Energiajuomat
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa, että vähittäiskauppiaat rajoittaisivat energiajuomien myynnin yli 15-vuotiaille.
Energiajuomien mainontaan liittyvät mielikuvat kestävyydestä, jaksamisesta, suorituskyvystä, voimasta ja lisäenergiasta silloin, kun uuvuttaa. Juomat ovat kuitenkin verrattavissa tavallisiin virvoitusjuomiin kofeiinia lukuun ottamatta. Kofeiini ei ole aivan harmiton virkistäjä, sillä lasten ja nuorten elimistö reagoi kofeiiniin aikuisia voimakkaammin. Huolestuttavaa on, että osa nuorista ja lapsista käyttää juomia isoja määriä tai jopa päivittäin.
Energiajuomien käyttö
Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n selvityksen mukaan nuorilla tärkeimmät käyttösyyt ovat juoman maun miellyttävyys, tarve saada energiaa ja tarve pysyä hereillä. Juomien käyttäjillä on usein univaikeuksia, väsymystä, päänsärkyä ja muita oireita. Suomessa energiajuomien käyttö on eurooppalaista keskitasoa.
Gathering consumption data on specific consumer groups of energy drinks (pdf 3,48 Mt, EFSA)
Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan noin 11 % peruskoulun 8.–9. luokan pojista ja 5 % tytöistä juo energiajuomia 3–5 päivänä viikossa ja 7 % pojista ja 3 % tytöistä lähes päivittäin.
Kouluterveyskyselyn tulokset nuorten ravitsemuksesta
Viime aikoina julkisen keskustelun huolenaiheeksi on noussut lasten ja nuorten energiajuomien käyttö, koska energiajuomilla on terveyshaittoja ja ne voivat toimia porttina humalahakuiseen käyttäytymiseen. Energiajuomat yhdistettynä alkoholiin aiheuttavat erityisesti nuorilla terveysriskin.
Kofeiinin vaikutukset
Juomien kofeiini aikaansaa hetkellisen piristymisen ja aiheuttaa elimistössä riippuvuutta. Samoin kuin kahvin juonnin lopettamisesta, energiajuomien lopettamisesta seuraa vieroitusoireita (päänsärkyä, ärtyisyyttä, voimattomuutta, väsymystä). Kofeiinin liikasaannin oireita ovat uniongelmat, sydämentykytys, pahoinvointi ja ripuli. Etenkin kofeiinille herkillä ihmisillä ja lapsilla saattaa esiintyä oireita. Kahvia juovien aikuisten elimistö on tottunut kofeiiniin eri tavalla kuin lasten tai nuorten.
Yksi 3,3 dl energiajuomatölkki vastaa kofeiinimäärältään noin kahta desilitraa suodatinkahvia. Lisäksi se sisältää 14 palan verran sokeria. Puolen litran pullon sokerimäärä vastaa yli 20 sokeripalaa. Kevytversioita on tosin markkinoilla yhä enemmän. Sokerin ja kofeiinin terveysvaikutuksista on runsaasti tietoa. Energiajuomissa on myös melko pieniä määriä tauriinia ja glukuronolaktonia, joiden oletetaan tehostavan kofeiinin vaikutusta tai olevan muutoin piristäviä aineita.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan kofeiinin päivittäisen saannin tulisi alle 18-vuotiailla jäädä enintään 50 milligrammaan, mikäli kofeiiniriippuvuuden syntymistä halutaan ehkäistä. Tämä tarkoittaa käytännössä noin yhtä desilitraa suodatinkahvia, puolta litraa kolajuomaa tai puolta tölkkiä energiajuomaa päivässä.
Elintarvikelainsäädäntö vaikuttaa
Energiajuomiin sovelletaan elintarvikelainsäädäntöä, jonka mukaan elintarvikkeiden markkinointia voidaan rajoittaa ainoastaan, jos tuotteesta on selkeästi osoitettu aiheutuvan sellaista terveysvaaraa, jota ei voida riittävästi ehkäistä muilla keinoin. Elintarvikkeissa, jotka sisältävät kofeiinia yli 150 milligrammaa litrassa, tulee olla merkintä "Ei suositella lapsille eikä raskaana oleville".
Hammasterveys vaarassa
Energiajuomien sokeri ja happamuus vaurioittavat erityisesti nuorten hammaskiillettä samoin kuin virvoitusjuomat. Myös kevytversiot syövät kiillettä. Kun kiille on kulunut, sitä ei voi uusia. Haittoina ovat mm. hampaiden vihlominen ja niiden heikentynyt ulkonäkö. Juomien sokeri lisää myös hampaiden reikiintymistä ja lihavuutta ja altistaa sairauksille. Energiajuomat eivät myöskään ole urheilujuomia.
Haaste kaupoille: Ei myydä energiajuomia lapsille
Vastuu lasten terveydestä ja hyvinvoinnista on vanhempien lisäksi yhteiskunnan kaikilla aikuisilla, erityisesti päättäjillä sekä elinkeinoelämän ja kaupan alalla toimivilla.
Useat kaupat ovatkin alkaneet noudattaa suositusta ja rajoittaa energiajuomien myyntiä lapsille, mutta valitettavasti eivät kaikki. Vuonna 2017 lanseerattu ravitsemussitoumus on tarkoitettu mm. kaupoille, kaupparyhmittymille ja elintarvikkeiden tuottajille terveyttä edistävän toiminnan tukemiseksi. Ravitsemussitoumuksen voi solmia esimerkiksi koskien energiajuomien myynnin rajoittamista.
