Kyselyt ja haastattelut

Esikysely

• sosiodemografisia tekijöitä ((ikä, siviilisääty, ammatti (Pohjoismainen ammattiluokitus 1963), (Menetelmäkuvaus 1.9) ja työn luonne), sosiaaliluokka (Rauhala 1966), (Menetelmäkuvaus 1.10))
• elintapoja (tupakointi ja liikunta) (Menetelmäkuvaus 1.11)
• lääkkeiden käyttöä viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana (valmisteiden nimet on koodattu Remedia Fennican luokituksen mukaisesti (Heinonen 1966–1972), (Menetelmäkuvaus 1.6).
• diagnosoituja sairauksia ja niiden hoitoa (Menetelmäkuvaus 1.5.1, 1.14)
• stressiin ja kilpirauhasen toimintahäiriöihin viittaavia oireita sekä muita oireita (Menetelmäkuvaus 1.5.3)
• synnytyksistä
• miehiä koskevia kysymyksiä
• lähisuku (Menetelmäkuvaus 1.5.2)

AK01 Autoklinikan peruskyselylomake (pdf 5,5Mt)

Ravintotutkimus liitettiin moniseulontatutkimuksen ohjelmaan Vammalassa kesäkuussa 1967 ja toteutettiin sen jälkeen yhteensä 27 paikkakunnalla. Noin joka viides tutkimukseen saapuneista osallistui ruokavaliohaastatteluun (N = 10054), jonka tavoitteena oli selvittää tutkittavan tavanomainen ruoankäyttö haastattelua edeltävän vuoden ajalta (Seppänen ym. 1973, Koskinen 1975, Järvinen 1996). Haastattelua ohjasi esitäytetty lomake (AK24) ja ruokamäärien arvioinnissa oli apuna ruokanäytteitä ja ruokamalleja. Haastattelu vei aikaa yleensä 30-40 minuuttia, mutta yksilölliset vaihtelut olivat suuria. Haastattelijoilla (n=9) oli kotitalous- tai ravitsemusalan koulutus. 

AK24 Ravintohaastattelu (pdf 705kt)

Haastattelussa saatujen ruoankäyttötietojen perusteella ruoka-aineiden ja ravintoaineiden saannit laskettiin vuorokautta kohti. Alun perin ravintoaineiden saannin laskennassa käytettiin silloiseen suomalaiseen ruoka-ainetaulukkoon (Turpeinen ja Roine 1967) perustuvaa tiedostoa. 1980-luvun lopussa ruoka-aineiden ravintosisältötiedot päivitettiin kansaneläkelaitoksella laaditun ravintosisältötaulukon (Rastas ym. 1989) pohjalta. Tokoferolien, tokotrienolien, karotenoidien, retinoidien, hiilihydraattien ja kuitujen sekä rasvahappojen osalta tietoja täydennettiin Suomessa käytetyistä elintarvikkeista 1980-luvulla tehtyjen analyysien pohjalta (Piironen 1986, Heinonen 1990, Varo ym. 1984a, 1984b, Hyvönen ym. 1993, Hyvönen Lea, julkaisemattomia tietoja). Tarkempi kuvaus aineiston käsittelystä ja muuttujakohtaiset huomautukset ja selitykset löytyvät lisätiedoista (Menetelmäkuvaus 1.15.1-1.15.4). 

1.15.1 Ravintotutkimus (pdf 181kt)

1.15.2 Ravintomuuttujat, kommentit (pdf 237kt)

1.15.3 Ravintoaineiston käsittely (pdf 465kt)

1.15.4 Ravintoaineiston käsittely, liitteet (pdf 1,5Mt)

Rintakipu-, hengenahdistus- ja katkokävelyoirehaastattelu (Rose and Blackburn 1968, Pyörälä et al. 1974, Reunanen 1977) tehtiin 12 paikkakunnalla 30−59 vuotiaille (N = 10 962). Haastattelun teki koko tutkimuksen ajan samat tehtävään koulutetut sairaanhoitajat. Haastattelun avulla tunnistettiin tutkittavat, joilla oli rasitushengenahdistusoireita, sepelvaltimotautiin viittaavia rasitusrintakipuoireita, mahdolliseen sydäninfarktiin viittaavia rintakipuoireita tai alaraajojen valtimoverenkiertohäiriöistä johtuvia katkokävelyoireita (AK19) (Menetelmäkuvaus 1.8.1 – 1.8.3).

AK19 Rintakipu- ja hengenahdistusoirehaastattelu (pdf 1,2Mt)