Omaishoito

Omaishoidon tuki on lakisääteinen yleiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu, jonka järjestämisestä hyvinvointialue huolehtii määrärahojensa puitteissa. 

Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen: omainen auttaa yhä enemmän joissakin arjen toimissa, kunnes huomaa, että läheinen ei enää selviydykään ilman apua. Joskus taas omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena esimerkiksi silloin, kun perheenjäsen vammautuu.

Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että hoidettavan omainen tai läheinen haluaa ryhtyä omaishoitajaksi ja hoidettava hyväksyy hänet hoitajakseen. 

Kuka on omaishoitaja?

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Omaishoidon tuessa ei ole ikärajoja, vaan laki koskee niin vammaisen lapsen vanhempia kuin iäkästä vanhempaansakin hoitavaa.
Omaishoitolaki 2 § (Finlex)  

Kun apua tarvitseva perheenjäsen selviytyy kotona pienen arkisen auttamisen turvin, ei omaishoidon tukea yleensä myönnetä. Raja tavanomaisesta huolenpidosta omaishoitoon on kuitenkin liukuva. Omaishoidossa hoivan tarve perustuu omaisen tai läheisen terveydentilan tai toimintakyvyn heikentymiseen tai vammaisuuteen. Omaishoidon tukea myönnetään sitovuuden ja/tai vaativuuden perusteella.

Mitä omaishoidon tuki on?

Omaishoitolain 2 §:n mukaan omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat

  • hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut
  • omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ja vapaa
  • omaishoitoa tukevat palvelut.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen tarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito tai avustaminen on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa.

Omaishoitolain 3 §:n mukaan hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea, jos:

  • Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa.
  • Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla.
  • Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia.
  • Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää.
  • Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva.
  • Tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Viranhaltijan on tuesta päättäessään tutkittava

  • täyttääkö hakija (hoidettava) laissa säädetyt edellytykset tuen saamiselle
  • onko hänen avun ja hoidon tarpeensa kokonaisuutena arvioiden muihin hakijoihin verrattuna sellainen, että hänelle määrärahojen puitteissa voidaan omaishoidon tukea myöntää.

Hoito- ja palvelusuunnitelma

Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoitosopimukseen. Suunnitelman avulla varmistetaan hoidon toteutus niin, että omaishoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa turvaa hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut. 

Myös omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan suunnitelmaa tehtäessä. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan mm., miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.
Omaishoitolaki 7 § (Finlex)

Lue lisää: Omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma

Hoitopalkkio

Omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana suoritettava hoitopalkkio. Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa.

Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmiksi. Hyvinvointialueet päättävät omaishoidon tuen palkkioluokkien lukumääristä ja kriteereistä lain sallimissa rajoissa. Voimassa oleviin palkkioihin tehdään vuosittain indeksitarkistus.
Omaishoitolaki 5 § (Finlex)

Lue lisää: Omaishoidon hoitopalkkio

Omaishoitosopimus

Jos hyvinvointialue myöntää hoidettavalle omaishoidon tukea, hyvinvointialue ja omaishoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen omaishoidon tuesta. Omaishoitosopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia, ellei ole erityistä syytä määräaikaisen sopimuksen tekemiseen. Valinnan toistaiseksi voimassa olevan ja määräaikaisen sopimuksen välillä on perustuttava hoidettavan etuun. 

Omaishoitosopimukseen kirjataan:

  1. Hoitopalkkion määrä ja maksutapa.
  2. Omaishoitajan oikeus vapaapäiviin ja vapaan järjestäminen.
  3. Määräaikaisen sopimuksen kesto.
  4. Hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.

Omaishoitosopimuksen liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma.

Omaishoitolaki 8 § (Finlex)

Omaishoitaja eläke- ja tapaturmavakuutusturva

Omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ei ole työsopimuslain 2 §:n tarkoittamassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.

Omaishoitajan eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa. Omaishoitotyöstä kertyy eläkettä, kunnes omaishoitaja täyttää 68 vuotta. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä.  

Hyvinvointialueen on otettava työtapaturma- ja ammattitautilain 3 §:n mukainen vakuutus hoitajalle.

Omaishoitolaki 10 § (Finlex)

Omaishoitajan vapaa

Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti.  Omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden vapaaseen kalenterikuukautta kohti, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi vaikka hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan (noin 5-7 tuntia) vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja tai hän saa kuntoutusta tai opetusta.

Hyvinvointialue ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää tarkoitetun vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. Lakisääteisen vapaan lisäksi hyvinvointialue voi myöntää kaikille omaishoidon tuen saajille myös enemmän vapaata ja alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita.

Hyvinvointialueen on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Omaishoitajan vapaajärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti. Laitoshoidon vaihtoehtona voidaan tarjota palveluseteliä, jolla voidaan hankkia tilapäishoitoa hoivakodissa tai vastaavassa paikassa. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää myös toimeksiantosopimuksella, jonka hyvinvointialue tekee sijaishoitajan kanssa. 
Omaishoitolaki 4 § (Finlex)

Niistä palveluista, joita hyvinvointialue järjestää hoidettavalle lakisääteisen vapaan ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, hoidettavan maksettavaksi voi tulla enintään asiakasmaksulaissa määritelty summa. Summa tarkistetaan joka vuosi kansaneläkeindeksin mukaisesti. Tämä koskee myös palvelusetelillä ostettavaa sijaisapua.
Asiakasmaksulaki 6 b § (Finlex)

Myös tuen ulkopuolella toimivat omaishoitajat tarvitsevat lepoa, virkistystä ja vapaapäiviä. Heidän avun ja levon tarpeestaan on hyvä keskustella hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa.

Lue lisää: Omaishoitajan vapaan järjestämiseen liittyvät maksut

Omaishoitajaa tukevat palvelut

Hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Lisäksi hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Omaishoitolaki 3 a § (Finlex)

Hoidettavalle annettavat palvelut

Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

  • kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipalvelut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu)
  • apuvälineet
  • asunnon muutostyöt
  • päivä- ja lyhytaikaishoito
  • muut terveydenhuollon palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja siten kuin asiakasmaksuista on säädetty. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumaksuja (esim. kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta). Hyvinvointialue voi kuitenkin alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä. Palveluja varten hyvinvointialue voi antaa myös palveluseteleitä.

Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen

Hyvinvointialue voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Sopimus päättyy kuitenkin heti, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua tai vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden.

Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua.
Omaishoitolaki 9 § (Finlex)

Jos hoidettavan kotikunta vaihtuu siten, että myös hyvinvointialue vaihtuu, hakemus omaishoidon tuesta on laitettava vireille uudella hyvinvointialueella.

Kirjoittaja:
Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry 

Lähde

Laki omaishoidon tuesta 937/2005, Omaishoitolaki (Finlex)

Omaishoidon tuki. Opas kuntien päättäjille. Sosiaali -ja terveysministeriön oppaita 2005:30.

Päivitetty: