Puheeksiotto ikääntyneiden palveluissa

Kaikki yleisen terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja ikääntyneiden kotipalveluiden kohtaamiset ovat tärkeitä tilaisuuksia tunnistaa ikääntyvien ihmisten alkoholin ja muiden päihteiden käyttö , tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö sekä haitallinen rahapelaaminen. Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien taustalta voi löytyä esimerkiksi runsasta alkoholinkäyttöä, muita päihteitä tai toiminnallisia riippuvuuksia.

Riippuvuussairaus ei ole ainut asia, mikä ylläpitää päihteiden käyttöä tai riippuvuutta aiheuttavaa toimintaa. Myös ikääntyneemmät Ihmiset käyttävät päihteitä rentoutumis- ja päihtymistarkoituksessa sekä keinona lievittää erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita tai yksinäisyyttä. Rahapelien pelaamisesta taas saatetaan hakea jännitystä elämään tai pakoa arjen kuormittavista tilanteista. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on usein tiukasti nivoutunut arkisiin rutiineihin ja totuttuun käyttäytymiseen eri tilanteissa.

Myös lääkkeiden väärinkäyttö on mahdollista, joskin usein tahatonta. Ikääntyneet käyttävät paljon keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä sekä uni-, mieliala- ja rauhoittavia lääkkeitä. Päihteiden käyttö tulisi ottaa puheeksi aina, kun suunnitellaan sopivaa lääkitystä ikääntyneelle. Tupakka- ja nikotiinituotteilla on lukuisia lääkeaineinteraktioita ja käytön lopettaminen vähentää usein lääkityksen tarvetta, mikä voi motivoida käytön lopettamiseen pitkäaikaissairauksien kohdalla.

Miten ottaa puheeksi esimerkiksi alkoholin käyttö?

Ikääntyneillä ihmisillä ongelmallinen päihteiden käyttö tarkoittaa yleensä nimenomaan ongelmallista alkoholin käyttöä. Ja alkoholin käytöstä kysyminen on luonteva tapa aloittaa mahdollinen laajempikin päihteiden käytöstä tai riippuvuuksista keskusteleminen.

Alkoholin vaikutukset ovat ikääntyneillä yksilöllisiä, ehkä vielä vahvemmin kuin työikäisillä. Osa meistä ikääntyy siten, että toimintakyky ja psyykkinen hyvinvointi säilyvät hyvinä pitkään. Osalla taas fyysinen tai psyykkinen toimintakyky laskee syystä tai toisesta jo verraten varhain ja krooniset sairaudet vaativat hoitoa ja lääkitystä. Päihteiden käyttöä arvioitaessa tulee huomioida iän ja toimintakyvyn lisäksi elämäntilanne ja toisinaan myös se viiteryhmä, johon henkilö tuntee kuuluvansa.
Kyselylomakkeet ja mittarit pistetasoineen

Alkoholinkäyttöä voidaan kartoittaa muun muassa AUDIT tai AUDIT-C -kyselyllä. Ne toimivat hyvin vapaamuotoisemman haastattelun apuna. Tulos voidaan myös kirjata rakenteisesti potilas- tai asiakastietojärjestelmään. Edellä mainitut kyselyt on validoitu työikäiselle väestölle, mutta niitä voidaan soveltaa ikääntyneiden ihmisten alkoholin käytön puheeksiotossa. Pisteistä tulkittavat riskitasot ovat tällöin kuitenkin matalammat.

Ikääntyneillä alkoholin käytön haitallisuuden arviointiin liittyy annosten lisäksi monia tekijöitä, kuten terveydentila tai mahdollinen lääkkeiden käyttö. Täysin yksiselitteistä ikärajaa tai annossuosituksia ei siksi voida asettaa, mutta 65 vuoden ikä on vakiintunut iäksi, jonka jälkeen viimeistään käytetään matalampia riskipisterajoja.

Katso vinkkejä puheeksiottamiseen ja neuvontaan koskien tupakka- ja nikotiinituotteita, lääkkeitä ja rahapelaamista THL:n oppaasta:
Puheeksiotto on ajan antamista ikääntyneelle: Miten puhua ikääntyneen kanssa päihteiden käytöstä, tupakka- tai nikotiinituotteista ja rahapelaamisesta (Julkari)

Ikäeettinen kohtaaminen

Ikääntyneiden päihteiden käytön ja rahapelaamisen puheeksiotossa on tärkeää, että kohtaamisessa on avoin, hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri. Ikäeettisyys tarkoittaa työotetta, jossa ikääntynyt nähdään ja häntä tuetaan toimijana, joka pyrkii itse ylläpitämään ja saavuttamaan terveyttä ja hyvinvointia.

