Tutkimus- ja kehittämishankkeita sukupuolten tasa-arvosta

Gender, society and language use: evidence from Mexico and Spain

Pekka Posio HY 01.09.2021–31.08.2025 (Koneen Säätiö)

Vaikka käsitys sukupuolesta on yhteiskuntatieteissä ja kielitieteissä monipuolistunut ja laajentunut perinteisen binäärisen jaottelun yli kattamaan erilaisia sukupuolisia identiteettejä ja ilmenemismuotoja, käytännössä kvantitatiivisessa tutkimuksessa – varsinkin espanjan kieleen suuntautuvassa tutkimuksessa – sukupuolta käytetään yhä binäärisenä, selittävänä muuttujana, jota ei kyseenalaisteta tai tarkastella pintaa syvemmältä. Tutkimuksen lähtökohtana on sukupuolen moniulotteisuuden huomioiminen sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Hankkeessa tutkitaan eri kielenkäytön ilmiöitä – esimerkiksi eri persoonamuotojen ja erilaisten vuorovaikutuskeinojen käyttöä –Meksikossa ja Espanjassa, joissa puhutaan samaa kieltä, mutta jotka eroavat toisistaan sukupuoliroolien ja -normien osalta. Perinteisen mies- ja naispuhujien vertailun sijaan sukupuolen käsitettä lähestytään käyttämällä analyysissa eri ikäisten, eri sukupuoliin identifioituvien puhujien käsityksiä omista ja yhteiskunnassa vallitsevista sukupuolirooleista. Yhdistämällä kielitieteellistä ja sosiaalipsykologista tietoa tutkimus tuottaa uutta ymmärrystä yhteiskunnan, sukupuolen ja kielen vuorovaikutuksesta ja samalla valaisee niitä mekanismeja, jotka selittävät aiemmassa tutkimuksessa havaittuja yhteyksiä puhujan sukupuolen ja kielenkäytön välillä. 

Minun maaseutuni. Ylisukupolvisuus, paikka ja sukupuoli suomalaisten maaseutusuhteen rakentajina

Kaisa Vehkalahti OY 2021–2024 (Koneen Säätiö)

Minun maaseutuni -tutkimushanke kiinnittää huomion maaseutuun liitettyjen kokemusten, muistojen ja merkitysten moninaisuuteen. Hanke tuottaa kokemushistoriallista tietoa suomalaisten maaseutusuhteen muutoksista 1990–2020-luvuilla. Tutkimus monipuolistaa asumisen ja muuttoliikkeiden tutkimuksessa vakiintunutta monipaikkaisuuden käsitettä huomioimalla paikkaan kuulumisen ylisukupolviset, sulkupuolittuneet ja materiaaliset ulottuvuudet. Tutkimuksessa selvitetään, mikä merkitys paikkojen historiallisilla kerrostumilla ja niihin liittyvillä aistimuistoilla on paikkaan kiinnittymiselle eri sukupolvien elämässä. Samalla tutkimuskohteeksi asettuvat muistitietotutkimuksen aineistot, tutkimusmenetelmät ja niiden kehittäminen. Monitieteinen hanke yhdistää perinteentutkimuksen ja historian lähestymistavat innovatiivisesti sosiologiseen ja uusmaterialistiseen tutkimukseen. 
Minun maaseutuni -hankkeen sivut

Queer-siirtolaisten vastaanottamisen ja kohtaamisen poliittinen maantiede

Derek Ruez TAY 1.9.2021–31.12.2024 (Suomen Akatemia)

Tässä projektissa lähestytään pohjoismaisia LGBTQ -organisaatioita ja -tiloja kohtaamisen paikkoina, joissa siirtolaisten integraatiopolitiikasta neuvotellaan ja kiistellään. Siinä tutkitaan niitä kohtaamisen paikkoja, joiden kautta siirtolaisten poliittiset subjektiviteetit ilmaantuvat ja muuttuvat sekä sitä, miten queer-tilat toimivat poliittisen osallistumisen ja vastaanoton paikkoina queer-siirtolaisille. Projekti perustuu pohjoismaisten LGBTQ-organisaatioiden haastatteluihin, sekä etnografisiin tapaustutkimuksiin ja osallistavaan valokuvaprojektiin Helsingissä ja Kööpenhaminassa. Näin on tarkoitus osallistua käynnissä olevaan akateemiseen keskusteluun koskien queer-siirtolaisia ja kohtaamisen maantiedettä, kuten myös valaista pohjoismaisten LGBTQ-tilojen muutosta niin kutsutun 'siirtolaiskriisin' ja jatkuvasti elpyvän rasistisen, nationalistisen ja populistisen politiikan keskellä.

Rodullistavan ajattelun alkuperä – Rotu, sukupuoli ja toiseus filosofian historiassa

Malin Grahn-Wilder ja Martina Reuter JY 1.8.2022–31.7.2027

Hanke tutkii intersektionaalista menetelmää hyödyntäen rodullistamisen ja sukupuolittamisen merkitystä filosofian historiassa. Hankkeen keskeisenä aiheena on tarkastella kriittisesti erilaisia ihmisryhmiin liittyviä erotteluja, toiseuttamisen narratiiveja ja eri kategorioiden (kuten nainen, orja, vammainen) välisiä yhtymäkohtia ja eroja. Näin hanke asettaa filosofianhistorialliselle lähdemateriaalille uusia tutkimuskysymyksiä, joilla on ajankohtainen merkitys. Hankkeen pääpaino on antiikin filosofiassa (Malin Grahn-Wilderin erityisosaamisalue) ja sen vaikutuksissa varhaismodernin ja valistuksen ajan filosofiaan (Martina Reuterin erityisosaamisalue).

