Työllistymisen tukeen ja osallisuuteen liittyvien taloudellisten vaikutusten arviointi

Kustannusvaikuttavuudella tarkoitetaan jonkin palvelun tai toiminnon vaikuttavuutta suhteessa sen toteutuskustannuksiin. Kustannusvaikuttavuutta arvioidaan, jotta olemassa olevilla resursseilla saataisiin aikaan mahdollisimman suurta hyötyä.¹ Tietoa myös kustannuksiltaan vaikuttavimmista palveluista ja toiminnoista tarvitaan yhä enemmän, jotta niukat julkiset varat voidaan käyttää mahdollisimman järkevästi. 

Tässä katsauksessa kustannuksia käsitellään julkisten varojen ja työttömyyden hoidon näkökulmasta. Kustannusnäkökulma on olennainen erityisesti työttömyyden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä, sillä työttömyydestä koituu yhteiskunnalle kustannuksia esimerkiksi työttömyysturvamenoina ja veroluonteisten tulojen menetyksinä². Työttömien on myös havaittu käyttävän työllisiä enemmän sote-palveluja, erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluja³. Palvelujen käyttö tosin jakautuu suuresti työttömien välillä⁴. 

Katsaus pohjustaa osallisuuteen liittyvien taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämistä Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatiossa.

Mitä tiedämme heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin kohdistuvien toimien taloudellisista vaikutuksista? 

Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluista ainoastaan oppisopimuskoulutus, starttiraha ja yksityisen sektorin palkkatuki ovat kustannusvaikuttavia toimia julkisen talouden näkökulmasta. Koko yhteiskunnan tasolla myös työvoimakoulutus, työelämävalmennus sekä kunnan palkkatuki ovat kustannusvaikuttavia.⁵ Kustannusvaikuttavuutta syntyy, kun ihmiset pystyvät hankkimaan oman toimeentulonsa tai osan siitä työllisyyttä edistävien toimien ansiosta.  

Kuntouttavan työtoiminnan on sen sijaan osoitettu olevan työllisyyden edistämiseen liittyviltä kustannuksiltaan hyötyjä suurempi. Kuntouttavan työtoiminnan ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin työllistymisen sijaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Silloin työllistymisiä etenkin avoimille työmarkkinoille tapahtuu vähän. Terveys- ja hyvinvointihyötyjen rahallinen arvottaminen on selkeästi vaikeampaa kuin työllistymisen hyötyjen.^5,6 Tästä syystä varsinaisen kustannusvaikuttavuustiedon tuottaminen vastaavista palveluista on hankalaa. 

Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen ja toimintojen terveys- ja hyvinvointihyödyistä on kuitenkin tuotettu erilaisia taloudellisia arvioita esimerkiksi SROI-menetelmällä. Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminta on arvioitu yhteiskunnalliseksi kannattavaksi muun muassa psykiatrisen hoidon tarpeen vähentymisen kautta⁷. Vastaavasti elintapaohjaukseen pohjautuva Arjen sankarit -toimintamalli laskettiin yhteiskunnallisesti kannattavaksi sen onnistuessa ehkäisemään tyypin 2 diabetesta⁸. 

Kannustamme hankkeita arvioimaan taloudellisia vaikutuksia

Myös työelämän ulkopuolella olevien osallisuutta edistävissä ESR+-hankkeissa tavoitellaan työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksia, mutta ani harvoin niissä pystytään arvioimaan systemaattisesti kustannusvaikuttavuutta. Etenkin juurruttamisvaiheessa tarvittaisiin kuitenkin tietoa toiminnan taloudellisista vaikutuksista. Siksi kustannusten ja vaikutusten arviointia kannattaa rohkeasti tehdä.

Taloudellisiin vaikutuksiin kannattaa perehtyä jo toimintaa suunnitellessa tai ihan sen alussa. Erilaisia laskelmia ja arvioita kannattaa hyödyntää vähintäänkin ajatusten herättelijänä. Toiminnan taloudellisia vaikutuksia voi arvioida esimerkiksi SROI-analyysillä, jossa toiminnan tuottamille hyödyille ja vaikutuksille määritellään rahalliset arvot⁹.

Kehitämme parhaillaan Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatiossa yhteistyössä ESR+ 4.3 -hankkeiden kanssa arviointityökalua osallisuuteen liittyvien taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Työkalun tavoitteena on tukea erilaisia toimijoita taloudellisten vaikutusten hahmottamisessa, niiden raportoinnissa rahoittajille ja viestimisessä päättäjille. 

Tämä katsaus on Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen -verkkojulkaisusarjan julkaisu.

Viittausohje: Työllistymisen tukeen ja osallisuuteen liittyvien taloudellisten vaikutusten arviointi. Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen 3/2024. Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio, THL

Lähteet

1. Pitkänen, Laura, Torkki, Paulus, Tolkki, Helena, Valtakari, Mikko & Leskelä, Riikka-Leena (2020) Reittiopas vaikuttavuuteen: Vaikuttavuusperustainen ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:1
2. Alasalmi, Juho, Alimov, Naufal, Ansala, Laura, Busk, Henna, Huhtala, Ville-Valtteri, Kekäläinen, Antti, Keskinen, Peetu, Ruuskanen, Olli-Pekka & Vuori, Lauri (2019) Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2019 
3. Väisänen, Visa & Sinervo, Leini (2021) Työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö rekisteritietojen valossa. Tutkimuksesta tiiviisti 76/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
4. Saikku, Peppi, Väisänen, Visa & Sinervo, Leini (2022) Työttömien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset. Teoksessa S. Karvonen, L. Kestilä & P. Saikkonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 208–225
5. Alasalmi, Juho, Busk, Henna, Holappa, Veera, Oosi, Olli & Raukola, Antti (2022) Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 2/2022
6. Pehkonen-Elmi, Tuula, Kettunen, Aija, Surakka, Anne & Piirainen, Keijo (2015) Vaikeasti työllistyville suunnattujen aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi. Esimerkkeinä korkein korotettu palkkatuki ja kuntouttava työtoiminta. Tutkimuksia 42. Diakonia-ammattikorkeakoulu
7. Ylitalo, Sami (2022) Investoidun pääoman sosiaalinen tuotto mielenterveyskuntoutujien Klubitaloilla. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto
8. Hyyrönmäki, Sirpa, Järvi, Leea, Keränen, Essi, Myllykangas, Kaisa, Raulio, Susanna, Lagström, Hanna & Lämsä, Anna-Liisa (2023) Arjen sankarit. HYTE-toimintamalli 2/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
9. Klemelä, Juha (2016) Järjestöt, vaikuttavuus & raha: SROI-arviointimenetelmä. (pdf 2,7 Mt) SOSTEn julkaisuja 1/2016

Yhteystiedot

Lotta Virrankari (vanhempainvapaalla)
erikoissuunnittelija

Taina Schneider (Lotta Virrankarin sijainen)
puh. 029 524 7842
erikoissuunnittelija
[email protected]