Lainsäädännön kehitys

Alkoholia koskevan lainsäädännön kehitys ja päihdeoloihin vaikuttaneita tapahtumia

1919 Kieltolaki tulee voimaan 1.6.1919.

1931 Neuvoa-antava kansanäänestys kieltolaista 29–30.12.1931.

1932 Kieltolaki kumotaan. Väkijuomalaki (45/1932).

• Alkoholimonopoli perustetaan.
• Vähittäismyynti sallitaan kaupungeissa ja kauppaloissa.
• Anniskelumyynti sallitaan erityistapauksissa myös maalaiskunnissa.
• Ostoikärajat: vähittäismyynnissä 21 vuotta, anniskelumyynnissä 18 vuotta.
• Alkoholimonopoli perustetaan ja Oy Alkoholiliike Ab aloittaa toimintansa 5.4. klo 10.00

1943 Viinakortti otetaan käyttöön sodan aikana.

1946 Ostajaintarkkailuorganisaatio perustetaan.

1949 Miedot viinit vapautettiin ostajaintarkkailusta.

1952 Väkevät viinit vapautettiin ostajaintarkkailusta.

1958 Ostajaintarkkailuorganisaatio puretaan. Viinakortti jää edelleen.

• Väkevät viinit sidotaan uudelleen viinakorttiin.

1962 Alkon ensimmäinen itsepalvelumyymälä avataan.

1969 Alkoholilaki (459/1968) ja laki keskioluesta (462/1968) tulevat voimaan 1.1.1969:

• Kunnallista määräämisvaltaa lisätään.
• Vähittäismyynti sallitaan myös maaseudulla.
• Vähittäismyynnissä mietojen juomien ostoikärajaa alennetaan 21 vuodesta 18 vuoteen.
• Väkevien juomien ostoikäraja alennetaan 21 vuodesta 20 vuoteen.
• Alkoholijuomaverolait (463–466/1968) tulevat voimaan 1.1.1969.

1971 Viinakortti poistuu

1977 Alkoholimainonta kielletään lailla.

• Alkon myymälöiden kesäaikainen lauantaisulkemiskokeilu alkaa.

1991 Alkon myymälöiden kesäaikainen lauantaisulkemiskokeilu päättyy.

• Alkoholitarkastus siirtyy kunnilta lääninhallituksien vastuulle.

1992 WHO:n Euroopan alkoholiohjelma (European Alcohol Action Plan) allekirjoitetaan.

1994 ETA-sopimus tulee voimaan 1.1.1994.

• Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994) tulee voimaan 1.7.1994:
• Siirrytään määräveroon.

1995 EU-jäsenyys tulee voimaan 1.1.1995.

Alkoholilaki (1143/1994) tulee voimaan 1.1.1995:

• Alkoholijuomien tuonti-, vienti-, valmistus- ja tukkumyyntimonopolijärjestelmä puretaan, väkevien juomien ja viinien vähittäismyyntimonopoli säilytetään. 
• Enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien, käymisteitse valmistettujen siiderien ja long drink juomien myynti sallitaan keskioluen ohella elintarvikeliikkeissä, kioskeissa, huoltoasemilla ja keskiolutravintoloissa.
• Mietojen alkoholijuomien mainonta sallitaan tietyin rajoituksin.
• Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994) tarkistettiin 1.1.1995.
• Tullimääräyksiä väljennetään 1.1.1995.
• Matkustajien alkoholituontia säätelevät aikarajat poistetaan.
• WHO:n Euroopan alkoholiperuskirja (European Charter on Alcohol) hyväksytään.
• Esitys Kansalliseksi alkoholiohjelmaksi julkaistaan.

1996 Matkustajatuonnin aikarajoja palautetaan.

1997 EY-tuomioistuimen päätös julkistetaan ns. Franzenin tapauksesta.

• Esitys kansallisen alkoholiohjelman toimeenpanemiseksi julkaistaan.

1998 Tehdään päätös vähittäismyyntimonopolin irroittamisesta konsernista.

• Viimeinen Alkon tiskimyymälä muutetaan itsepalvelumyymäläksi.