Sukupuolierojen ja yksilöllisen sukupuolittuneisuuden mittaaminen ja hyödyntäminen kulttuureja vertailevassa tasa-arvotutkimuksessa sekä feminiinisyyden ja maskuliinisuuden tarkastelussa suhteessa yksilön elämänkaaren tapahtumiin

Ville-Juhani Ilmarinen HY 2021–2024

Projektissa kehitetään ja hyödynnetään parempia keinoja psykologisten sukupuolierojen ja yksilöllisen sukupuolittuneisuuden mittaamiseen. Pääkohteena on keskustelua herättänyt "sukupuolten tasa-arvon paradoksi", jonka mukaan psykologiset sukupuolierot ovat suurempia tasa-arvoisemmissa maissa. Tämän havainnon paikkansapitävyyttä selvitetään 60 maan ja 80000 henkilön aineistosta. Lisäksi tarkastellaan, kuinka harvinaisia tai yleisiä perikuvien mukaiset maskuliiniset tai feminiiniset piirteet ovat eri maissa, vaikuttaako feminiinisyys ja maskuliinisuus pariutumiseen ja puolisoideaaleihin Suomessa ja Kiinassa, sekä kuinka sosioekonominen tausta vaikuttaa yksilölliseen sukupuolittuneisuuteen teini-ikäisillä suomalaisilla. Projektissa tuotetaan myös analyysi-ohjelmisto ilmaiseen jakeluun. Projektin tuloksilla on suoraa vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon tähtäävän työhön sekä sukupuolesta riippumattomaan feminiinisten ja maskuliinisten ominaisuuksien normalisoimiseen yhteiskunnassa.

Verkon affektiiviset käytännöt: Vihapuheen tuottaminen, kokemus ja hallinta digitaalisella aikakaudella

Kaarina Nikunen TAY ja Tuija Saresma JY 1.9.2021–31.8.2025 (Suomen Akatemia)

HAFFECT tutkii vihapuhetta affektiivisen käytäntönä ja osana digitaalista arkeamme. Projektissa tarkastellaan sitä, kuinka vihapuheeseen kytkeytyviä tunteita tuotetaan, koetaan, kierrätetään ja hallinnoidaan. HAFFECTissa kiinnitetään huomio myös siihen, kuinka digitaaliset alustat osallistuvat affektiivisten käytäntöjen tuottamiseen ja kuinka vihapuheen hallinnoimisesta on itsessään tullut mediateollisuuden ja digitaalisten infrastruktuurien kannalta keskeinen, myös taloudellinen, kysymys. Monitieteinen media- ja kulttuurintutkimusta sekä teknologian tutkimusta yhdistävä projekti tuottaa ja syventää teoreettista, metodologista ja empiiristä ymmärrystä vihapuheesta ja siihen liittyvistä affektiivisista käytännöistä, niiden moniulotteisuudesta ja kompleksisuudesta sekä vaikuuksista yksilöihin ja yhteiskuntaan laajemminkin.

Fiksut naiset rakastavat rahaa – Uudelleenmuotoutuvat äitiyden ja naiseuden ihanteet finansialisoituvassa hyvinvointivaltiossa (FemEconomicus)

Armi Mustosmäki UEF 2023–2027 (Suomen Akatemia)

Naisille suunnatuista sijoittamisneuvoista ja feministisestä talouspuheesta on tullut sosiaalisen median läpitunkeva ilmiö viime vuosina. Tämä projekti keskittyy tähän 'finanssifeminismiin' ja sen tutkimiseen kulttuurisena käänteenä ja esimerkkinä finansialisaation logiikan tunkeutumisesta aina uusille elämän alueille. Hankkeessa tutkitaan uusien etnografisten aineistojen ja haastattelujen avulla sitä miten finanssifeminismi muokkaa naiseuden ja äitiyden kulttuurisia ihanteita ja muokkaa ja rakentaa uudelleen suhdettamme hyvinvointivaltioon. Tutkimus antaa uutta tietoa feministisen kulttuurintutkimuksen kautta hyvinvointivaltion kannatuksesta ja sen tulevaisuusvisioista

Hybridimieheys elämystaloudessa

Timo Aho JY, Henri Hyvönen HY ja Laura Mankki UEF 2022–2025 (Koneen Säätiö)

EXMEN-hanke tutkii työelämän muutosta lifestyle-vaikuttajamiesten työn kautta. Aiemmassa tutkimuksessa on jätetty tarkastelematta kuinka miehet rakentavat sukupuolta vaikuttajatyössä ja millaisia eroja ja eriarvoisuuksia miesten välille kehkeytyy digivälitteisessä elämystaloudessa. Vaikuttajaksi voi nousta monista lähtökohdista, mutta työn edellyttämät resurssit eivät ole kaikkien ulottuvilla. Elämysten tuottaminen voi vaatia yhä joustavampia, kameleonttimaisempia ja kulttuurisesti sensitiivisempiä toimintatapoja tai yhtä hyvin toksisena pidetyn maskuliinisuuden vahvistamista. Mieheyden muodostelmat ovat siten väistämättä ulossulkevia ja eriarvoistavia. EXMEN-hanke täyttää edellä kuvatun tutkimusaukon kysyen miten ja millaista mieheyttä rakennetaan vaikuttajatyön käytännöissä. 

