hoidettavan toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi
seuranta-ajankohdat

Suunnitelmaan tulisi aina kirjata ajankohta, jolloin suunnitelmaa seuraavan kerran tarkistetaan. Tilanne tulisi arvioida vähintään kerran vuodessa, omaishoitotilanteen muuttuessa olennaisesti sekä hoidettavan tai omaishoitajan pyynnöstä

Omaishoitolaki velvoittaa antamaan hoito- ja palvelusuunnitelman liitteenä kirjallisesti tiedot omaishoitolain mukaisista oikeuksista ja lain soveltamisesta. Suositeltavaa on, että hyvinvointialue antaisi hoito- ja palvelusuunnitelman liitteenä myös omat hyvinvointialueen vahvistamat omaishoidon tuen myöntämisperusteensa.

Kenelle suunnitelma kirjoitetaan?

Hoito- ja palvelusuunnitelma toimii todisteena hoidettavalle ja omaishoitajalle suunnitelluista palveluista ja tuesta. Lisäksi se toimii työntekijöiden työvälineenä. Suunnitelma antaa myös tietoa hyvinvointialueessa vallitsevasta palvelutarpeesta.

Omaishoidon tukea koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma on yhteinen hoidettavalle ja omaishoitajalle. Omaishoitajalle laaditaan erillinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jos hän tarvitsee muita kuin omaishoidon hoitotehtävää tukevia sosiaalihuollon palveluja.

Suunnitelman tekemisen yhteydessä asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

Yksilöllisyyden huomiointi suunnittelussa

Omaishoidon tuesta päätettäessä ja tuen kokonaisuutta suunniteltaessa on päätöksentekoon osallistuvien ammattilaisten tärkeää tunnistaa kunkin omaishoitotilanteen yksilölliset piirteet. Jotta tuki hyödyttäisi omaishoitoperhettä parhaalla mahdollisella tavalla, ainakin seuraavat seikat tulisi pitää mielessä:

1. Perhenäkökulma

Palvelujärjestelmän tulisi tunnistaa omaishoitajan ja hoidettavan tilanteiden yhteen kietoutuminen ja sovittaa tukimuodot tähän kokonaisuuteen.

2. Arjen näkökulma

Vaikka omaishoito vaatii erityisiä voimavaroja, se on osa perheen jokapäiväistä arkea, johon tukitoimien tulisi luontevasti sulautua.

3. Voimavaranäkökulma

Tarvittavan tuen suunnittelussa tulisi arvioida paitsi ongelmia ja avun tarpeita, myös perheen ja lähiverkoston olemassa olevia voimavaroja, toimintatapoja ja selviytymisstrategioita.

4. Kulttuurinen näkökulma

Perheellä ja palvelujärjestelmällä on erilaiset toimintakulttuurit ja siten myös erilaiset odotukset. Palvelujärjestelmän ja ammattilaisten tulisi pyrkiä tunnistamaan näitä eroja ja pohtimaan niiden merkitystä oman toimintansa kannalta.

5. Yhteistyön näkökulma

Omaishoitaja on ammattilaisten yhteistyökumppani.

6. Prosessinäkökulma

Omaishoitotilanne on muuttuva ja edellyttää siten tukijärjestelmän joustavuutta.