1999 Oy Alko Ab aloittaa toimintansa itsenäisenä vähittäismyyntimonopolina.

• WHO hyväksyy Euroopan 2. alkoholiohjelman (European Alcohol Action Plan 2000–2005).

2001 2000-luvun alkoholiohjelma "Yhteistyötä ja vastuuta".

• WHO:n Euroopan aluetoimiston, Ruotsin hallituksen ja Euroopan komission kokouksessa Tukholmassa hyväksyttiin "Nuoret ja alkoholi" - julistukseen, jonka tarkoituksena on lasten ja nuorten suojeleminen alkoholihaitoilta.

2002 Päihdepalvelujen laatusuositukset raportti.

• Alkoholipolitiikka 2000 työryhmän loppuraportti. "Kohti monen polun alkoholipolitiikkaa".

2003 Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista.

2004 EU-maista verotta hankittujen alkoholijuomien tuontirajoitukset poistetaan 

• Alkoholijuomavero alennetaan 1.3.2004.
• Alkoholiohjelma 2004–2007 valmistuu 1.4.2004.
• Viro liittyy EU:n jäseneksi 1.5.2004. 

2006 Eduskunta hyväksyi esityksen alkoholilain muutoksista. 

2008 Alkoholijuomaveroa korotetaan 1.1.2008 alkaen.

• Alkoholiohjelman toteuttamista päätetään jatkaa vuosina 2008–2011.
• Alkoholilain muutos tulee voimaan 1.1.2008 (588/2007). Lakimuutoksen myötä kielletään niin sanotut alkoholin paljousalennukset eli kahden tai useamman tuotteen myyminen alennettuun hintaan. Myös muita alkoholin hinnoitteluun ja mainontaan liittyviä rajoituksia tarkennetaan.

2009 Alkoholijuomaveroa korotetaan 1.1.2009 ja 1.10.2009.

• Alkoholirikoksia koskevia säädöksiä uudistettiin (641/2009–643/2009). Uusilla säädöksillä pyritään puuttumaan mm. aiempaa tehokkaammin alaikäisten alkoholin hallussapitoon ja alaikäisille kohdistettuun alkoholimainontaan.
• Kansanterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) yhdistetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi (THL).
• Lääninhallitukset lakkautetaan ja niiden päihteisiin liittyvät lupa- ja valvontatehtävät siirretään aluehallintovirastoille vuoden 2010 alusta lähtien (869/2009). 

2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) perustetaan.

2011 Alkoholiohjelman toteuttamista päätetään jatkaa vuosina 2012–2015.

2012 Alkoholijuomaveroa korotetaan 1.1.2012 alkaen. 

2014 Alkoholijuomaveroa korotetaan 1.1.2014 alkaen.

2015 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) tulee voimaan 1.12.2015 ja STM:n Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma julkaistaan.

Katso kuva isompana (pdf 149 kt)

2018 Alkoholijuomaveroa korotetaan 1.1.2018 alkaen

2018 Uusi alkoholilaki purkaa sääntelyä monin tavoin, muun muassa seuraavilla tavoilla:

• vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuutta korotettiin 5,5%:iin (1.1.2018)
• ns. happy hour-mainonta sallitaan ravintoloille (1.1.2018)
• anniskeluajan pidentäminen sisätiloissa mahdollistettiin kello 1.30 jälkeen kello 4:ään aluehallintovirastolle tehtävällä ilmoituksella (1.3.2018)
• anniskelun ja vähittäismyynnin omavalvontasuunnitelmat lakisääteisiksi (1.3.2018)
• tuplien anniskelukiellosta luovuttiin (1.3.2018).

Päihteisiin liittyviä lakeja ja direktiivejä:

Alkoholilaki (1102/2017), Kansanterveyslaki (66/1972), Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015), Sosiaalihuoltolaki (910/1982), Päihdehuoltolaki (41/1986), Lääkelaki (395/1987), Mielenterveyslaki (1116/1990), Rikoslaki (39/1889), Poliisilaki (493/1995), Lastensuojelulaki (417/2007), Terveydenhuoltolaki (1326/2010).

Neuvoston direktiivi yhteisön ajokortista (91/439/ETY) sisältää määräyksiä ajo-oikeuden myöntämisestä ja päihderiippuvuudesta, Järjestyslaki (612/2003).