Kulttuuri työssä: Etnografinen tutkimus keikkatyöstä ja luovuudesta pandemian jälkeisessä Suomessa

Tytti Steel HY 1.1.2022–31.12.2027 (Koneen Säätiö)

Tutkimus käsittelee keikkatyötä ja alustataloutta 2020-luvun alun Suomessa. Keikkatyö ei ole uusi asia, mutta digitaalisten alustojen nopea kehitys lisää tarvetta uudelle tutkimustiedolle. Alustatalouden työt ymmärretään usein matalan koulutustason töinä, mutta viime vuosina myös korkean koulutuksen ammateissa on voinut löytää keikkatyötä digitaalisilta alustoilta. Tässä tutkimuksessa keikkatyön tekijät nähdään luovina ja sopeutuvina toimijoina, jotka navigoivat ei-tyypillisessä työssä. Tutkimus keskittyy erityisesti vähemmistöpositiossa olevien ihmisten kokemuksiin. Keikkatyötä käsitellään laajasti, jotta sen moninaisuus tulee esiin. Tutkimus tuottaa syvällistä tietoa heidän tilanteestaan laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksessa hyödynnetään etnografisia tutkimusmenetelmiä, kuten photovoice-menetelmää ja osallistuvaa havainnointia. Tätä aineistoa analysoidaan rinnakkain Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräämien korona-aikaa kuvaavien kirjoitusten kanssa.

Logistiikka työssä. Etnografinen tutkimus nuorista miehistä työssä logistiikkasektorilla (Logistics)

Lotta Haikkola Nuorisotutkimusseura 1.9.2020–31.8.2023 (Suomen Akatemia)

Hanke käsittelee nuorten miesten työtä logistiikkasektorilla. Globaali kapitalismi nojaa varastoissa ja kuljetuksissa tehtyyn työhön ja tuotantoketjun hallinta on keskeinen arvontuotannon väline. Työtä sektorilla on tutkittu kuitenkin varsin vähän. Tutkimushanke selvittää kolmea asiaa: 1) Miten tavarat pidetään liikkeessä? Syntyykö logistiikkatyössä arvo ruumiillisista kyvyistä, tehokkaasta automatisoinnista vai johtamisesta? 2) Miten automaatio ja lisääntyvä teknologinen kontrolli vaikuttavat työn tekemisen käytäntöihin? 3) Miten nuoret miehet sovittavat yhteen postfordistisen työn persoonaan kohdistamat vaatimukset ja perinteisemmät odotukset työstä kunniallisuuden osoituksena? Hanke tuottaa tietoa nuorten miesten työoloista ja sen tulosten avulla voi ymmärtää myös työstä syrjäytymistä. Lisäksi hanke tuottaa tietoa työn murroksesta ja automatisoituvasta palvelusektorista.

Naisten työ ja palkat Suomessa 1600–1920

Riina Turunen JYU 1.9.2023 - 31.8.2027 (Suomen Akatemia)

Hankkeessa tutkitaan naisten työnteon ja taloudellisen kehityksen välistä suhdetta Suomessa esiteolliselta ajalta teollisen yhteiskunnan kynnykselle naisten ansaitsemien palkkatulojen näkökulmasta. Historiallisten palkkasarjojen avulla pystytään selvittämään entistä yksityiskohtaisemmin naisten palkkatason vaihteluita, sukupuolten välistä palkkaeroa sekä elintason alueellisia eroja maan sisällä. Näin saavutetaan entistä kattavampi ja syvällisempi käsitys naisten roolista Suomen hyvinvoinnin muotoutumisessa.

Työehtosopimusten sukupuolivaikutukset samapalkkaisuuden näkökulmasta

Niklas Bruun Hanken ja Kevät Nousiainen TY (Sosiaali- ja terveysministeriö)

Tammikuussa 2022 käynnistyneessä hankkeessa selvitetään, millaisia käytäntöjä työmarkkinaosapuolet noudattavat sukupuolivaikutusten arvioinnissa ja miten ne näkyvät työehtosopimuksissa. Hankkeessa tunnistetaan erityisesti samapalkkaisuuteen liittyviä työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointien kehittämiskohteita ja kehitetään suosituksia. 

Työn muuttuvat muodot, perhevapaat ja työn ja perheen yhteensovittaminen (Perhevapaatutkimus)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kela 1/2022–5/2024

Hankkeessa tutkitaan pienten lasten vanhempien perhevapaavalintoja ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tutkimuksessa selvitetään etenkin muuttuvan työelämän luomia ehtoja vanhempien ratkaisuille ja kysytään, miten yhtäältä erilaiset vakituisesta kokoaikatyöstä poikkeavat työsuhteet ja toisaalta muuttuvat työn ajat ja paikat kuten etätyöt tai epätyypilliset työajat heijastuvat vanhempien mahdollisuuksiin yhdistää lapsen hoivaa ja ansiotyötä. Tutkimuksessa toteutetaan väestökysely pienten lasten vanhemmille.
Perhevapaatutkimuksen sivut (THL)

Pappissäädyn naiset. Pappien vaimot ja lesket luterilaisissa paikallisyhteisöissä (1650–1710)

Miia Kuha JY 2021–2024 (Suomen Akatemia)

Hankkeessa tutkitaan pappien vaimoja ja leskiä toimijoina sekä heidän asemaansa ja elämäänsä Ruotsin valtakunnan itäsuomalaisissa paikallisyhteisöissä (1650–1710). Tutkimus valottaa auktoriteettiasemassa olleiden naisten toimintaa ja suhdetta yhteisöön patriarkaalisessa yhteiskunnassa sekä uskonnon vaikutusta naisten ja perheiden arkielämään ja kokemusten rakentumiseen. Tutkimus keskittyy aikakauteen, jolloin luterilainen papisto perheineen oli vakiinnuttanut asemansa paikallisyhteisöissä. Pappiloiden emännät ovat kuitenkin jääneet historiantutkimuksen marginaaliin. Mittavaa empiiristä lähdeaineistoa analysoidaan pääasiassa laadullisin menetelmin. Hankkeessa kootaan ja analysoidaan elämäkerrallista tietoa sisältävä tietokanta

Vanhemmuuden yövuoro: Yöllisen hoivan jakaminen pikkulapsiperheissä

Petteri Eerola, Inka-Liisa Kuusiaho ja Erika Grikorjew JY 2022–2024 (Koneen Säätiö)

Hankkeessa tutkitaan vanhemmuutta pikkulapsiperheissä uudesta ja valtavirtatutkimuksesta poikkeavasta näkökulmasta: intiimeinä yön tunteina tapahtuvan usein näkymättömäksi jäävän hoivan ja huolenpidon kautta. Suomessa, Iso-Britanniassa ja Espanjassa toteutettavassa tutkimuksessa selvitetään, millainen ilmiö ’vanhemmuuden yövuoro’ pikkulapsiperheissä on, ja kuinka yöllinen hoiva ja huolenpito kytkeytyvät osaksi perheen arjen käytäntöjä, sukupuolittuneita rakenteita ja valta- ja arvohierarkioita. 

