Nikotiini
Nikotiini on stimuloiva, piristävä aine, johon kehittyy vahva riippuvuus. Tupakkakasvi sisältää nikotiinia ja nikotiini on savukkeiden, nuuskan ja muiden tupakkatuotteiden tärkein riippuvuutta aiheuttava aine. Nikotiinia voi myös tuottaa synteettisesti.
Tupakkatuotteet sisältävät nikotiinia. Näitä ovat esimerkiksi savukkeet, nuuska ja sikarit. On myös tuotteita, joissa on nikotiinia muttei tupakkaa. Näitä ovat esimerkiksi sähkösavukkeiden nikotiininesteet ja nikotiinipussit.
Nikotiinittomuus on aina paras vaihtoehto terveydelle.
Nikotiiniriippuvuus
Nikotiinin toistuvan käytön seurauksena elimistö tottuu ja sopeutuu siihen nopeasti ja riski tulla riippuvaiseksi on korkea. Nikotiini aktivoi hermoratoja ja muutokset välittäjäaineiden vapautumisessa edistävät ja ylläpitävät nikotiiniriippuvuutta. Säännöllinen käyttö johtaa sekä kestokyvyn (toleranssi) kasvamiseen, että nikotiinin stimuloivien ja euforisoivien vaikutusten voimistumiseen (herkistyminen).
Keuhkoista nikotiini imeytyy nopeasti verenkiertoon ja saavuttaa aivot noin kahdeksassa sekunnissa. Suun limakalvoilta, esim. nuuskatessa ja nikotiinipussien käytössä, nikotiini imeytyy vielä tehokkaammin, mutta hitaammin.
Nikotiini imeytyy hitaammin myös nikotiinikorvaushoitotuotteiden kautta käytettynä, eikä sen huippupitoisuus veressä nouse yhtä korkealle kuin savukkeista tai nuuskasta.
Nikotiinin imeytymisestä sähkösavukkeista tiedetään vielä vähän. Toisten tutkimusten mukaan nikotiini imeytyy hitaammin kuin savukkeesta, kun taas toisten tutkimusten mukaan imeytyminen on yhtä nopeaa.
Riippuvuuden kehittymisessä on yksilöllisiä eroja. Geneettiset tekijät yhdessä ympäristötekijöiden kanssa vaikuttavat nikotiiniriippuvuuden syntyyn.
Vieroitusoireet
Nikotiiniriippuvuuden vieroitusoireet alkavat, kun aivot eivät saa totuttua nikotiiniannosta. Vieroitusoireet ovat voimakkaimmillaan muutaman päivän kuluttua lopettamisesta. Oireiden kesto on yksilöllistä. Nikotiiniriippuvuuden vieroitusoireita ovat muun muassa:
- ärtyisyys
- huonovointisuus
- kärsimättömyys
- tupakanhimo
- levottomuus
- keskittymisvaikeudet
- univaikeudet
- päänsärky
- makean himo ja ruokahalun lisääntyminen.
Nikotiinin myrkyllisyys
Nikotiinilla on akuutteja myrkyllisiä vaikutuksia, jos sitä niellään tai sitä joutuu suurempina määrinä iholle tai silmiin. Nikotiinin käyttö torjunta-aineena yleistyi 1900-luvun alkupuolella. Tästä lähtien kirjallisuudessa on raportoitu useita nikotiinimyrkytyksiä.
Nikotiinia sisältäviä tuotteita säännellään tupakkalain ohella muun muassa kemikaalilain piirissä. Esimerkiksi tupakkaa sisältämättömiä nikotiinipusseja säännellään kemikaalilaissa ja niiden pakkauksissa tulee esimerkiksi olla varoitusmerkinnät. Pakkausten muoto ei myöskään saa olla lapsia houkutteleva tai johtaa kuluttajia harhaan.
Nikotiinimyrkytyksen oireita ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, päänsärky ja vapina. Suurilla annoksilla oireina voi näiden lisäksi esiintyä esimerkiksi matalaa verenpainetta, korkeaa/matalaa tai epäsäännöllistä pulssia ja hengitysvaikeuksia.