Ikääntyneillä on erilaisia valmiuksia elämänmuutoksiin. Lähtökohdaksi ei kannata ottaa suurta muutosta, pienetkin askeleet ovat eteenpäin. Neuvonta ja tuki tulee suhteuttaa ihmisen terveydentilaan, lääkitykseen, muuhun hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Tarvittavia toimenpiteitä päihteiden käytön vähentämiseksi ja lopettamiseksi mietitään yhdessä asiakkaan ajatuksia kuunnellen; mitä kannattaisi tehdä, mitä se vaatisi ja mikä tukisi onnistumista. On tärkeää sopia seurannasta ja kertoa asiakkaalle, mistä hän voi löytää lisää tietoa tai tukea.

Päihteiden käytön vähentäminen parantaa elämänlaatua ja hyvinvointia, pienentää sairauksien riskiä ja parantaa hoitoa mahdollisissa jo todetuissa sairauksissa. Puheeksiotto on ajan antamista ikääntyneelle, monessakin mielessä.

Huolen heräämisestä puheeksiottoon ja hoitoon

Huolesta puheeksiottoon (case alkoholi)

• Ammattilaisen huoli herää iäkkään asiakkaan sekavan tai ahdistuneen käytöksen vuoksi.
• Huoleen tulee reagoida missä tahansa iäkkään palvelussa, esimerkiksi kotihoidossa hoitajan tulee reagoida asiakkaan mahdollisesti muuttuneeseen käytökseen tai sekavuuteen.

Puheeksiotosta mini-interventioon

• Tehdään AUDIT / AUDIT-C ja riskipisteet ylittyvät.
• Viitteitä myös psyykkisestä kuormittuneisuudesta.
• Huomataan, että runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa tahattomia haittavaikutuksia myös käytössä olevan lääkityksen kanssa tai läheisille.
• Tehdään mini-interventio.

Mini-interventiosta tarvittaessa jatkotukeen ja hoitoon

• Kerrotaan asiakkaalle hänelle sopivista oma apu -palveluista.
• Varmistetaan, että asiakas pääsee keskustelemaan sopivan ammattilaisen kanssa/ kotihoidossa voidaan antaa aikaa keskustelulle motivoivan haastattelun muodossa.
• Varmistetaan, että vastaava lääkäri saa tiedon alkoholin ongelmakäytöstä.
• Kartoitetaan tarkemmin läheisten tilanne.
• Kirjataan tiedot potilas- ja asiakastietojärjestelmään.

Tuki, hoito ja seuranta

• Lääkäri tarkistaa asiakkaan lääkityksen kokonaisuuden, ellei sitä ole puheeksioton yhteydessä jo aikaisemmin.
• Iäkäs saa tietoa alkoholin käytön ja lääkityksen yhteisvaikutuksista.
• Iäkäs ohjataan hänelle sopivaan vertaistuki-/elämäntaparyhmään tai varmistetaan. että hän saa keskustelutukea ja helpotusta yksinäisyyden kokemukseensa.
• Tilannetta seurataan asiakkaan hoitoketjuun osallistuvien tahojen kesken.

Puheeksiotto ja mini-interventio

Vakiintuneet käytännöt helpottavat vaikeiden asioiden puheeksiottoa

Puheeksiotosta tulee luonteva rutiini, kun työyksikössä on sovittuna selkeät toimintakäytännöt puheeksiottamiseen, mini-interventioon sekä tuen piiriin ja hoitoon ohjaamiseen. Myös käyttöä kuvaavien tietojen ja toimenpiteiden määrämuotoiseen eli rakenteiseen kirjaamiseen kannattaa ohjeistaa erikseen.

Puheeksiotto sijoittuu luontevasti esimerkiksi osaksi eri toimenpiteisiin liittyviä tulohaastatteluja, terveystarkastusta tai kotihoidon palveluntarpeen arviointia, RAI-arviointia ja erilaisia asiakaskäyntejä ja tapaamisia.

Parhaassa tapauksessa puheeksioton ja rakenteisen kirjaamisen prosessi suunnitellaan niin, että siihen osallistuvat paitsi työntekijät, myös asiakkaat, omaiset ja keskeinen johto. Jokaisen työntekijän tulee tuntea sovitut prosessit ja ymmärtää, miksi päihteiden käytön ja riippuvuuksien varhainen tunnistaminen on osa ikääntyvien ehkäisevien palveluiden laadukasta kokonaisuutta.