Fat Bodies, Gender, and Relationships of Power – A cross-cultural comparison of makeover TV shows in Finland and the United States

Susanne Ritter TAY 2022 (Koneen Säätiö)

Tutkimuksessa analysoidaan, kuinka suositut tv-ohjelmat normalisoivat ja tekevät viihdettä sukupuolen, seksuaalisuuden ja ruumiillisuuden hierarkioista, jotka koskevat lihavaa naisvartaloa. 

Kehon ja äänen politiikan esityksiä pohjoismaisten indiepop-naismuusikkojen musiikkivideoissa

Anna-Elena Pääkkölä ÅA 2020–2023 (Suomen Akatemia)

Tutkimusprojekti tutkii äänen ja kehon politiikkaa pohjoismaisten nykynaismuusikoiden indiepop-musiikkivideoissa populaarimusiikin, sukupuolen ja median tutkimuksen kautta. Projektissa selvitetään, kuinka kehopoliittiset teemat ovat esillä populaarikulttuurissa, ja kuinka ne vaikuttavat toisiinsa. Tutkimus keskittyy Pohjoismaisiin nais-indie-pop-muusikoihin, jotka ovat nousemassa ennen näkemättömään asemaan paikallisessa ja globaalissa musiikkikentässä, ja vuosina 2015-2019 tehtyihin yhdeksään musiikkivideoon, joissa kehopolitiikkaa käsitellään kehopositiivisuuden, kurittoman feminiinisyyden, ekofeminismin ja posthumanismin kautta. 

Julkisen nolaamisen sukupuolittuneet käytännöt sosiaalisessa mediassa

Hanna-Kaisa Lassila TY 2022–2025 (Koneen Säätiö)

Julkinen nolaaminen somessa on Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineeseen tekeillä oleva väitöstutkimus, jossa tarkastellaan yhtä sosiaalisen median yleistynyttä käyttötapaa: sitä miten käyttäjät hyödyntävät sosiaalista mediaa muiden ihmisten valvomiseen ja rankaisemiseen. Tutkimuksessa nostetaan esiin erityisesti yksi sosiaalisessa mediassa käytetty kurituskeino: julkinen nolaaminen ja sen sukupuolittuneet käytännöt.
Julkinen nolaaminen somessa -tutkimushankkeen sivut

Median rooli liikuntakulttuurin tasa-arvon edistämisessä ja seksuaalisen häirinnän vastaisessa työssä

Veera Ehrlén JY 2022 (Koneen Säätiö)

Hankkeen tarkoitus on selvittää, mikä on suomalaisen uutismedian ja yksittäisten urheilutoimittajien rooli liikuntakulttuurin tasa-arvon edistämisessä ja seksuaalisen häirinnän vastaisessa työssä. Hanke pohjautuu vuosina 2018–2022 Suomen urheilun eettisen keskuksen julkaisemiin liikuntakulttuurin seksuaalista häirintää koskettaviin julkaisuihin ja niitä edeltäviin tapahtumiin, joista raportoimalla media on herättänyt laajalti keskustelua ja vaatimuksia urheilupoliittisista toimenpiteistä. 

Medioitunut feminismi nyky-Venäjällä

Saara Ratilainen TAY 1.9.2021–31.8.2025 (Suomen Akatemia)

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta ymmärrystä feminististen mediadiskurssien merkityksistä, vastaanotosta ja yhteiskunnallisesta potentiaalista nyky-Venäjällä. Tutkimusnäkökulmassa yhdistyvät jälkisosialistissa yhteiskunnissa vaikuttava tasa-arvon ideologinen perintö, populaarikulttuurin (post-)feministiset naiseuden esitykset ja ruohonjuuritason some-aktivismi, jotka tuottavat jännitteisen feministisen representaation, identifikaation ja toimijuuden kentän. Analyysi perustuu laajalle media-aineistolle, joka kerätään kansallisilta TV-kanavilta, verkkojulkaisuista ja sosiaalisesta mediasta sekä kolmella eri paikkakunnalla tehtäville fokusryhmähaastatteluille. Yhdistämällä kulttuurin-, mediantutkimuksen ja sosiologian menetelmiä hanke tuottaa uutta empiiristä tietoa feminismin moniulotteisesta medioitumisesta nyky-Venäjällä, edistää feminismin käsitteellistä tarkastelua länsimaista teorianmuodostusta laajemmalle ja tarjoaa tiedollisia työkaluja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Räppäävät naiset Suomessa. Hiphop-feminismin, sukupuolen, rodun ja valkoisuuden monimodaalinen rakentuminen

Inka Rantakallio HY 1.9.2021–31.8.2024 (Suomen Akatemia)

Suomalaisiin räppääviin naisiin keskittyvässä hankkeessa analysoidaan feminismin, sukupuolen, rodun ja valkoisuuden merkityksiä artisti-identiteettien ja ilmaisun rakentumiselle. Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten naiset raivaavat tilaa feminismin avulla heteroseksistisessä ja miesvaltaisessa hiphop-genressä, sekä miten eri tavoin valkoiset ja ei-valkoiset naisartistit neuvottelevat erilaisista rotuun ja sukupuoleen liittyvistä normeista suhteessa suomalaiseen ja kansainväliseen hiphop-kulttuuriin. Tutkimuksen aineisto koostuu musiikista ja musiikkivideoista, osallistuvasta havainnoinnista konserteissa, sekä artistihaastatteluista. Monitieteinen hanke nojaa hiphop-feminismin teoriaan, kriittiseen rodun ja valkoisuuden tutkimukseen, sukupuolentutkimukseen, audiovisuaaliseen populaarimusiikintutkimukseen, etnografiaan sekä diskurssianalyysiin.

Trans*Creative: Hyvinvointi, väkivalta ja ympäristö sukupuolivähemmistöjen kulttuurisessa tuotannossa

Lottamari Kähkönen TY 2021–2024 (Koneen Säätiö)

Tieteenalat ylittävän, tutkimuksellista ja taiteellista yhteistyötä yhdistävän hankkeen tavoitteena on kartoittaa, miten kulttuurinen tuotanto ja visuaalinen ja esittävä taide käsittelevät sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta ajankohtaisia kysymyksiä hyvinvoinnista, väkivallasta ja ympäristökriiseistä. Hanke kehittää lähestymistapaa etsimällä uusia tapoja tarkastella kulttuurista tuotantoa ja venyttää taiteen potentiaalia tilana radikaaleille vastakertomuksille ja visioille tulevaisuuden yhteisöistä ja paremmasta elämästä. Hankkeen lähestymistapa perustuu yhteiseen tiedontuottamiseen, jossa olennaista on haastatella taitelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia, osallistua ja havainnoida kulttuurista tuotantoa sekä luoda työpajoja ja tapahtumia, joissa luova toiminta ja ajatukset kehittyvät tutkijoiden, taiteilijoiden ja yleisön välisissä kohtaamisissa.

World Wide Women – Naismuusikot rajojen ylittäjinä ja tulevaisuuden rakentajina

Elina Seye HY 1.1.2021–31.12.2023 (Koneen Säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto)

Tiedettä ja taidetta yhdistävän hankkeen keskiössä ovat naismuusikot eri puolilla maailmaa: Boliviassa, Japanissa, Malissa ja Suomessa. Hankkeessa tuetaan ja tutkitaan naisten toimijuutta omissa yhteisöissään ja globaalisti verkostoituneessa musiikkielämässä keskittyen erityisesti kulttuurirajat yrittäviin musiikki-ilmiöihin ja ylirajaiseen yhteistyöhön. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita siitä, miten naismuusikot sovittavat yhteen naiseuden ja muusikkouden, miten he tasapainottelevat omien yhteisöjensä odotusten ja maailmanlaajuisesti verkostoituneen musiikkimaailman tarjoamien mahdollisuuksien välillä, millaisia tulevaisuuksia he pyrkivät omalla toiminnallaan rakentamaan. Hanke tukeutuu etnomusikologiseen tutkimustapaan. Teoreettisesti hanke pohjaa intersektionaalisen feminismin näkökulmiin ja hyödyntää lisäksi transkulturaation, dekolonisaation ja afrofuturismin käsitteitä. 
WWW-hankkeen sivu (Helsingin yliopisto)

GenDis - Sukupuolittunut krooninen sairaus, ruumiilliset erot ja biolääketieteellinen tieto

Venla Oikkonen TAY 1.9.2021–31.8.2025 (Suomen Akatemia ja Koneen Säätiö)

Hanke tarkastelee sukupuolittuneen kroonisen sairauden hallintaa lääkesaatavuuden katkosten, lääkehoidon muuttuvien rationaliteettien ja yksilölle räätälöidyn lääkehoidon jännitteisessä risteyksessä. Hanke käsittelee kolmea sairautta: endometrioosia, migreeniä ja fibromyalgiaa. Aineisto koostuu endometrioosia, migreeniä ja fibromyalgiaa koskevasta biotieteellisestä kirjallisuudesta, mediateksteistä, potilaille suunnatuista verkkosivuista ja keskustelupalstoista sekä etnografisista haastatteluista ja havainnoinnista, joiden kohteena ovat potilasjärjestöt, kliinistä työtä tekevät lääkärit, lääkehoidon linjauksista vastaava lääkehallinto, lääketeollisuuden edustajat sekä kaksi sairauden mekanismien ymmärtämiseen ja lääkekehitykseen tähtäävää tutkimusyksikköä. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää sukupuolen ja ruumiillisten erojen käsitteiden liikkuvuutta ja muovautumista yksilöityvässä ja rationalisoituvassa lääkehoidossa sekä sukupuolittuneen kroonisen sairauden kokemisen muuttuvia ehtoja.

Lisääntymisen ulkoistamisen arjen etiikka: hyvän elämän tekeminen biokapitalismin aikakaudella

Riikka Homanen TAY 1.9.2019–31.8.2024 (Suomen Akatemia)

“Oman” lapsen saaminen on kasvavassa määrin ulkoistettua: sukusoluja ja sijaissynnytyksiä ostetaan muilta kaupallisina palveluina, usein yli kansallisten rajojen. Tämä projekti käsittelee käytännön eettistä arviointia, jota lisääntymisen ulkoistamiseen syntyneen miljoonabisneksen ylläpitämiseen, muuttamiseen, edistämiseen ja siihen osallistumiseen tarvitaan. Tutkimusaineisto perustuu etnografiseen kenttätyöhön yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla ja terveysyrityksissä, joilla on kytköksiä ylikansallisiin yhtiöihin. Aineisto koostuu videonauhoituksista, havainnoista, haastatteluista ja dokumenteista. Tutkimus edistää feminististä ja sosiaalitieteellistä keskustelua lisääntymisteknologioista, -terveyspalveluista ja -markkinoista. Se tarjoaa myös hyödyllistä tietoa terveydenhuollon ammattilaisille, bioeetikoille ja poliittisille päättäjille.

Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat

Tuula Juvonen TAY 1.9.2021–31.8.2025 (Suomen Akatemia)

Projektimme tutkii tapoja, joilla queer- ja transaktivistit ottavat itselleen tilaa ja luovat uusia maailmoja. Monitieteinen lähestymistapamme affektiiviseen aktivismiin tuottaa ainutlaatuista haastatteluaineistoa ja innovatiivista analyysiä aktivistien tekojen, strategioiden ja tulevaisuudenvisioiden affektiivisista asetelmista. Näin projektimme osallistuu tieteellisiin keskusteluihin erityisesti affektien merkityksestä queer- ja transaktivismissa sekä tämän aktivismin roolista yhteiskunnallisessa muutoksessa, joka on käynnissä evankelisluterilaisessa kirkossa, muistiorganisaatioissa, taiteessa ja alakulttuuristen yhteisöjen rakentamisessa. Tuloksemme tarjoavat käsitteellisiä ja käytännöllisiä itsereflektion työkaluja, joista on suoraa hyötyä tutkimukseemme osallistuville yhteisöille. Tampereen yliopistossa toteutettu tieteellinen tutkimus queer- ja transtutkimuksen kentällä on ratkaisevan tärkeää myös julkiselle keskustelulle queer- ja transihmisten elämistä ja elinmahdollisuuksista.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmien vaikuttavuus ja toimivuus (TAOVA)

Anna Elomäki, Hanna Ylöstalo, Raisa Jurva ja Emma Lamberg TAY 1.6.2022–31.5.2023 (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta VN TEAS)

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmien vaikuttavuus ja toimivuus (TAOVA) –hankkeen päätavoite on arvioida, miten hallituksen tasa-arvo-ohjelmat ovat 2010-luvulla toimineet sukupuolten tasa-arvon edistämisen välineenä sekä selvittää niiden vaikuttavuutta. Lisäksi tavoitteena on tehdä kehitysehdotuksia siitä, millaisilla välineillä hallitus voisi parhaiten edistää sukupuolten tasa-arvoa, miten tasa-arvo-ohjelmien vaikuttavuutta ja toimivuutta voisi parantaa, sekä miten kansalaisyhteiskunta ja tutkimustieto ovat parhaiten integroitavissa sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

"Jäähyväiset aseille": ydinvastainen protesti, tunteet ja sukupuoli Suomessa, 1979-1987

Hannah Yoken JY 1.9.2022 - 31.8.2025 (Suomen Akatemia)

Hanke tutkii ruohonjuuritason ydinvastaista protestia kylmän sodan aikaisessa Suomessa. Tutkimus lähestyy 1980-luvun ydinaseiden ja –energian vastaista liikehdintää ylirajaisena historiallisena ilmiönä ja hyödyntää arkisto-, media- sekä muistitietoaineistoja. Projektin keskiössä ovat tunteet ja sukupuoli, joiden risteämiä ei ole suomalaisen ydinvastaisen protestin yhteydessä aiemmin tutkittu.
Jäähyväiset aseille -hankkeen sivu (Jyväskylän yliopisto)

Kuri, kokemus, kerrokset: Uusi näkökulma Suomen naisvankiloihin pitkällä 1800-luvulla

Johanna Annola TAY 1.9.2021–31.12.2024 (Suomen Akatemia)

Hanke tarkastelee suomalaisia naisvankiloita 1800-luvun alusta 1920-luvulle. Tutkimus selvittää, miten kuri rakentui vankilatilassa – mutta myös, millaisia muita kokemuksia vankilan arkeen liittyi. Miten synnyttäjiä hoidettiin? Millaista sielunhoitoa oli tarjolla ja miten naiset suhtautuivat siihen? Miten vankien työn käytännöt muuttuivat? Naisvankiloita ei ole Suomessa tutkittu kattavasti. Myös kansainvälisestä näkökulmasta hankkeen lähestymistapa on tuore: pelkän hallintohistorian sijaan tutkimus keskittyy vankilatilan kerroksellisuuteen ja tässä tilassa eläneiden muuttuviin kokemuksiin. Perinteistä arkistoaineistoa luetaan uudesta näkökulmasta, ja lisäksi käytetään uutta materiaalia kuten vankien kirjoittamia kirjeitä. Hanke tuottaa tietoa vankilasta elettynä instituutiona ja avaa modernisaation mekanismeja yhteiskunnan laidalla. Tutkimus antaa aineksia nykykeskusteluihin rangaistuskeskeisestä yhteiskunnasta, hyvinvoinnista sekä ihmisen moraalisesta velvollisuudesta työhön.

Matkalla kohti sukupuolisensitiivisiä parlamentteja? Vertailu sukupuolten tasa-arvosta ja demokraattisista käytännöistä Suomen, Saksan ja Puolan parlamenteissa (GSParls)

Petra Ahrens TAY 2021–2026 (Suomen Akatemia)

Kansalaiset odottavat vaaleilla valituilta poliittisilta päättäjiltä sitoutumista demokratiaan sekä sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja muiden ihmisoikeuskysymysten edistämiseen. On tärkeää, että kansanedustuslaitokset sitoutuvat demokratian ja tasa-arvon edistämiseen myös omissa organisaatioissaan. Onnistuneena esimerkkinä sukupuolisensitiivisestä parlamentista pidetään usein Ruotsia. GSParls-tutkimushankkeessa tarkastellaan ja vertaillaan Suomen, Saksan ja Puolan kansanedustuslaitoksia sukupuolisensitiivisen parlamentin kehyksessä. Hankkeessa perehdytään kunkin maan parlamentin strategioihin ja käytännön toimiin sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lisäksi hanke kartoittaa kansanedustajien ja henkilökunnan näkemyksiä tasa-arvon edistämisestä parlamentissa. Tutkimuksen pohjalta tuotetaan suosituksia sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja demokratian edistämiseksi parlamenteissa.

