Luontolähtöisistä menetelmistä ratkaisuja sosiaaliseen kuntoutukseen

Vaikeissa elämäntilanteissa elävät osallistujat ovat hyötyneet ratkaisevasti luontolähtöisistä menetelmistä Euroopan sosiaalirahaston osallisuushankkeissa (ESR+ 4.3). Luontolähtöiset menetelmät ovat tukeneet osallistujia muutoksessa kohti mielekkäämpää arkea ja hyvinvointia. Osallistujilla on ollut tarve saada kokea itsensä tärkeäksi, olla osa ryhmää sekä saada rytmi arkeen. Osallistujien pitkään jatkunut ulkopuolisuuden kokemus ja mielenterveyden haasteet ovat vaikeuttaneet hyvinvointia tukevien ratkaisujen tekemistä. 

Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteet sosiaalisen toimintakyvyn ja osallisuuden kokemuksen vahvistumisesta ovat toteutuneet näissä toiminnoissa hyvin, minkä vuoksi suosittelemme, että luontolähtöisiä menetelmiä aletaan kattavammin soveltaa sosiaalisessa kuntoutuksessa luontolähtöisyydestä kiinnostuneiden asiakkaiden kanssa. 

Miten sosiaalisessa kuntoutuksessa voitaisiin hyödyntää luontolähtöisiin menetelmiin pohjaavia ratkaisuja? Tässä katsauksessa kuvataan, millaisia etuja luontolähtöisillä menetelmillä on pitkään ulkopuolisuutta kokeneille, ja annetaan suositukset sosiaalisen kuntoutuksen sisältöön.

Miksi luontolähtöiset menetelmät toimivat pitkään ulkopuolisuutta kokeneille

Seikkailu luontoympäristössä tarjoaa positiivisia kokemuksia kannustavassa ilmapiirissä antaen samalla mahdollisuuksia itsensä voittamiseen. Luonnossa liikkuminen tukee omien vahvuuksien hahmottamista ja kykyä toimia hankalissakin tilanteissa. Yhteiset positiiviset kokemukset synnyttävät ryhmähengen, joka on otollinen maaperä uusien sosiaalisten suhteiden syntymiselle.

Pitkään jatkuneet vaikeudet voivat hankaloittaa omien tarpeiden ja toiveiden sanoittamista. Ohjaajien havaintojen mukaan luontoympäristössä osallistujan on helpompaa sanoittaa ajatuksiaan liikkumisen yhteydessä verrattuna esimerkiksi vastaanottohuoneeseen, jossa osallistuja ottaa usein tiettyihin kaavoihin lukkiutuvan roolin potilaana tai kuntoutettavana. Tällöin riskinä on, että osallistuja vastaa, miten hänen oletetaan vastaavan. Vastakkain istuminen ohjaajan kanssa voi jännittää, ja tarpeiden kartoitukseen vaaditaan monta tapaamista, jotta luottamus rakentuu. Luontoympäristö voi tutkimusten mukaan rauhoittaa, auttaa irrottautumaan vaikeuksien täyttämästä arjesta, virittää uuden ajatteluun ja voi hyvällä tavalla muuttaa perinteistä ammattilainen–asiakas-asetelmaa, jolloin osallistujan on helpompi olla avoimempi. Ohjaajien havaintojen mukaan osallistujan on helpompi luonnossa keskustella haasteistaan esimerkiksi metafora-työskentelyn avulla: Mikä täällä metsässä kuvastaa sinun tilannetta?

Osallisuushankkeissa luonto on voimavarainen ympäristö, jossa ihminen pääsee irti oire- ja sairauskeskeisestä ajattelutavasta. Rakentamattomassa luonnossa ihmiset voivat kohdata toisensa tasa-arvoisemmin, sillä se ei muistuta meitä yhteiskunnan rooleista tai vaatimuksista. Luontoympäristöt voivat tarjota paikan, jossa voi nähdä itsensä kyvykkäänä ja arvostettuna. Luontoretkillä on mahdollisuus haastaa itseään, esimerkiksi kävelemällä totuttua pidempi matka.

Hankkeiden toiminta on ollut osallistujille täysin vapaaehtoista, eikä se ole vaatinut sosiaalipalvelujen asiakkuutta. Tärkeää on ollut saada virkistäytyä ja irrottautua arjen haastavista rooleista.

Selkeitä muutoksia hyvinvoinnissa

Luontolähtöisten menetelmien avulla osallistujien usko omiin kykyihin on vahvistunut ja se on näkynyt rohkeutena tarttua uudenlaisiin asioihin omassa arjessa sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Osa osallistujista on positiivisten muutosten myötä halunnut aloittaa opiskelun, ja osa on päässyt työelämään tai sinne siirtymistä tukevan palvelun piiriin. 

Luonto vaikuttaa -mallissa vaikutuksia tarkasteltiin myös osallisuusindikaattorin avulla. Ensimmäisen ryhmän osallisuuspisteiden (0–100) keskiarvo nousi seurantajaksolla 8 pistettä ja toisessa ryhmässä 11 pistettä. Näitä muutoksia voidaan pitää hyvänä tuloksena. 

Viisi suositusta sosiaalisen kuntoutuksen sisältöihin

1. Vetovoimainen toiminta, joka tarjoaa elämyksiä, itsensä ylittämisen kokemuksia ja arvokkuuden tunteita

Vetovoimainen ja houkutteleva toiminta on sellaista, jossa voi nähdä itsensä kyvykkäänä ja arvostettuna. ESR+ 4.3 -hankkeissa vetovoimaista ja suosittua toimintaa oli monenlaista: villasukkakävelyitä hangella, metsärentoutusta, purjehdusta, yön yli retkiä kansallispuistoihin. Toiminta tarjosi luontoelämyksiä paikoissa, joihin ”myydään kalliitakin paketteja ulkomaalaisille turisteille”. Vaikka useimmilla osallistujilla oli takanaan pitkä sosiaalisen eristäytyneisyyden kausi, tällainen toiminta motivoi heitä lähtemään kotoa.

