Miten ravitsemussuositukset syntyvät?
Ravitsemussuosituksilla edistetään väestön hyvää ravitsemusta ja terveyttä ympäristövaikutukset huomioiden. Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka päivitetään noin kymmenen vuoden välein.
Ravitsemussuositusten takana on tuhansia tutkimuksia
Ravitsemussuositukset perustuvat Pohjoismaista koottujen asiantuntijatyöryhmien kokoamaan vertaisarvioituun tutkimustietoon. Yhteispohjoismaisen ravitsemussuosituksen (Nordic Nutrition Recommendations) julkaisun jälkeen kukin Pohjoismaa valmistelee omat väestötason ja eri väestöryhmien suositukset.
Nordic Nutrition Recommendations
Suomalaiset ravitsemussuositukset laaditaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) johdolla. Jokaista väestöryhmän suositusta varten kootaan erikseen työryhmä.
Asiantuntijaryhmään kuuluu ravitsemuksen, terveyden, ekologisen kestävyyden, ruokapalveluiden, kasvatustieteiden ja muiden alojen osaajia mm. kunnista, valtionhallinnosta, yliopistoista, tutkimuslaitoksista, järjestöistä ja terveydenhuollosta. Lisäksi kuullaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita ja järjestetään julkinen kommentointikierros. Kaupalliset intressit eivät vaikuta suosituksiin.
Jokainen omat ravitsemussuositukset laativa maa huomioi myös kulttuuriset tekijät ja ruokatottumukset. Tämän vuoksi suositukset poikkeavat toisistaan, vaikka ihmisen ravitsemustarpeet ovat kaikkialla samankaltaiset.
Ravitsemussuositukset ohjaavat suomalaista ravitsemuspolitiikkaa
Ravitsemussuositukset on tarkoitettu ammattilaisten työkaluksi ja suuntaviivoiksi väestölle. Hyvän ravitsemuksen voi toteuttaa lukemattomin eri tavoin, erilaisilla ruokavalioilla.
Suosituksia hyvän ravitsemuksen edistämiseen käyttävät pääasiassa viranomaiset, elintarviketeollisuus, ruokapalvelut, terveydenhuollon ammattilaiset sekä kasvatus- ja opetustoimi.