WHO:n huumeiden käytön ehkäisyn standardit

Huumeiden käytön ennalta ehkäiseminen edistää terveyttä ja turvallista kasvua ja kehitystä

UNODC ja WHO ovat julkaisseet päivitetyn version kansainvälisistä huumausaineiden käytön ehkäisyn standardeista. Standardit pohjautuvat nykyisin saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön, joita järjestelmällisesti tarkastelemalla on koottu toimenpiteitä ja toimintamalleja, joiden on havaittu parantavan ja tukevan huumeiden käytön ennaltaehkäisyä.

Näissä standardeissa keskitytään huumeidenkäytön aloittamisen ehkäisyyn sekä päihteiden käytön häiriöiden (haitallisen aineen käytön tai riippuvuuden) kehittymisen välttämiseen etenkin lapsilla ja nuorilla. Käytön ennaltaehkäisyn yleinen tavoite on kuitenkin paljon laajempi: Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kehittymisen tukeminen vahvistaa heidän kykyjään ja potentiaaliaan elämässä sekä liittää heidät osaksi yhteisöään ja yhteiskuntaa.

Preventiotoimet ikäryhmittäin

VARHAISLAPSUUS

Standardeissa esille nostettuja tehokkaiksi todettuja keinoja:

1. Raskaana oleville naisille suunnatut interventiot, joissa suositellaan, että kaikille raskaana oleville naisille tarjotaan tietoa päihteiden käytön mahdollisista terveysriskeistä heille itselleen ja heidän vauvoilleen. 
2. Raskaudenaikainen ja varhaislapsuuden terveydenseuranta. 
3. Kaikille tarjottava varhaiskasvatus

Suomessa nämä toimet on mahdollista hoitaa kattavasti neuvola palveluissa sekä tarjoamalla kaikille lapsille tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen.

LAPSUUS

Standardeissa esille nostettuja tehokkaiksi todettuja keinoja:

1. Vanhemmuuden taito -ohjelmat, joissa vanhempia autetaan kehittämään omia henkilökohtaisia sosiaalisia taitojaan ja toimimaan roolimalleina.
2. Sosiaalisten taitojen kehittäminen. Näissä ohjelmissa korostuu vuorovaikutteinen toiminta lasten kanssa, joka tähtää elämänhallintataitojen vahvistamiseen.
3. Kouluympäristöön vaikuttavat ohjelmat, jotka vahvistavat opettajien kykyä hallita opetustilanteita ja auttavat lapsia löytämään roolinsa oppilaana.  
4. Koulussa pysymisen tukeminen. 
5. Mielenterveyden tukeminen. 

Suomessa näitä toimia on viety osaksi koulujen opetussuunnitelmia. Opettajien tietoisuutta ja koulutusta aiheeseen liittyen olisi hyvä vahvistaa ja varata opettajille riittävästi aikaa näiden viemiseen osaksi opetustyötä. 

NUORUUS

Standardeissa esille nostettuja tehokkaiksi todettuja keinoja:

1.  Sosiaalisiin kykyihin ja vuorovaikutukseen perustuva ehkäisevä opetus ja kasvatus. 
2. Koulujen käytännöt koskien päihteitä. 
3. Opintoihin kiinnittyminen. 
4. Yksilöiden psykologisten haavoittuvuuksien tunnistaminen. 
5. Mentorointi nuoren ja aikuisen välillä

Suomessa näitä toimia tuetaan, kuten yllä lapsuusvaiheessa, osana koulujen opetussuunnitelmia. Oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen on kriittinen hetki ehkäistä nuorten syrjäytyminen. 

AIKUISUUS

Standardeissa esille nostettuja tehokkaiksi todettuja keinoja:

1. Mini-interventiot
2. Työpaikkojen päihdeohjelmat
3. Media kampanjat
4. Viihdepaikat

Suomessa perus- ja työterveyshuollossa on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa mini-interventiota, mutta jonka käytössä on vielä parannettavaa. Päihdeohjelma puolestaan on lakisääteinen (Työterveyshuoltolaki) niillä työpaikoilla, joilla toteutetaan huumetestauksia, mutta joka olisi hyvä olla kaikilla työpaikoilla testauksesta riippumatta. Viihdepaikkojen henkilöstön koulutus omavalvontaan on keskeinen ehkäisevän päihdetyön menetelmä (PAKKA).

Tehokkaan ennalta ehkäisyn ominaisuudet 

Tehokkaan ennaltaehkäisyn kokonaisuuden tulee olla sellainen, joka tarjoaa tieteelliseen näyttöön perustuvien integroitujen toimien ja toimintatapojen kokonaisuuden useissa eri olosuhteissa. Myös kaikki ikäluokat ja tulee huomioida. Tehokkaan ennaltaehkäisyn kokonaisuus koostuu sopivasta sekoituksesta ympäristöön ja yksilöön vaikuttavista toimista.

Integroitujen toimintavaihtoehtojen ja -tapojen tuottaminen edellyttää vahvoja rakenteita:

• Toimia tukevat politiikat ja oikeudelliset puitteet
• Tieteellinen näyttö ja tutkimus
• Monien alojen ja tasojen koordinointi (kansalliset, osa-alueelliset ja kunnalliset / paikalliset)
• Päättäjien ja ammattilaisten koulutus
• Sitoutuminen tarjoamaan riittävät resurssit ja ylläpitämään järjestelmää pitkällä aikavälillä.

Kehittämisen paikat

On huomioitavaa, että huumausaineita ja niiden käytön seurauksia ei yleisesti tunneta ja tiedetä riittävän hyvin. Tämän on todettu olevan tärkeimpiä tekijöitä, jotka lisäävät yksilön haavoittuvuutta. Muita huumausaineiden käyttöön liittyviä haavoittuvuustekijöitä ovat geneettinen alttius, persoonallisuusominaisuudet (esim. impulsiivisuus, riskihakuisuus), henkisten ja käyttäytymishäiriöiden esiintyminen, perheessä tapahtuva laiminlyönti ja hyväksikäyttö, opintoihin ja yhteiskuntaan kiinnittymättömyys sekä ympäristö (mukaan lukien tiedotusvälineiden vaikutus). Sitä vastoin psykologinen ja emotionaalinen hyvinvointi, henkilökohtainen ja sosiaalinen pystyvyys, vanhempien vahva kiinnostus ja osallistuminen lapsen ja nuoren asioihin sekä sitoutuminen kouluihin ja yhteisöihin, ovat kaikki tekijöitä, jotka suojaavat riskialttiilta käyttäytymiseltä.

Lisää tutkimusta vaativia ennalta ehkäisyn keinoja ovat mm. harrastetoiminta, liikunta ja muu vapaa-ajan toiminta, reseptilääkkeiden väärinkäytön ehkäisy, tiettyihin riskiryhmiin kohdennetut toimet, muuntohuumeiden käytön ehkäisy ja median vaikutus päihteiden käyttöön.  

Kansainväliset huumausaineiden käytön ehkäisyn standardit (pdf 212,90 kt)

UNODC / WHO: n toinen päivitetty versio (872 kt)