Savuke

Savukkeet ovat maailmanlaajuisesti käytetyin tupakkatuote. Savukkeet voivat olla tehdasvalmisteisia tai itse käärittyjä. Savukkeita poltettaessa eli tupakoidessa syntyvä tupakansavu sisältää yli 4000 yhdistettä, joista noin 70 on syöpää aiheuttavia. 

Tehdasvalmisteisten savukkeiden enimmäispäästötasot on määritelty EU:n tupakkatuotedirektiivissä. Yhden savukkeen polttamisesta syntyvässä tupakansavussa saa olla enintään 10 mg tervaa, 1 mg nikotiinia ja 10 mg hiilimonoksidia eli häkää.

Joka toinen tupakoija kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamiin sairauksiin, jos jatkaa tupakointiaan. Suomessa tupakoinnista aiheutuvia ennenaikaisia kuolemia on vuosittain noin 4000. Ennenaikainen kuolleisuus keskeisimpiin kansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, on vähentynyt Suomessa osaltaan juuri tupakoinnin vähenemisen ansiosta.

 

Tupakoinnin terveyshaitat ovat moninaiset vaikuttaen koko kehoon. Haitat ovat laajasti raportoidut mutta uusia haittavaikutuksia löydetään edelleen. Merkittävimmät tupakoinnin aiheuttamat sairaudet ovat syöpä-, hengityselin- ja verenkiertoelimistön sairaudet.

Tupakointi heikentää merkittävästi monien sairauksien hoitojen tehoa. Se myös suurentaa hoitoihin ja toimenpiteisiin, kuten leikkauksiin, liittyvien komplikaatioiden riskiä ja hidastaa haavojen ja murtumien paranemista.

Ympäristön tupakansavu

Tupakansavulle altistuvat tupakoivien lisäksi myös tupakoimattomat henkilöt oleskellessaan savuisessa ympäristössä. Tätä kutsutaan ympäristön tupakansavulle altistumiseksi tai passiiviseksi tupakoinniksi.

Ympäristön tupakansavu koostuu sivusavusta ja pääsavusta. Sivusavu muodostuu tupakan palaessa, kun tupakoija ei ime savua keuhkoihinsa. Kun tupakoija vetää savua keuhkoihinsa ja hengittää sen ulos, muodostuu uloshengityssavua, jota kutsutaan pääsavuksi. Huonosti ilmastoiduissa tiloissa hengitysilman pitoisuudet voivat nousta niin suuriksi, että ne vastaavat tilannetta, jossa tupakansavulle altistunut henkilö tupakoisi itse.

Nykyisen käsityksen mukaan tupakansavulle altistuminen voi aiheuttaa lähes samoja terveyshaittoja kuin tupakointi. Raskaana olevien naisten altistuminen tupakansavulle lisää sikiölle koituvia riskejä ja vaikuttaa lapsen myöhempään kasvuun ja kehitykseen. Se muun muassa 

• vahingoittaa lapsen verisuonten sisäpintoja ja jäykistää valtimoita, suurentaen siten myöhempää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, 
• lisää riskiä lasten astmaan, keuhkokuumeisiin, nuhaan, yskään, keuhkotoiminnan heikentymiseen ja korvatulehduksiin, 
• suurentaa oppimisvaikeuksien ja ADHD-oireyhtymän kehittymisen vaaraa lapsella. 

Viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota myös savujäämään, jolla tarkoitetaan pintamateriaaleihin ja tekstiileihin sitoutuvaa tupakansavun jäämää. Savujäämän haitalliset aineet vapautuvat myöhemmin uudestaan ilmaan ja voivat myös tarttua pinnoilta kosketuksessa. Savujäämälle altistuminen tapahtuu usein pitkän ajan kuluessa eikä sen haittoja tunneta vielä hyvin. 

Lähteet

Pöllänen M & Rouhos A. Lisätietoa aiheesta: Tupakkasairaudet. Teoksessa: Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. 

U.S. Department of Health and Human Services (2014): The Health Consequences of Smoking: 50 Years of Progress. A Report of the Surgeon General. Atlanta, GA: U.S. Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention, National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion, Office on Smoking and Health, 2014. 

Tupakkatuotedirektiivi (2014/40/EU) (pdf 1 035 kt)

Vähänen, Miikka: Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. Raportti 15/2015. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

WHO Report on the Global Tobacco Epidemic, 2019. Geneva: World Health Organization; 2019. 

Pukkala E, Pitkäniemi J, Heikkinen S. Syövän riskitekijät. Teoksessa: Syöpä Suomessa 2016. Syöpäjärjestöt. 

Jousilahti P, Kuulasmaa K, Koskinen S, Tolonen H, Pietilä A, Peltonen M. Kansantautikuolleisuus vähenee edelleen – WHO:n tavoite voidaan saavuttaa. Tutkimuksesta tiiviisti 32, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Jacob P 3rd, Benowitz NL, Destaillats H, et al. Thirdhand Smoke: New Evidence, Challenges, and Future Directions. Chem Res Toxicol. 2017;30(1):270–294. 

Raghuveer G et al. Cardiovascular Consequences of Childhood Secondhand Tobacco Smoke Exposure: Prevailing Evidence, Burden, and Racial and Socioeconomic Disparities: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation. 2016 Oct 18;134(16):e336-e359. Epub 2016 Sep 12. Review. Erratum in: Circulation. 2016 Oct 18;134(16):e366.