Ratkaisuja osallisuushankkeista

Osallisuushankkeet* ovat onnistuneet tavoittamaan ihmisiä, joilla on vaikeuksia kiinnittyä koulutus- ja työelämäpoluille erilaisten hyvinvoinnin haasteiden takia. Samalla hankkeissa on tehty havainto palvelujärjestelmästä: ihmiset saattavat olla vuosia erilaisissa palvelulingoissa saamatta apua. Palvelulinko-ilmiö syntyy esimerkiksi silloin, kun ihmisellä on yhtäaikaisesti useampi kuin yksi haaste elämässään. Hänen tilannettaan ei välttämättä nähdä kokonaisuutena, vaan jokainen taho tarkastelee asiaa yhden ongelman kautta. Ihminen saattaa olla vuosia erilaisissa palveluissa saamatta apua. Syntyy palvelulinko, joka aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä yksilölle, myös kuormaa kansantaloudelle.

Tässä katsauksessa esitetyt havainnot ja ratkaisut on koottu ESR+-ohjelmakauden alussa aikavälillä 2023–2024. Ratkaisuja tarkastellaan erityisesti osallisuuden näkökulmasta. Ratkaisut jakautuvat neljää eri teemaan: polut kohti työelämää, yhteisölähtöinen työote, moninainen väestö sekä nuorten hyvinvointi.

Voimavaralähtöisyys luo polkuja työelämään 

Hankkeiden toiminnassa on pystytty taklaamaan pitkään jatkuneita ja tuloksettomia palvelupolkuja voimavaralähtöisyydellä. Monissa hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja toteuttaa työpajatoimintaa, sosiaalista kuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa luonto- ja taidelähtöisin menetelmin. Hankkeissa tehtyjen havaintojen mukaan luonnon hyvinvointivaikutukset voivat auttaa ihmistä muutokseen. Pitkään työelämän ulkopuolella olleet voivat kokea huonommuutta, häpeää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Rakentamaton luonto tarjoaa tasa-arvoisen areenan kohtaamisille, koska se ei muistuta yhteiskunnan odotuksista. Luontoelämyksiä pääsee jakamaan yhdessä muiden kanssa, mikä saattaa vahvistaa kuulumisen tunnetta. Toiminnallisuus luonnossa poistaa jännitteitä vuorovaikutustilanteista ja voi nopeuttaa ammattilaisen ja asiakkaan välisen luottamussuhteen syntymistä. Lisäksi hankkeissa on alettu systemaattisemmin hyödyntämään vertaisuuden voimaa kuntoutumisessa. Vertaisena saa olla hyödyksi toiselle. Vertaisuus voi parhaimmillaan vahvistaa molempien osapuolten pystyvyyden tunnetta.

Yhteisölähtöinen työote tunnistaa ihmisen tarpeen kuulua

Monissa palveluissa yritetään ratkoa yksilöllisiä ongelmia. Yhteisölähtöinen työote tarjoaa mahdollisuuksia itsensä ilmaisuun, kuulumisen tunteeseen ja voimaantumiseen ilman viranomaisten tekemiä lähetteitä. Yhteisölähtöisessä työotteessa keskiössä on osallistuja toimijana, esimerkiksi tapahtumanjärjestäjänä, luonnonsuojelijana tai vapaaehtoistyöntekijänä. Palvelujärjestelmän ulkopuolella on mahdollista toteuttaa toimintaa, joka on kaikille avointa eikä toiminnassa kysellä kenenkään diagnooseja.  

Yhteisölähtöinen työote tunnustaa myös yhteiskuntaa laajemmin määrittävät haasteet kuten ympäristökriisin. Työotteessa huomioidaan, että yksilöön kohdistuvat odotukset ovat osin seurausta jatkuvan talouskasvun tavoitteesta, jossa yksilö nähdään ainoastaan tämän ihanteen läpi: joko tuottavana tai ei-tuottavana. Yhteisöissä ihmiset voivat kuitenkin rakentaa myös muita merkityksiä elämälleen ja olla tuottamassa sosiaalista arvoa koko yhteisölle.

Vaikuttava hanke tunnistaa moninaisten ihmisten eletyn todellisuuden

Suomeen muualta muuttaneiden palvelulinko syntyy herkemmin silloin, kun elettyä todellisuutta ei tunnisteta palveluissa. Vaikuttavissa hankkeissa on tunnistettu eletty todellisuus ja huomattu, että yksittäisissä palveluissa on tarjolla apua yksittäisiin haasteisiin. Palveluiden kokonaisuus voi muodostua monimutkaiseksi eikä ihmisten tarpeisiin välttämättä pystytä vastaamaan. Tämän seurauksena ihmistä pallotellaan palvelusta toiseen ilman, että hän saa tarvitsemansa avun. 

