Saamelaiset

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa.

Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu kuitenkin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Kaikkiaan, laskutavasta riippuen, maailmassa on saamelaisia noin 75 000–100 000. Saamelaiset ovat asuttaneet Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista. Tätä aluetta kutsutaan nimellä Saamenmaa (pohjoissaameksi Sápmi, inarinsaameksi Säämi ja koltansaameksi Sääʹmm).

Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet alkuperäiskansana sekä kulttuuri-itsehallinto turvataan Suomen perustuslaissa, saamelaiskäräjälaissa, saamen kielilaissa, yhdenvertaisuuslaissa ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kautta.

Saamen kielet

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä.

Pohjoissaame on puhuma-alueeltaan ja puhujamäärältään suurin saamen kielistä. Sitä puhuu arviolta yhteensä noin 20 000–25 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa pohjoissaamen puhujia arvioidaan olevan noin 2 000.

Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu Inarijärven ympäristössä. Inarinsaamen puhujia arvioidaan olevan noin 400. Puhujien lukumäärä on tasaisessa nousussa pitkäjänteisen kielenelvytystyön ansiosta. Inarinsaame on ainut saamen kieli, jota puhutaan ainoastaan Suomessa.

Koltansaamea on perinteisesti puhuttu Venäjällä Kuolan niemimaalla ja siihen rajoittuvilla alueilla, Suomessa ja Norjassa. Nykyään suurin osa koltansaamen puhujista asuu Inarin kunnassa Suomessa. Arvioiden mukaan koltansaamella on noin 300 puhujaa Suomessa.

Saamelaiset ja THL

Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos allekirjoittivat historiallisen yhteistyösopimuksen marraskuussa 2023. Yhteistyösopimuksen tavoite on Suomen saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Konkreettisista toimista sovitaan vuosittain pidettävissä yhteistyöneuvotteluissa.

Yhteistyösopimuksen taustalla on THL:n pyrkimys edistää saamelaisväestön terveyttä ja hyvinvointia osana laitoksen lakisääteistä tehtävää edistää Suomen väestön terveyttä ja hyvinvointia.

Yhteistyöllä edistetään myös YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevia tavoitteita, jotka on ilmaistu YK:n julistuksessa alkuperäiskansojen oikeuksista sekä alkuperäiskansojen maailmankonferenssissa.

Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistavat saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä

Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistavat saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä (tiedote pohjois-, inarin- ja koltansaameksi käännettynä, Saamelaiskäräjät)