Kouluikäiset

Ruokailu on osa kokonaisvaltaista ja elinikäistä hyvinvointioppimisprosessia, johon sisältyvät myös arjen rytmi ja ajankäyttö, lepo, ruutuajan hallinta ja fyysinen aktiivisuus. Kaikkien lapsen arjessa mukana olevien aikuisten omat ruokailutottumukset, arvot ja asenteet sekä ohjaavat että toimivat esimerkkinä lapselle. 

Aikuisten vastuulla on myös tehdä terveelliset valinnat lapselle helpoiksi ja saavutettaviksi. Erityisesti perheellä on tärkeä rooli koululaisen ruokailutottumusten kehittymisessä. Säännölliset perheen yhteiset ateriat ovat yhteydessä lapsen ruokavalion ja myös koulussa syödyn lounaan täysipainoisuuteen.

Hyvän ravitsemuksen perustana toimivat säännöllinen ateriarytmi sekä suositusten mukaan koostetut ateriat ja välipalat napostelun sijaan. Lautasmalli toimii helppona ja konkreettisena apuna täysipainoisen aterian koostamisessa. 

Lisää ja monipuolisesti kasviksia

Kasviksia tulee sisältyä monipuolisesti kaikille aterioille; viisi kertaa päivässä oman kourallisen verran. Kasvissuosituksen tasolle on vielä monilla koululaisilla matkaa, sillä esimerkiksi koulujakelujärjestelmätuen alkukartoituksessa vain 37 % kahdeksasluokkalaisista tytöistä ja 30 % pojista kertoi valitsevansa salaatin päivittäin koululounaalla.

Kouluterveyskyselyssä kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista lähes 90 % ilmoitti syövänsä kasviksia, hedelmiä ja marjoja harvemmin kuin kuutena päivänä viikossa.

Syöminen ei ole vain ravinnontarpeesta huolehtimista, vaan se on myös iloa ruoasta ja yhteisiä aterioita läheisten kanssa. Omilla ruokavalinnoilla voi vaikuttaa sekä omaan hyvinvointiin ja elinikäiseen terveyteen että edistää kauaskantoisesti kestävää kehitystä. 

Lue lisää kouluruokailun merkityksestä oppimiseen, kouluviihtyvyyteen ja ruokaosaamiseen

Lisätietoa

Päivitetty: