Nuorten ongelmallinen rahapelaaminen
Ongelmallisesti rahapelaaminen on liiallista rahapelien pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajan elämään, kuten psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä, talouteen tai ihmissuhteisiin. Ongelmalliseen pelaamiseen liittyy haittojen lisäksi myös vaikeus hallita omaa rahapelaamista ja sen määrää.
Rahapelejä on olemassa paljon erilaisia ja ne on suunniteltu tarkoituksella sellaisiksi, että ihmiset kiinnostuvat niiden pelaamisesta ja jatkavat pelaamista. Jotkut rahapelit ovat koukuttavampia kuin toiset. Esimerkiksi nopeatempoinen, heti voiton antava rahapeliautomaatti on koukuttavampi kuin hidastempoisempi lotto, jossa voitto arvotaan vain kerran tai kahdesti viikossa. Nopeatahtiset nettirahapelit, kuten nettiautomaatit ja netin kasinopelit ovat erityisen koukuttavia, niin sanottuja korkean riskin rahapelejä.
Alaikäisten nuorten kohdalla ei voida puhua haitattomasta rahapelaamisesta, sillä rahapelaamisen ei tulisi kuulua lainkaan lapsuuteen ja nuoruuteen alaikäisten osalta. Nuorten rahapelaamisessa on kuitenkin hyvin harvoin kyse vakavista rahapeliongelmista tai rahapeliriippuvuudesta. Yksittäisistä rahapelikokeiluista suurin haitta voi olla esimerkiksi pelatun rahasumman menettäminen. Vaikka pelaaminen jääkin usein yksittäiseksi kokeiluksi, voi pelaaminen joidenkin nuorten kohdalla toistua tai säännöllistyä, jolloin riski rahapeliongelmien kehittymiselle kasvaa.
Tutkimusten mukaan varhaisnuoruudessa alkanut säännöllinen rahapelaaminen on riski ja saattaa altistaa rahapeliongelmien ja päihderiippuvuuksien kehittymiselle aikuisiällä. Moni ongelmallisesti rahapelaava aikuinen kertoo aloittaneensa rahapelaamisen jo lapsena tai nuorena. Pelaamisen aloittamisen ehkäisyn merkitys on erityisen suuri nuorten kohdalla, sillä nuorten itsesäätelytaidot ovat vasta kehittymässä. Rahapeliongelmat ovat tutkimusten mukaan yhteydessä moniin psykososiaalisiin ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen, stressiin ja keskittymisvaikeuksiin.
Vaikka yksilön tilannetta on tarkasteltava aina kokonaisvaltaisesti, tietyt tekijät voivat kertoa riskitason pelaamisesta ja vaikeuksista hallita pelaamista. Puhutaan suojaavista ja altistavista tekijöistä. Esimerkiksi hankala elämäntilanne, vaikeat perhetilanteet ja arjen strukturoimattomuus voivat edistää pelaamisen kehittymistä haitalliseksi. Sitä vastoin monipuolinen arki ja toimivat ihmissuhteet voivat suojata rahapelihaitoilta.
Tällä sivulla:
- Rahapeliongelmien yleisyys nuorilla
- Rahapeliongelman riskitekijöitä
- Rahapeliongelmilta suojaavat tekijät
Rahapeliongelmien yleisyys nuorilla
THL:n väestökyselyn mukaan alaikäiset 15–17-vuotiaat nuoret kokevat rahapelihaittoja keskimääräistä hieman enemmän (noin 4 %) kuin koko väestö (3 %). Arvioiden mukaan noin yhdellä prosentilla kyseisen ikäryhmän nuorista on rahapeliongelma. Saman ikäryhmän nuorista joka kymmenennellä on läheinen, joka pelaa ongelmallisesti rahapelejä. Rahapeliongelmat ovat yleisimpiä nuorten aikuisten, 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä (5,3 %).
Riskitasolla pelaaminen on kuitenkin nuorten 15–17-vuotiaiden kohdalla muita ikäryhmiä huomattavasti vähäisempää. Nuoret tai nuoret aikuiset eivät kuitenkaan pelaa rahapelejä eniten, vaan yleisintä rahapelien pelaaminen on keski-ikäisten (35–44-vuotiaat) miesten keskuudessa. Rahapeliongelmat ovat yleisimpiä miehillä kuin naisilla.
