Miten ravitsemussuositukset syntyvät?
Ravitsemussuosituksilla edistetään väestön hyvää ravitsemusta ja ehkäistään pitkäaikaissairauksia. Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka päivitetään kahdeksan vuoden välein.
Ravitsemussuositusten takana on tuhansia tutkimuksia
Ravitsemussuositukset perustuvat Pohjoismaista koottujen asiantuntijatyöryhmien kokoamaan vertaisarvioituun tutkimustietoon. Yhteispohjoismaisen ravitsemussuosituksen (Nordic Nutrition Recommendations) julkaisun jälkeen kukin Pohjoismaa valmistelee omat väestötason ja eri väestöryhmien suositukset.
Nordic Nutrition Recommendations
Suomalaiset ravitsemussuositukset laaditaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan johdolla. Jokaista väestöryhmän suositusta varten kootaan erikseen työryhmä.
Asiantuntijaryhmään kuuluu terveyden, ravitsemuksen, ruokapalveluiden, kasvatustieteiden ja muiden alojen osaajia mm. kunnista, valtionhallinnosta, yliopistoista, tutkimuslaitoksista, järjestöistä ja terveydenhuollosta. Tarvittaessa kuullaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita ja järjestetään julkinen kommentointikierros.
Jokainen omat ravitsemussuositukset laativa maa huomioi myös kulttuuriset tekijät ja ruokatottumukset. Tämän vuoksi suositukset poikkeavat toisistaan, vaikka ihmisen ravitsemustarpeet ovat kaikkialla samankaltaiset.
Nykyisin laaditaankin ennemmin ruokaan perustuvia suosituksia kuin ohjeistuksia ruokavalion täydentämiseen joillakin yksittäisillä ravintoaineilla (Food-Based Dietary Guidelines). Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa on yksi väestötason suositus D-vitamiinista ja lapsiperheiden ruokasuosituksissa raskausajan foolihappolisästä.
Food-Based Dietary Guidelines (European Commission)
Suositukset ovat avoimesti kaikkien kommentoitavina ennen julkaisua. Kaupalliset ja yksittäiset intressit eivät kuitenkaan muuta suosituksia.
Ruokasuositukset ohjaavat suomalaista ravitsemuspolitiikkaa
Ravitsemussuositukset on tarkoitettu ammattilaisten työkaluksi ja suuntaviivoiksi terveille ja kohtalaisesti liikkuville ihmisille. Hyvän ravitsemuksen voi toteuttaa lukemattomin eri tavoin, erilaisilla ruokavalioilla.
Suosituksia hyvän ravitsemuksen edistämiseen käyttävät pääasiassa viranomaiset, elintarviketeollisuus, ruokapalvelut, terveydenhuollon ammattilaiset sekä kasvatus- ja opetustoimi. Tärkeä osa suositusten jakamista ovat koulutukset, joita pidetään eri kohderyhmille kymmenittäin eri puolilla Suomea.
Suomalaisten aikuisten ravitsemuksen kehitystä seurataan väestötutkimuksissa.
