Nuuska

Ruotsalaistyyppistä kosteaa nuuskaa (snus) käytetään suussa, ikenen ja ylähuulen välissä joko annospussissa tai irtonuuskana.

Nuuskan myynti on kiellettyä kaikissa Euroopan unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvissa maissa. Ruotsi ja Norja ovat hakeneet poikkeusluvan nuuskan myyntiin 1990-luvulla. 

Markkinoille on tullut viime vuosina nikotiinipusseja. Ne ovat nuuskan tavoin käytettäviä tuotteita, jotka eivät sisällä tupakkaa. Ne voivat sisältävää riippuvuutta aiheuttavaa nikotiinia jopa enemmän kuin nuuska. Nikotiinipussien käytön vaikutuksista terveyteen on hyvin vähän tutkimusta. Osa nuuskan terveyshaitoista johtuu nikotiinista. Koska myös nikotiinipussit sisältävät nikotiinia, nämä haitat voidaan liittää myös nikotiinipussien käyttöön.

Nuuskassa on nikotiinia ja syöpää aiheuttavia aineita

Nuuska valmistetaan jauhetusta tupakasta, johon on lisätty maku- ja säilöntäaineita ja muita lisäaineita.  

Nuuska sisältää nikotiinia, joka aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Yhdessä grammassa nuuskaa on yleisimmin 7-8 mg nikotiinia. Vahvimmissa nuuskissa nikotiinimäärä voi olla moninkertainen. 

Nuuskassa on syöpävaarallisia aineita. Niitä ovat muun muassa:

• tupakkaspesifiset nitrosamiinit
• PAH-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt
• haihtuvat orgaaniset yhdisteet
• raskasmetallit.

Nuuskan terveyshaitat

Tupakan palaessa syntyy uusia haitallisia yhdisteitä, kuten häkää. Näitä ei synny nuuskatessa. Tupakoinnin ja nuuskaamisen terveyshaitat ovat siksi osin erilaisia. 

Nuuskaa pidetään suussa pitkiä aikoja ja haitallisia aineita imeytyy sekä suoraan suun limakalvojen läpi että syljen mukana nieltynä.

Pitkään jatkunut nuuskaaminen suurentaa ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Nikotiiniriippuvuus 

Nikotiini aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Nuuskaaja saa keskimäärin suuremman nikotiiniannoksen kuin tupakanpolttaja. 

Nikotiinin huippupitoisuus veressä syntyy hitaammin kuin savukkeilla, mutta nuuskaajan nikotiinipitoisuus säilyy korkeammalla tasolla. 
Lue lisää nikotiinista

Suun terveys

Nuuskaajan hampaat värjäytyvät ja kuluvat helposti. 

Tavallisin nuuskan aiheuttama terveyshaitta on nuuskaleesio eli suun paikallinen limakalvovaurio. Se näkyy vaaleana tai harmahtavana, ryppyisenä ja paksuuntuneena kohtana paikassa, jossa nuuskaa useimmiten pidetään. 

Ienrajat vetäytyvät ja syöpyvät ja hampaiden kiinnityskudokset löystyvät. Bakteerit kiinnittyvät vaurioituneisiin kohtiin. Siksi nuuskaajan hengitys usein haisee. 

Limakalvovaurio paranee useimmiten sen jälkeen, kun nuuskaamisen lopettaa. Vakavat ja pitkälle edenneet limakalvovauriot voivat olla syövän esiasteita.

Sydän- ja verisuonitaudit

Nuuska nopeuttaa pulssia ja kohottaa verenpainetta aina käytön yhteydessä. Se on haitallista sydämelle ja valtimoverisuonille. Nikotiinin tunnettujen mekanismien myötä sama vaikutus lienee nikotiinipusseilla.

Nuuskaaminen näyttääkin altistavan häiriöille verisuonten sisäpintoja verhoavan solukerroksen toiminnassa. Se voi edesauttaa valtimoiden ahtautumiseen johtavien muutosten syntymistä. 

Nuuskaaminen lyhentää sydämen lepovaihetta, jolloin sydämen kammiot joutuvat työskentelemään kovemmin pumpatakseen verta eteenpäin.

Nämä muutokset voivat johtaa sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen. 

Nuuskaaminen nostaa kuolemanriskiä sydäninfarktin ja aivohalvauksen jälkeisinä kuukausina.

Diabetes

Runsas nuuskaaminen eli vähintään neljän rasian viikkokulutus lisää kakkostyypin diabeteksen riskiä, sillä nikotiini vähentää insuliiniherkkyyttä. Nuuskaaminen näyttää altistavan painonnousulle ja lihavuudelle. Myös nikotiinipussien käyttö voi lisätä kakkostyypin diabeteksen riskiä nikotiinin tunnettujen vaikutusmekanismien perusteella. Säännöllisessä käytössä nikotiini voi altistaa rytmihäiriöille. 

Nuuskaajilla on kohonnut riski metabolisen oireyhtymän syntymiseen. Se on aineenvaihduntaan liittymä oireyhtymä, jonka taustalla on vyötärölihavuuden, korkean kolesterolin, kohonneen verenpaineen ja/tai kohonneen verensokerin yhdistelmä.