Rahapeliongelman riskitekijöitä
Rahapeliongelman syntymiseen vaikuttavat monet ympäristöön liittyvät tekijät, esimerkiksi rahapelien runsas ja helppo saatavuus sekä mainonnalle altistuminen. Lisäksi rahapelien rakenteelliset ominaisuudet, kuten pelien nopeatempoisuus, voivat lisätä rahapeliongelman muodostumisen riskiä. Rahapeliongelman kehittymiseen vaikuttavia yksilöllisiä riskitekijöitä ovat runsaan pelikulutuksen lisäksi rahapelaamisen varhainen aloitusikä, pelihistoriaan liittyvä merkittävä voitto sekä rahapelaamiseen liittyvät virheelliset uskomukset. Nuorilla voi olla virheellisiä käsityksiä siitä, että rahapelit olisivat taitopelejä. Näin ei ole, vaan suurin osa rahapeleistä on sattumaan perustuvia onnenpelejä.
Muita yksilöllisiä tekijöitä ovat tutkimusten mukaan esimerkiksi
- geneettinen alttius
- riskien ottaminen ja voimakas elämyshakuisuus
- heikot sosiaaliset taidot ja heikot tunnetaidot
- heikko itsetunto
- mielenterveyden ongelmat (erityisesti masennus)
- keskittymisen häiriöt ja neuropsykologiset häiriöt (kuten ADHD)
- rikollisuus ja käytöshäiriöt sekä
- aggressiivisuus.
Myös runsas päihteiden käyttö on yksi rahapeliongelman riskitekijä. Yksinäisyys on merkittävä riskitekijä rahapeliongelmissa sekä nuorilla että aikuisilla. Pojilla esiintyy tyttöjä enemmän ongelmallista rahapelaamista. Suomalaisnuoria tutkittaessa on havaittu, että rahapelaamisen useus on yhteydessä 14–16-vuotiaiden nuorten riskikäyttäytymiseen, kuten päihteiden käyttöön sekä heikompaan terveyteen. Lisäksi ongelmallisen pelaamisen riski 12–17-vuotiailla nuorilla kasvaa, kun rahapelejä pelataan useammin ja suuremmilla rahasummilla.
Ympäristötekijöistä kotoa saadut mallit rahapelaamiseen (esimerkiksi vanhempien rahapelaaminen), vanhempien myönteinen suhtautuminen rahapeleihin ja lapsen rahapelaamiseen sekä rahapelaaminen kavereiden kanssa altistavat rahapeliongelman kehittymiselle.
Perheessä voidaan vahvistaa lasten ja nuorten kokemusta rahapelaamisesta arjesta poikkeavana ja riskialttiina toimintana suhtautumalla kielteisesti kaikkeen alaikäisten rahapelaamiseen. Esimerkiksi lahjaksi annettavat raaputusarvat alaikäisille, korttipelin pelaaminen rahapanoksilla tai kauppareissulla pelikoneelle pysähtyminen alaikäisten lasten seurassa voivat välittää lapsille ja nuorille virheellisen kuvan rahapelaamisesta täysin riskittömänä ja haitattomana toimintana.
Rahapeliongelmilta suojaavat tekijät
Kuten päihteiden käytön kohdalla, myös rahapelaamisessa ongelmallisen pelaamiseen syntymiseen voidaan vaikuttaa vahvistamalla suojaavia tekijöitä. Rahapeliongelmilta suojaavat tekijät ovat moninaisia ja ne liittyvät lapsen tai nuoren käyttäytymiseen, asenteisiin, sosiaalisiin suhteisiin, tukeen ja ympäristöön.
Lapsia ja nuoria suojaavat rahapeliongelmilta erityisesti hyvät ja turvalliset perhe- ja ystävyyssuhteet sekä turvallinen lähiympäristö eli koti, koulu ja harrastukset. Sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen vahvistaminen ovat merkittävässä roolissa päihde- ja pelihaittoja ehkäisevässä työssä. Vahva itsetunto ja hyvät kaverisuhteet ehkäisevät myös rahapelihaittoja.
Nuorella on tärkeää olla harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita muuallakin kuin verkossa. Harrastusympäristössä, esimerkiksi joukkuelajeissa on aikuisten esimerkki rahapelittömyydestä tärkeä. Joukkueeseen on hyvä luoda kulttuuri, johon rahapelaaminen ei kuulu esimerkiksi pelimatkoilla.