Nikotiinimyrkytykseen liittyviä akuutteja oireita havaitaan myös suoraan tupakanviljelyn parissa työskentelevillä ihmisillä.
Savukkeista nikotiinimyrkytyksiä saavat lähinnä pienet lapset. Nikotiinipitoisten sähkösavukenesteiden väärinkäytöstä on raportoitu myrkytyksiä tai myrkytysepäilyjä lasten ohella myös aikuisilla. Myrkytystietokeskukseen tulleissa puheluissa valtaosa sähkösavukenesteisiin liittyvistä myrkytysepäilyistä on liittynyt tapaturmaiseen altistukseen.
Nikotiinin haittavaikutukset
Nikotiini kiihdyttää sydämensykettä ja sydänlihaksen supistumista ja altistaa todennäköisesti rytmihäiriöille. Nuorena nikotiinille altistuminen aiheuttaa pysyviä muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Muutokset saavat aikaan pitkäkestoista tarkkaavaisuuden vajetta sekä altistavat nikotiiniriippuvuudelle, ahdistus- ja masennusoireille ja muiden päihteiden käytölle. Nikotiini häiritsee sokeriaineenvaihduntaa ja vähentää insuliiniherkkyyttä ja voi siten lisätä kakkostyypin diabeteksen riskiä. On viitteitä siitä, että nikotiini edesauttaisi sekä solujen muuttumista syöpäsoluiksi, että lisäisi syöpäsolujen jakaantumista ja pitäisi yllä syöpäkudoksen kehittymistä.
Nikotiini vaikuttaa raskauden aikaiseen terveyteen, niin äidin kuin sikiönkin osalta. Sikiön veressä nikotiinipitoisuus voi olla jopa 15 prosenttia suurempi kuin äidin verenkierrossa. Nikotiinilla on haitallisia vaikutuksia niin sikiön kuin syntyneen lapsen aivojen kehitykselle. Raskauden aikainen nikotiinialtistus on yhteydessä nuorena kehittyvän aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) välillä.
Syntyvän lapsen terveyden kannalta äidin lyhytaikainen nikotiinikorvaushoidon käyttö on silti turvallisempaa kuin äidin tupakoinnin jatkaminen. Lyhytvaikutteista nikotiinikorvaushoitoa, kuten nikotiinipurukumia, voidaan suositella raskaana oleville tupakoijille, jotka eivät muilla keinoilla ole onnistuneet lopettamaan.
Lähteet
Käypä hoito -suositus (2018): Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Heloma A, Korhonen T, Patja K, Salminen O, Winell K (toim.). Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki: 2022.
McGrath-Morrow SA, Gorzkowski J, Groner JA, Rule AM, Wilson K, Tanski SE, et al. The Effects of Nicotine on Development. Pediatrics 2020;145(3).
Salminen O & Lehto S. Mitä nikotiinin sydän- ja verisuonivaikutuksista tiedetään? Duodecim 2022;138:18887–1893.
U.S. Department of Health and Human Services. The Health Consequences of Smoking: 50 Years of Progress. A Report of the Surgeon General. Chapter 5: Nicotine. Atlanta, GA: U.S. Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention, National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion, Office on Smoking and Health, 2014.
Vestbo J, Andreasen JT, Bast LS, Lund L, Pisinger C. Børn og unges nikotinbrug – konsekvenser og forebyggelse [Report summary of ‘Children and young people’s nicotine use – consequences and prevention’] (pdf 140 kt). København: Vidensråd for Forebyggelse, 2022: 1-96.
Vähäkangas K & Ekblad M. Nikotiinin vaikutus sikiön kasvuun ja kehitykseen. Suomen Lääkärilehti 2021;47:2793–2798.
Yuan M, Cross SJ, Loughlin SE, Leslie FM. Nicotine and the adolescent brain. J Physiol 2015;593:3397–3412.