Onnistuneissa hankkeissa tähän on saatu muutos rekrytoimalla hankkeisiin Suomeen muuttaneita osaajia ja elämällä arkea maahan muuttaneiden rinnalla jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Auttamisen kohteen sijaan maahan muuttaneet osallistujat on nähty aktiivisina toimijoina. Vapaaehtoistoiminta on esimerkki toiminnasta, jossa maahanmuuttaja saa itse kokea olevansa osaava ja pystyvä. Mahdollisuus kokea pystyvyyttä ja merkityksellisyyttä voi parhaimmillaan edistää kotoutumista, hyvinvointia ja sijoittumista työelämään ja opintoihin.

Itsensä ylittämisen mahdollisuudet houkuttelevat nuoria mukaan

Meillä on paljon nuoria, jotka ovat koulutuksen, työelämän ja palveluiden ulkopuolella. Koetaan, että nuoria voi olla vaikea tavoittaa. Hankkeet ovat onnistuneet tavoittamaan myös nuoria voimavaralähtöisyyden avulla. Seikkailukasvatus, ryhmän retkibudjetista vastaaminen ja erilaiset muut itsensä ylittämisen mahdollisuudet houkuttelevat nuoria mukaan ja muutokseen.

Nuoret sitoutuvat toimintaan ja kokevat sen merkityksellisenä, kun he pääsevät vaikuttamaan toiminnan sisältöön ja määrittämään yhdessä ryhmätoimintaa koskevat säännöt. Sitoutumista on edistänyt myös yksilöllinen kannustus WhatsApp-viestein sekä mahdollisuus seurata toimintaa sivusta ilman aktiivista osallistumista. Kaikista tärkeintä on mahdollisuus tulla huomatuksi tasavertaisena yhteisön jäsenenä.

Usein nuoren ympärillä saattaa olla useampikin hyvää tarkoittava taho, mutta nuorelle se voi tarkoittaa merkityksettömiä tilanneselvittelyjä eri viranomaisten kanssa. Monialaisessa kiihdyttämössä kaikki nuorten elämässä mukana olevat toimijat, mukaan lukien yritykset, pääsevät ideoimaan, miten nuorten palvelupolku saadaan sujuvaksi. 

Varhainen puuttuminen ja tuki edistävät työttömyys- ja syrjäytymiskierteen katkaisemista sekä ehkäisevät opiskelun keskeytymistä. Tavoitteena on myös lisätä alueiden yhteisöllistä hyvinvointia toimilla, jotka tähtäävät yksinäisyyden vähentämiseen ja yhdessä tekemiseen. Hankkeissa pilotoidaan tällä hetkellä erilaisia ratkaisuja yllä olevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

*Osallisuushankkeet saavat rahoituksen Euroopan sosiaalirahasto + toimintalinja 4 Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi erityistavoitteesta Yhdenvertaiseen osallisuuteen. Keväällä 2024 on käynnissä yhteensä yli 100 osallisuushanketta ympäri Suomen. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien osallisuushankkeiden tavoitteena on vahvistaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden aktiivista toimijuutta ja osallisuutta sekä kiinnittymistä koulutukseen ja työmarkkinoille. 

Tämä katsaus on ensimmäinen Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen -verkkojulkaisusarjan julkaisu.

Viittausohje: Ratkaisuja osallisuushankkeista. Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen 1/2024. Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio, THL

Ratkaisuja tarjonneet kehittämishankkeet:

• Kohti uutta - Nuorten ohjauksellinen toimintamalli yhdenvertaisen osallisuuden edistämiseksi (NUPA), Hämeenlinna, Anu-Rohima Mylläri
• Nuorten psykososiaalisten tuen palveluiden esiselvitys, Rovaniemi, Tero Rautio
• LUMI Luonnollinen, luova minä – polkuja hyvinvointiin, Kuusamo, Sanna Niikkonen
• LUMI Luonnollinen, luova minä – polkuja hyvinvointiin, Kuusamo, Viivi Törmänen
• Lupaus – Kuopion lukiopajan kokonaisvaltaisen valmennusmallin kehittämishanke, Kuopio, Kirsi Kokkonen
• Oman elämän stara, Helsinki, Hanna Karilainen
• Luonnosta työkykyä ja osallisuutta, Kouvola, Sonja Ronkonen ja Topi Nuuttila
• Äxöniä - elämyksiä ja itsensä ylittämisiä pienryhmissä 15 - 29 -vuotiaille, Iisalmi, Tiina Tikkanen-Nissinen ja Mia Karvonen
• Sinipyrstö, Hyrynsalmi, Miina Kaartinen
• Nuorten Dynamo, Etelä-Savo, Nazia Asif
• Tuettua vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttaneille -hanke, Lahden diakonialaitos, Lahti, Riikka Neuvonen
• Vaikuttava yhteisö, Etelä-Suomi, Pauliina Lampela