Syöpä

Eläinkokeissa on osoitettu, että tupakkaspesifiset nitrosamiinit altistavat syöpien kehittymiselle esimerkiksi suuontelossa.

Ihmisillä syövät kehittyvät ja ilmenevät hitaasti. Nuuskan vaikutuksia eri syöpien kehittymiseen ei vielä täysin tunneta. Vielä vähemmän tunnetaan nikotiinipussien käytön vaikutuksista. Nikotiinipusseista on löytynyt myös nuuskassa olevia syöpää aiheuttavia aineita. 

Suolistosyövät ovat miesten yleisimpien syöpien joukossa. Nuuskaaminen näyttää lisäävän peräsuolisyövän riskiä.

Lisäksi se näyttää suurentavan mahasyövän ja joissakin tutkimuksissa myös haimasyövän riskiä.

Suun alueen syövät ovat harvinaisia kaikissa pohjoismaissa. Nuuskaamisen on havaittu lisäävän suuontelon tai nielun syövän riskiä joissakin tutkimuksissa.  Nuuskaaminen suurentaa riskiä sairastua ruokatorven syöpään.

Nuuskaaminen näyttää lisäävän syöpädiagnoosin jälkeistä kuolleisuutta, erityisesti eturauhassyövässä, joka on miesten yleisin syöpä.

Terveyshaitoissa merkittävin nuuskaamisen ja tupakoinnin ero koskee keuhkosyöpää. Valtaosa keuhkosyövistä aiheutuu tupakoinnista, mutta nuuskaajilla keuhkosyöpäriski ei ole kohonnut. Sama voidaan olettaa nikotiinipussien käyttäjistä, jotka eivät polta tupakkaa.

Nuuskaaminen raskaus- ja imetysaikana

Jos raskaana oleva nainen käyttää nuuskaa, ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa.

Äidin nuuskaaminen näyttää lisäävän riskiä lapsen pienikokoisuudelle- ja painoisuudelle ja kuolleena syntymiselle. Huuli- tai suulakihalkiot saattavat olla yleisempiä. Nuuskaavien äitien lapsilla näyttää olevan suurempi riski vastasyntyneen hengityskatkoksille. 

Nuuskan nikotiini imeytyy äidinmaitoon ja säilyy siinä pitkään, jopa 12 tuntiin asti.

Äidin nuuskaaminen näyttää haittaavan lapsen sydän- ja verisuoniterveyttä. Nuuskalle altistuneilla lapsilla on havaittu jo 5-6-vuotiaana korkeampi verenpaine kuin muilla samanikäisillä. Lisäksi heillä on havaittu valtimoverisuonten seinämien jäykistymistä.

Nuuska ei vieroita tupakasta

Nuuska ei ole tehokas keino tupakoinnin lopettamiseen. Nuuskan korkea nikotiinipitoisuus voi voimistaa riippuvuutta ja vaikeuttaa tupakasta irti pääsyä. Sama vaikutus voi olla nikotiinipusseilla, eritoten mikäli niissä on paljon nikotiinia.

Lähteet:

• Bundesinstitut Für Risikobewertung (BfR). Health Risk Assessment of Nicotine Pouches: Updated BfR Opinion No. 023/2022 of 7 October 2022. BfR-Stellungnahmen. 2022 Oct 7;2022:no. 023.
• Byhamre ML, Araghi M, Alfredsson L, Bellocco R, Engström G, Eriksson M, Galanti MR, Jansson JH, Lager A, Lundberg M, Östergren PO, Pedersen NL, Trolle Lagerros Y, Ye W, Wennberg P, Magnusson C. Swedish snus use is associated with mortality: a pooled analysis of eight prospective studies. Int J Epidemiol. 2020 Dec 21:dyaa197.
• Norwegian Institute of Public Health. (2019). Health risks from snus use (English summary) 
• Danckert B, Ferlay J, Engholm G , Hansen HL, Johannesen TB, Khan S, Kųtlum JE, Ólafsdóttir E, Schmidt LKH, Virtanen A and Storm HH. NORDCAN: Cancer Incidence, Mortality, Prevalence and Survival in the Nordic Countries, Version 8.2 (26.03.2019).
• Nordenstam F. Perinatal snus exposure and cardiovascular function in the child. Doctoral thesis (pdf 2186 kt). Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden.
• Heikkinen AM, Meurman JH, Sorsa T. (2015) Tupakka, nuuska ja suun terveys. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 131(21): 1975–1980.
• National Cancer Institute (NCI) & Centers for Disease Control and Prevention (CDC) (2014) Smokeless Tobacco and Public Health: A Global Perspective. Bethesda, MD: U.S. Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention and National Institutes of Health, National Cancer Institute. NIH Publication No. 14-7983; 2014. 
• World Health Organization. International Agency for Research on Cancer (IARC) (2012) Personal Habits and Indoor Combustions. Smokeless Tobacco (pdf 1,11 Mt).   IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans. Volume 100E/2012. 
• Wickholm S, Lahtinen A, Ainamo A, Rautalahti M. (2012) Nuuskan terveyshaitat. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 128(10): 1089–1096.
• World Health Organization. International Agency for Research on Cancer (IARC) (2007) Smokeless Tobacco and Some Tobacco-specific N-Nitrosamines. IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans. Volume 89/2007.