Päihteiden käytön ja riippuvuuksien varhainen tunnistaminen ja tuki sosiaalityössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan edellyttää muun ohella systemaattista päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä rahapelaamisen kartoittamista ja varhaisen tuen toimia.

Esimerkiksi aikuissosiaalityön asiakasryhmässä on niin työikäisiä, ikäihmisiä, vanhustyön ja kotipalvelun ulkopuolella olevia ihmisiä kuin nuoria lapsiperheitäkin. Ongelmallinen päihteiden käyttö tai rahapelaaminen voi aiheuttaa terveysongelmien lisäksi sosiaalisia ongelmia ihmisen ihmissuhteissa sekä perhe- ja työelämässä, mutta monesti myös taloudellisia haasteita. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ja tupakansavulle altistumisen haitat lisäävät kuormitusta.

Aikuissosiaalityössä asiakkaan elämäntilannetta tarkastellaan jo lähtökohtaisesti aina kokonaisuutena, jolloin palveluilla voidaan edistää mahdollisuuksien mukaan paitsi asiakkaan myös tämän läheisten toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja arjen sujuvuutta.

Useat läheisten kokemat haasteet ja haitat ovat samankaltaisia kuin ongelmallisesti päihteitä käyttävällä tai rahapelejä pelaavalla ihmisellä itsellään. Esimerkiksi

kokemus salailun tarpeesta ja häpeän tunteet
ongelmia ihmissuhteissa ja psyykkistä kuormittuneisuutta
sosiaalista eristäytymistä ja terveydellisiä ongelmia
taloudellisia ongelmia, erityisesti yhteisessä taloudessa
uniongelmia, mielenterveyden häiriöitä ja
huolta perheenjäsenestä tai lähisuhdeväkivaltaa.

Päihteiden käytöstä kannattaa kysyä kaikilta

Esimerkiksi alkoholinkäyttö tunnistetaan tyypillisesti ongelmaksi vasta silloin, kun siitä on jo ehtinyt aiheutua tuntuvia haittoja. Tämä johtuu osin siitä, että suuri osa alkoholia riskitasolla käyttävistä pitää itseään kohtuukäyttäjinä. Käyttö voi kehittyä haitalliseksi huomaamatta sellaisesta tavasta, jonka on alkujaan ajatellut rentouttavaksi lasilliseksi. Ikääntyneet voivat puolestaan yllättyä, sillä seniorien alkoholin käytön riskitaso ylittyy jo suhteellisen pienestä määrästä.

Huumausaineita käyttävät ihmiset eivät puolestaan välttämättä uskalla kertoa kokeiluista, saati säännöllisestä käytöstä, jos he pelkäävät, että tästä seuraa esimerkiksi palvelun tai etuuden epääminen tai muu seuraamus. Rahapelaaminen on ehtinyt aiheuttaa usein jo vakavia haittoja, ennen kuin se tulee ilmi. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttäjät yleensä tietävät haitat ja ovat yrittäneet lopettaa useita kertoja, mutta voimakas riippuvuus ja kielteiset elämäntapahtumat aiheuttavat helposti retkahduksen.

Sosiaalityössä tunnistettuja ammattilaisen puheeksioton kompastuskiviä ovat muun muassa:

aloite, jonka koetaan ylittävän yksityisyyden rajan
ongelmakeskeisyys
asiakkaan toiminta- tai harkintakyvyn epäily ja
asiakkaan kokemus siitä, että aloitteen syy on hänen ulkoisissa ominaisuuksissaan tai että se tehdään sosiaalityön asiakkaita koskevien stereotypioiden pohjalta.

Puheeksiotto on hyvä keino aloittaa arviointi ja tilanneselvittely riippumatta käytön tai pelaamisen luonteesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Asiakasta ei ohjata keskustelua varten toisaalle, vaan asiasta jutellaan siellä missä huoli on herännyt.

Jotta vältetään tyypilliset kompastuskivet, puheeksiotto kannattaa aloittaa esimerkiksi kertomalla:

että päihteistä ja riippuvuuksista keskustellaan kaikkien asiakkaiden kanssa tai
miksi juuri tässä asiakkaan tilanteessa tai palvelupolun kohdassa kysytään aiheesta (esimerkiksi huomiot terveydentilassa tai sosiaalisessa tilanteessa, huomiot tiliotteessa).

Sosiaalityön orientaatiolle tyypillinen asiakaslähtöisyys sallii myös rutiiniluontoisiksi mielletyt menetelmät, kuten puheeksioton, kun prosessi on huolella mietitty.

Päihde- ja riippuvuuspalvelut

Mini-interventio on varhaisen tukemisen perusmenetelmä

Päihteiden käytön ja riippuvuuksien kartoittamisen ja tarpeenmukaisen neuvonnan prosessia saatetaan kutsua eri yhteyksissä eri tavoin. Palvelutehtävästä tai toimijasta riippuen käytössä voi olla termi "mini-interventio" tai esimerkiksi "lyhytneuvonta". Sosiaalityössä saatetaan puhua lyhyesti puheeksiotosta ja ohjauksesta.

Yksinkertaisimmillaan asiakkaan kanssa keskustellaan siitä, miltä esimerkiksi hänen päihteiden käyttönsä tai rahapelaamisensa näyttää riskipisteiden valossa. Samalla hänen kanssaan pohditaan tarvittavia askelia vähentämiseksi tai lopettamiseksi; mitä kannattaisi tehdä, onko läheisissä ihmissuhteissa jotain mitä tulisi huomioida ja millaisia voimavaroja ja valmiuksia muutokseen on.

Lopuksi sovitaan jatkosta ja kerrotaan mistä asiakas voi löytää lisää tietoa tai tukea. Tässä kannattaa hyödyntää julkisten palveluiden lisäksi järjestöjen ja seurakuntien tarjoamia mahdollisuuksia. Myös läheisille tarjolla olevista palveluista kannattaa kertoa, mikäli se on asiakkaan kokonaistilanne huomioiden perusteltua.

Puheeksiotto ja mini-interventio

Etsivä sosiaalityö vie ehkäisevät toimet eri ympäristöihin

Varhaisen tunnistamisen ja tuen toimet kuuluvat olennaisena osana etsivään ja liikkuvaan työhön. Etsivä työ on kaduille, julkisiin tai puolijulkisiin paikkoihin jalkautuvaa tai digitaalisissa verkossa toteutettavaa sosiaalityötä. Työskentely tapahtuu siis pääsääntöisesti muualla kuin vaikka sosiaalitoimistoissa.

Etsivä työ tavoittaa usein ihmisiä, joilla voi olla hyvin moninaisia tuen ja palveluiden tarpeita, mutta joista osa edelleen hyötyy varhaisen tuen menetelmistä, haittoja vähentävästä työotteesta ja sellaisiin palveluihin saattamisesta, joilla voidaan lähteä vahvistamaan elämänhallintaa.

Etsivää työtä tekeviltä edellytetään aikaa kiireettömälle kohtaamiselle, avoimuutta ja kykyä tarttua ohikiitäviin tilanteisiin asiakastyössä. Kentällä täytyy löytää ja hyödyntää joustavasti erilaisia ratkaisuja erilaiset tilanteet huomioiden.

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan osana sosiaalityön asiakastyötä tehtävää järjestelmällistä tiedon keräämistä erilaisista sosiaalisista ilmiöistä, kuten päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä ja rahapelaamisesta. Näin varmistetaan, että sosiaalihuollon asiakastyöstä saatava kokemustieto välittyy osaksi kunnan ja hyvinvointialueen päätöksentekoa ja sen osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ehkäisevän päihdetyön seurantaa, suunnittelua ja raportointia.

Rakenteellisella sosiaalityöllä voidaan tunnistaa ajoissa sellaisia tekijöitä, joiden vuoksi ihmiset joutuvat turvautumaan erityispalveluihin tai heistä tulee sosiaalityön pitkäaikaisia asiakkaita. Tavoitteena on ennaltaehkäistä sosiaalisia ongelmia. Rakenteellisen sosiaalityön tiedot ovat arvokkaita esimerkiksi päihdeoloista koottavan tietopohjan rakentamisessa ja ilmiöistä saatavan ymmärryksen luomisessa.