Koulu- ja oppilaitosruokailu

Kaikille suomalaisille oppivelvollisuusikäisille (6–17-vuotiaille) lapsille ja nuorille tarjotaan kaikkina arkipäivinä maksuton kouluateria.

Vuonna 2017 julkaistu kouluruokailusuositus antaa suuntaviivat kouluaikaisen ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamiseen. Suositus tukee säädösten edellyttämän, terveellisen, ohjatun ja maksuttoman ruokailun järjestämistä esiopetuksessa ja peruskouluissa. Tarkoituksenmukaisesti järjestetty kouluruokailu tukee paitsi oppimista, kouluviihtyvyyttä ja ruokaosaamista, myös lasten jaksamista, kasvua ja painon tervettä kehitystä. Ruokailutauko rytmittää koulupäivää ja antaa mahdollisuuden virkistäytyä.

Ruokailujärjestelyt, kuten lounaan ajoitus, hyvin toimiva linjasto, viihtyisä ja rauhallinen ruokailutila ovat miellyttävän ruokailukokemuksen oleellisia tekijöitä. Kiire, pitkät jonot tai meluisa, epäviihtyisä ympäristö vaikuttavat päinvastoin. Osallistamalla oppilaita kehittämään kouluruokailua ja ruokailuympäristöä, voidaan oppilaiden viihtymistä ja ruokailuun osallistumista parantaa.

Kouluruokailu on käytännönläheistä ruokakasvatusta ja paitsi opetushenkilöstön, myös muiden koulun aikuisten tulee opastaa oppilaita ruokalistan ja lautasmallien avulla sekä toimimalla itse esimerkkinä. Kotitalousopettaja voi sisältöosaajana olla mukana ruokapalvelutoiminnan ja kouluruokailun kehittämisessä opetushenkilöstön edustajana. Ruokailu on keskeinen osa oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja ruokakasvatusta ja siten koko koulun yhteinen asia.

Koululounas on yhteydessä muihin elintapoihin

Tupakointi, alkoholin käyttö ja epäterveellisten välipalojen syöminen ovat yhteydessä epäsäännölliseen koululounaan syömiseen. Päivittäin tupakoivat ja säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa itsensä humalaan juovat nuoret osallistuvat koululounaalle muita harvemmin.

Koululounaalle säännöllisesti osallistuvat nuoret nauttivat aamiaisen ja perheen yhteisen ilta-aterian muita nuoria säännöllisemmin.

Peruskouluissa koululounas syödään valikoiden

Valtaosa yläkoululaisista syö koululounaan kaikkina koulupäivinä. Kaikki aterian osat nauttii kuitenkin vain noin kolmannes yläkoululaisista. Pääruoka maistuu lähes kaikille, mutta salaatti, leipä tai ruokajuomat jäävät väliin yhä useammalta.

Kouluruokailun haasteena tyytymättömyys tarjottuun ruokaan

Kolmannes kuudes- ja neljännes kahdeksasluokkalaisista on useimmiten tai aina tyytyväisiä koululounaan ulkonäköön ja koululounaan maku tyydytti useimmiten noin kolmannesta kaikista vastaajista. Noin 60 % kaikista vastaajista on sitä mieltä, että kouluruoka on aina tai useimmiten terveellistä. Seitsemän kymmenestä kuudes- ja kahdeksasluokkalaisesta kertoo syövänsä aina tai useimmiten sen mitä ovat ottaneet kouluaterialla.

Ruokailutottumuksissa on eroa ammattioppilaitoksissa ja lukioissa

Oppilaitoksen tarjoaman lounaan väliin jättäminen on yleisempää ammattioppilaitoksissa opiskelevilla lukiolaisiin verrattuna; noin 27 % ammattioppilaitoksissa opiskelevista ja 23 % lukiolaisista ei syö lounasta päivittäin. Ammattioppilaitoksissa opiskelevilla ja lukiolaispojilla aterian osien valinnassa on eroja.

Lukiolaisista pojista salaattia syö useampi kuin ammattioppilaitoksissa opiskelevista (45 % vs. 41 %), kun taas leipää syö päivittäin isompi osa ammattioppilaitoksissa opiskelevista (41 % vs. 29 %). Merkittävämpi ero opiskelijalounaaseen kuuluvan salaatin kulutuksessa on kuitenkin sukupuolten välillä; tytöt syövät molemmissa ryhmissä useammin salaattia poikiin verrattuna. Tytöillä ei ole eroa salaatin syönnissä oppilaitosten väillä. Leipää ammattioppilaitoksissa opiskelevat syövät sukupuolesta riippumatta useammin kuin lukiolaiset.

Aamiaisen syömisessä eroja

Ammattioppilaitoksissa opiskelevilla myös aamiaisen väliin jättäminen on yleisempää lukiolaisiin verrattuna; lähes puolet ammattioppilaitoksissa opiskelevista ei syö aamiaista joka arkiaamu, kun lukiolaisista näin tekee noin 30 %.

Ruokailuun ollaan verrattain tyytyväisiä

Suurin osa opiskelijoista pitää lounaan tarjoamisaikaa sopivana ja on tyytyväinen lounaan syömiseen varattuun aikaan.

Lounaan laatuun ja makuun tyytyväisimpiä ovat ammattioppilaitosten opiskelijat. Heistä laatuun on tyytyväisiä yli 60 %. Sen sijaan lukiolaisista koululounaan laatua ja makua pitää hyvänä vain puolet tytöistä ja pojista vieläkin harvempi.