Katsaus maakuntaohjelmien 2022–2025 osallisuus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokirjauksiin sekä suositukset uudelle ohjelmakaudelle

Maakuntien liitot ovat aluekehittämisen vetureita ja työtä ohjaa kunkin maakunnan oma maakuntaohjelma. Teimme katsauksen siihen, miten osallisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo näkyvät ohjelmissa. Katsauksen lopussa annamme suositukset uuden kauden ohjelmatyöhön, joka käynnistyy monin paikoin syksyllä 2024. Tarkastelussa ovat kaikkien Suomen maakuntien (pois lukien Ahvenanmaa) maakuntaohjelmat.

Maakuntaohjelmat ohjaavat osaltaan sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja kotouttamispalvelujen kehittämistä, koska maakuntien yhteistyöryhmät (MYR) päättävät muun muassa Euroopan sosiaalirahaston kehittämishankkeista. MYR:it nojaavat hankepäätöksissään vahvasti maakuntaohjelmiin. Myös muiden alueilla toimivien viranomaisten on huomioitava päätöksissään maakuntaohjelmien tavoitteet ja edistettävä niitä. Ohjelmien osallisuus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokirjaukset vaikuttavat siis erittäin heikkoa osallisuutta kokevien ihmisten asemaan.
Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (finlex.fi)

Osallisuus näkyy hyvin maakuntaohjelmissa

Valtaosassa maakuntaohjelmista osallisuus nähdään voimavarana ja laajempana kuin pelkkänä osallistumisena. Asukkaiden osallisuutta pidetään tärkeänä maakunnan hyvinvoinnin, kuntademokratian ja elinkeinoelämän kannalta. Aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat lisäävät maakunnan elinvoimaa. Työvoiman houkuttelu sekä kouluttaminen, työllisyysmahdollisuuksien parantaminen sekä asukkaiden viihtyvyyteen että elinkeinoelämään satsaaminen ovat maakuntien keinovalikoimissa. 

Kuntien ja viranomaisten rooli osallisuuden edistämisessä nähdään ohjelmissa erityisesti työn ja opiskelun, kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksien sekä toimivien ja saavutettavien palveluiden tarjoajana. Järjestöjen (kolmas sektori) ja kulttuurikentän (sivistys ja liikunta) roolia pidetään myös merkittävänä. 

Maakuntaohjelmissa nostetaan esille tekijöitä, jotka voivat heikentää osallisuutta, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja mielenterveyden haasteet. Työelämän ulkopuolella olevien työikäisten osallisuus pyritään huomioimaan ja erinäiset kohderyhmät, kuten nuoret nostetaan esille. Tästä huolimatta maakuntaohjelmissa esitettäviä ehdotuksia ja toimia voisi olla enemmän ja ne voisivat olla konkreettisempia. 

Osallisuudesta säädetään muun muassa perustus- ja kuntalaissa. Lue lisää:
Asukas- ja asiakasosallisuus

Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo jäävät usein piiloon 

Maakunnilla on lain nojalla velvoite torjua syrjintää ja edistää sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Viranomaisen toimintaa koskevat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat tähän erinomainen työväline. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat voidaan tehdä joko erikseen, yhdistettynä toisiinsa tai muihin suunnitelmiin.

Edellä mainittu velvoite ei useastikaan näy suoraan maakuntaohjelmissa ja joskus sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ei mainita lainkaan. Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja toteuttamista saatetaan luvata arvioida ja seurata, mutta varsinaisia konkreettisia toimenpiteitä ei avata maakuntaohjelmassa.

Yhdenvertaisuuteen viitataan myös muilla termeillä, kuten tasa-arvo tai eriarvoisuus, ja se liitetään usein myös osallisuuteen. Yhdenvertaisuuden edistäminen yhdistetään muiden muassa palveluihin, koulutukseen ja elinkeinoon. Sukupuolten tasa-arvoa käsitellään pääasiassa miesten ja naisten sosioekonomisten erojen (koulutus, työllisyys, hyvinvointi ja väestöpohja) kautta. 

Suositukset uuden kauden maakuntaohjelmatyöhön

Uuden ohjelmakauden 2026–2029 maakuntaohjelmien valmistelu on alkanut syksyllä 2024. Vaikka maakuntaohjelmien laadinnassa hyödynnetään laajalti eri tahoja ja osaamista, on suositeltavaa huomioida vielä nykyistä enemmän eri väestöryhmät ja maakunnan asukkaat. Erityisesti työelämän ulkopuolella olevat aikuiset ja heikoimmassa asemassa olevat huomioivat tavoitteet ja käytännön toimet edellyttävät moniäänisyyttä. 

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon tulee näkyä vahvemmin ja konkreettisemmin tavoitteissa ja toimenpidekokonaisuuksissa. Maakuntien sitoutuminen yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden edistämiseen voi lisätä niiden veto-, pito- ja elinvoimaa.

Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan enemmän konkreettisia toimia, joihin alueella toimivat viranomaiset sitoutuvat. Toimien seuranta ja arviointi tulee olla selkeää, systemaattista ja läpinäkyvää. On suositeltavaa hyödyntää vielä aikaisempaa ennakkoluulottomammin hyväksi havaittuja toimintamalleja sekä taata jatkuvuus vaikuttaville ESR+ 4.3 -erityistavoitteen kautta syntyville toimintamalleille, jotka edistävät osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tutkittua tietoa sekä aiempien että nykyisen ESR-ohjelmakauden kehittämistyön tuloksia kannattaa hyödyntää tulevassakin maakuntaohjelmatyössä. 

Katso esimerkiksi:

• Osallisuuden edistäjän opas (2023)
• Yhdenvertaiseen osallisuuteen -hankkeiden toimintamallit (ESR+ 4.3) (Innokyla.fi)
• Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra (2014–2023)
• Yhdenvertaisuuden edistäjän opas (2024)
• Yhdenvertaisen kunnan tekijät (eOppiva)
• Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – Miksi ja miten? (eOppiva)
• Tasa-arvon tarkistuslista viranomaiselle

Katsauksen ja suositukset on laatinut Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio 21.11.2024. Katsaus on koordinaation Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen -verkkojulkaisusarjan julkaisu.

Viittausohje: Katsaus maakuntaohjelmien 2022–2025 osallisuus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokirjauksiin sekä suositukset uudelle ohjelmakaudelle. Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen 4/2024. Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio, THL.