Sukupuoli, puoluepolitiikka ja demokratia Euroopassa: Tutkimus Euroopan parlamentin puolueryhmistä (EUGenDem)

Johanna Kantola TAY 2018–2023 (European Research Council, Consolidator Grant)

Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa syvällinen analyysi Euroopan parlamentin kahdeksan puolueryhmän sukupuoleen liittyvistä menettelytavoista ja käytännöistä. Tutkimushankkeessa Euroopan parlamentin kahdeksan puolueryhmää jaetaan (i) perinteisiin vasemmisto- ja oikeistoryhmiin, (ii) populistisiin ja äärioikeistolaisiin ryhmin, ja (iii) tasa-arvoryhmiin. Tutkimuksessa analysoidaan esimerkiksi etnografisin menetelmien ryhmien virallisia ja epävirallisia institutionaalisia käytäntöjä sukupuolen näkökulmasta. Lisäksi keskitytään kolmeen politiikkalohkoon (sosiaaliset oikeudet, talouden hallinta ja sukupuolistunut väkivalta) ja tarkastellaan puolueryhmien sukupuolten tasa-arvoon tähtäävää politiikkaa suhteessa näihin. Euroopan parlamentin sukupuoli- ja puoluepolitiikan perusteellisen empiirisen ymmärryksen avulla tuotetaan uusia menetelmiä, käsitteitä ja teorioita sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta ja demokratiasta.
EUGenDem-hankkeen sivut (Tampereen yliopisto)

Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – Feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa (FEMTIE)

Hanna Ylöstalo TY 1.1.2021–30.6.2024 (Koneen Säätiö)

Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa -hanke puolustaa tutkitun tiedon merkitystä politiikassa, mutta kiinnittää huomiota tiedon, politiikan ja demokratian jännitteisiin suhteisiin. Hanke ottaa kohteekseen ajankohtaisen poliittisten kamppailujen alueen: talouspolitiikan ja taloutta koskevan tiedon ja niiden feministisen kritiikin. Feminististä politiikkaa tutkimalla hanke tuo näkyväksi vaihtoehtoja vallitsevalle talousajattelulle. Samalla se katsoo feminististä politiikkaa kriittisesti ja pohtii, miten asiantuntijavetoisuus sysää kansalaisyhteiskunnan toimijoita sivuun vaikuttamisen areenoilta. Teoria ja toiminta yhdistetään etsimällä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa demokraattisempia toisin tietämisen ja vaikuttamisen tapoja. Poliittisen talouden, sukupuolentutkimuksen ja tiedonsosiologian näkökulmia yhdistelevä hanke tutkii aihettaan etnografisin menetelmin, neljän toisiinsa limittyvän työpaketin avulla. 
FEMTIE-hankkeen sivut (Turun yliopisto)

Hyvin suunniteltu

Hanke vahvistaa yhdenvertaisuussuunnittelun käytäntöjä. Tämä tapahtuu muun muassa koulutuksilla sekä tukemalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön ammattilaisten verkostoitumista. Hankkeella halutaan lisätä ymmärrystä siitä, miksi yhdenvertaisuussuunnittelua tarvitaan. Tavoitteena on parantaa suunnitelmien vaikuttavuutta sekä vahvistaa kansalaisjärjestöjen ja syrjinnälle alttiiden ryhmien osuutta paikallisessa suunnittelussa. Luvassa on myös kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma Y-festivaali lokakuussa 2024. Kumppaneina ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Suomen Kuntaliitto. Hyvin suunniteltu -hanketta rahoittaa Euroopan unionin Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -ohjelma (CERV). Hankekausi päättyy vuoden 2024 lopussa.

Islamia Queeristi

Kolmevuotisen hankkeen päätavoitteena on lisätä islamin tulkintojen moninaisuuteen ja ennen kaikkea LHBTIQ-inklusiivisiin islamin tulkintoihin liittyvää tietoisuutta Suomessa mm. kuvataiteen, valokuvauksen ja vapaan kirjoittamisen keinoin. Dekolonisoivaa queer-näkökulmaa ylläpitävä hanke haluaa haastaa vallalla olevia käsityksiä islamista monoliittisena cisheteropatriarkaatin ilmentymänä ja tuoda pitkään hiljennetyt queer-muslimiäänet islamiin liittyvän keskustelun keskiöön. Lisäksi IQ pyrkii lisäämään yhteistyötä jo olemassa olevien LHBTIQ-inklusiivisten muslimiyhteisöjen kanssa ympäri maailmaa. 

Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio

Hanke tukee ja koordinoi Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) erityistavoitteen 4.3 kehittämishankkeita osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon teemoissa. Tavoitteena on lisätä hankkeiden vaikuttavuutta siten, että hankkeiden kehittämistyön tulokset ovat sovellettavissa uusissa toimintaympäristöissä ja laajemmin yhteiskunnassa.

Et ole yksin

Väestöliiton ja seitsemän lajiliiton yhteishankkeessa tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää kiusaamista sekä väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kokemuksia urheilussa. Hankkeessa tarjotaan kohdennettuja tukipalveluita häirinnän, väkivallan tai kiusaamisen kohteeksi joutuneille urheilijoille ja heidän läheisilleen. Lisäksi hankkeessa järjestetään koulutuksia lajiliittojen edustajille epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta sekä tuotetaan verkkokursseja ja muita materiaaleja seuroille. Lajiliitoista hankkeessa mukana ovat Jääkiekkoliitto, Palloliitto, Salibandyliitto, Uimaliitto, Koripalloliitto, Voimisteluliitto ja Lentopalloliitto. Hankkeen toimintaa rahoittaa Veikkaus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Yhteistyökumppaneina ovat myös Suomen Olympiakomitea ja Suomalaisen urheilun eettinen keskus SUEK. 

fTwist

Hankkeen tavoitteena on lieventää Suomessa sukupuolen mukaista vertikaalista ja horisontaalista eriytymistä työmarkkinoilla, edistää naisten työllistymistä, siirtymistä työstä työhön tai yrittäjyyteen. Samalla edistetään naisten mahdollisuuksia edetä uralla ja lisätä heidän ja mukana olevien yrittäjän toimivien naisten liikkeenjohdollista osaamistaan.

OmaKehu 

Hankkeessa parannetaan syrjäytymisvaarassa olevien miesten asemaa työmarkkinoilla ja elämässä yleensäkin sanataiteen keinoin. Jokainen hankkeen osallistuja saa itselleen henkilökohtaisen ”taitovalmentajan”, jonka avulla voimaantumisprosessia johdetaan askel kerrallaan kohti työ- tai opiskelupaikkaa. Suomen Humanistisen Ammattikorkeakoulun hankkeen kohderyhmää ovat 15–55-vuotiaat miehet. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Toive – Suuntana yhdenvertainen työelämä

Hanke keskittyy sukupuolten välisen ammatillisen segregaation lieventämiseen IT-, peli- ja kilpapelaamisala tukemalla alojen aliedustettuja osaajia. Hanke huomioi sukupuolen moninaisuuden, erityisenä kohderyhmänä ovat naiset sekä binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevat henkilöt.

Laki ja perheiden monimuotoisuus

Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa erilaisten normatiivisesta perhemallista poikkeavien perheiden (esim. eroperheet, yksinhuoltajaperheet, uusperheet, sateenkaariperheet, adoptioperheet, sijaisperheet ja apilaperheet) kohtaamia lainsäädännöllisiä haasteita ja esittää niille ratkaisumalleja. Hankkeessa tarkastellaan monimuotoisten perhetilanteiden näkökulmasta muun muassa lapsiperheen perustamista ja useamman kuin kahden oikeudellisen vanhemman mallia.

Mies, lapsi ja vanhemmuus – MILAVA

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa isien hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista toimijuutta sekä edistää vanhempien välistä tasavertaisuutta, perheiden yksilölliset tarpeet ja tilanteet huomioiden. Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen perhepalveluita yhdessä perheiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Ammattilaisten asiantuntijuuden vahvistamiseksi tarjotaan myös räätälöityä koulutusta. 

Jämställdhet givetvis - SECiSo II

Syftet med projektet är att förbättra attraktiviteten och kvaliteten på yrkesutbildningen och att underlätta målgruppen ungas etablering på arbetsmarknaden. Detta kommer att kunna uppnås genom att inkludera målgruppen lärare vid olika yrkesutbildningar och representanter från arbetslivet i en kontinuerlig utvecklingsprocess. Viktiga aspekter genom hela projektet är jämställdhetsintegrering, integrering av ickediskriminering och tillgänglighetsperspektivet. Projektet kommer att utveckla och testa olika utbildningsaktiviteter såväl som verktyg och metoder för detta syfte. Digitala medier är också ett nödvändigt verktyg för mer tillgänglig kommunikation som möjliggör samarbete över en stor geografisk yta och som ett medel för att hålla kvar studerande/arbetstagare som valt en otraditionell utbildning och yrke.

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus

Naisasialiitto Unionin hallinnoiman hankkeen tavoitteena on edistää sukupuolisensitiivisyyttä suomenkielisellä varhaiskasvatuskentällä tutkimustiedolla, täydennyskoulutuksella sekä kasvatuspoliittisilla lausunnoilla. Hankkeessa on tuotettu koulutussivusto, joka on rakennettu hankkeessa kerättyyn videoaineistoon perustuen. Lisäksi hankkeessa on toteutettu täydennyskoulutuksia varhaiskasvattajille valtakunnallisesti. 

TeknoTET-EK

Hankkeessa luodaan tutustumisväyliä tekniikan työelämään sekä peruskoululaisille että toisen asteen opiskelijoille. Toimia kohdennetaan erityisesti tekniikan alan opinnoissa vähemmistönä oleville naisille ja maahanmuuttajataustaisille nuorille.

Taidetta sateenkaarisenioreille

Hanke luo yhteisöä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta +60-vuotiaille queer ja transihmisille taidetyöpajojen sekä taidelähtöisten kotikäyntien muodossa. Todellisuuden tutkimuskeskus tuottaa Taidetta Sateenkaarisenioreille -hanketta vuonna 2023-2024. Hanke tehdään tiiviissä yhteistyössä Sateenkaariseniorit ry:n kanssa. Hanketta rahoittaa Helsingin kaupunki.

Sense of Belonging

Hanke edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien 16-29-vuotiaiden nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta vahvistamalla heidän toimijuuttaan ja työ- ja toimintakykyään sekä parantamalla kiinnittymistä työ- ja koulutuspoluille. Hankkeessa pilotoidaan, kehitetään ja mallinnetaan yksilö- ja ryhmämuotoisia valmennuksellisia tukimuotoja haavoittuvassa asemassa oleville sateenkaarivähemmistöihin kuuluville 16-29 -vuotiaille nuorille, kehitetään vertaistuellista toimintaa nuorten ja varhaisnuorten läheisille sekä kehitetään ja mallinnetaan koulutuksellista materiaalia nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille ja nuoria työllistäville työnantajille.