2. Rinnallakulkijuus, joka vähentää yksinäisyyden kokemusta

Osallistujien on selvästi helpompaa luottaa ohjaajaan ja kertoa avoimesti tarpeistaan, toiveistaan ja vaikeista asioista luontoympäristössä kuin toimistohuoneessa. Luontoympäristössä sekä ohjaajat että osallistujat ovat luonnon ja sääilmiöiden edessä samalla viivalla retkeilijöinä ja luonnon ihmettelijöinä. 

3. Luottamus osallistujan voimavaroihin lisää tulevaisuususkoa

Luontolähtöiset menetelmät ovat voimavaralähtöisiä ja niissä tiedostetaan kehon ja mielen yhteys; kun keho liikkuu, ajatukset liikkuvat. Luottamus omaan kyvykkyyteen antaa osallistujalle toivoa sekä tulevaisuususkoa. 

ESR+ 4.3 -hankkeissa sopivia haasteita on tarjottu osallistujille luontoympäristössä. Retkiruokailun järjestäminen, uusien perehdyttäminen tai tapahtuman järjestäminen luontoympäristössä ovat esimerkkejä, joissa osallistujien voimavaroihin on luotettu ja annettu heille vastuuta. Luonnossa tapahtuvaan toimintaan on voinut kuulua myös vertaisohjaajakoulutusta ja opinnollistamista, joiden avulla on saatu omat taidot näkyviksi.

4. Paljon liikettä, joka vahvistaa pystyvyyden tunnetta

Luontolähtöisissä menetelmissä on keskeisenä liike ja kehollisuus. Luottamuksen lisääntyminen oman kehon voimaan edistää pystyvyyden tunnetta. Liikunta luonnossa parantaa unenlaatua ja auttaa jaksamaan suunnitella myös tulevaa. ESR+ 4.3 -hankkeissa on hoidettu lampaita, ruokittu hevosia ja kävelty pitkiä matkoja luontokohteissa.

Esimerkiksi liikuntarajoitteen vuoksi pääsy luontoon voi olla joillekin vaikeampaa. Lue sivun loppuun linkitetystä Luonto ja osallisuus -tietopaketista ideoita, miten voimme lisätä ihmisten yhdenvertaista pääsyä luontoon ja siellä tapahtuvan yhteisen tekemisen äärelle.

5. Arjesta poikkeava ympäristö auttaa irrottautumaan arjen haastavista rooleista

Luontoympäristössä pääsee irrottautumaan arjen haastavista rooleista. Erilaiset aistit pääsevät luonnossa avautumaan. Linnunlaulu, vasta puhjenneet kukat ja uudet maisemat voivat auttaa kiinnostumaan lähiluonnosta eri tavalla. Näin luonnon hyvinvointivaikutusten pariin voidaan innostua hakeutumaan myös ohjatun toiminnan ulkopuolella.

ESR+ 4.3 -hankkeissa osallistujat ovat päässet tekemään ja kokemaan monenlaista. Toiminnassa on hyödynnetty mielipaikkaharjoitusta rauhoittumiseen ja silmät kiinni havainnoimista, jolloin muut aistit terävöityvät, ja puutarhatoiminnassa käsillä tekeminen ja erilaisten materiaalinen tunteminen omin käsin voivat maadoittaa nykyhetkeen. Luontoretkillä osallistujat ovat päässeet todistamaan hylkeen pulahduksia sekä nähneet meduusoja. Vaikuttavat luontokokemukset jäävät mieleen ja voivat edistää myönteisen luontosuhteen syntymistä.

 

Katsauksessa esitetyt ratkaisut on koottu Euroopan sosiaalirahasto plussan erityistavoitteen 4.3 hankkeista vuonna 2025. Katsauksen on koonnut Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio ja se on julkaistu 24.10.2025. Katsaus on koordinaation Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen -verkkojulkaisusarjan julkaisu.

Viittausohje: Luontolähtöisistä menetelmistä ratkaisuja sosiaaliseen kuntoutukseen. Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen 3/2025. Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio, THL.

 

Ratkaisuja kehittäneet hankkeet:

LUMI-Luonnollinen ja luova minä – Polkuja hyvinvointiin, Kuusamo, Sanna Niikkonen ja Viivi Törmänen

• Toimintamalli: Sosiaalisen kuntoutuksen luova polku (Innokyla.fi)

Jiippi- seikkailua ja ohjausta myötätuuleen, Helsinki, Juho Peltonen

Luonnosta hyvinvointia – vahvempana työelämään, Turku, Esamatti Laakso

Voimaa tassuista, Iisalmi ja Vieremä, Hanne Mehtonen

LUOVA – Luontolähtöistä hyvinvointia ja vaikuttavaa osallisuutta, Lahti, Virpi Hämäläinen ja Sanna Peltola

Lue lisää

Luonto ja osallisuus
Tietopaketti esittelee, miten luontoympäristöt ja luontolähtöiset toiminnot voivat lisätä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Uudista asiakastyötä luovasti ja leikkisästi
Tavallisista vastaanottotiloista poikkeavat ympäristöt, luova toiminta, tarinat, leikit ja pelit voivat saada liikkeelle isoja asioita silloin, kun asiakas työstää kokonaisvaltaista asiaa, kuten työllistymistä, oppimista tai kuntoutumista.

Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)
Löydät edellä mainitut tietosisällöt myös Osallisuuden edistäjän oppaasta (ruots. Handbok för fjämjare av delaktikhet).