Sydän- ja verisuonitautien yleisyys

Vaikka sydän- ja verisuonitauteihin kuolleiden määrä on vähentynyt huomattavasti 1970-luvulta alkaen, ne aiheuttavat edelleen vajaan puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Yhdessä ne muodostavat suurimman yksittäisen kuolinsyiden ryhmän. 

Vuonna 2012 sydäninfarkti- ja sepelvaltimotautikohtauksia oli kaikissa ikäluokissa yhteensä 21 769. Miesten osuus kohtauksista oli runsas puolet. 

Työikäisillä suomalaisilla infarkti- ja sepelvaltimotautikohtauksia oli samana vuonna 4052 kappaletta, joista miesten osuus oli neljä viidennestä. Alueelliset erot sydän- ja verisuonitautisairastavuudessa ja kuolleisuudessa ovat Suomessa suuret. 

Sepelvaltimotaudin yleisyys Suomessa

Suomi oli 1960-luvulla maailman kärkisijalla työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuudessa. 2010-luvulle tultaessa työikäisten miesten kuolleisuus oli vähentynyt noin viidennekseen korkeimmasta tasosta.

Kuolleisuuden laskusta kaksi kolmasosaa selittyi riskitekijöiden (tupakointi, korkea kolesteroli ja korkea verenpaine) vähenemisellä ja yksi kolmasosa muilla tekijöillä, erityisesti parantuneella hoidolla. Myös työikäisten naisten sepelvaltimotautikuolleisuus laski samassa ajassa yhteen viidennekseen korkeimmasta tasostaan.

Kuolleisuus sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin on edelleen laskenut. Kun vielä vuonna 2012 sepelvaltimotautiin kuolleita oli lähes 12 000, vuonna 2018 sepelvaltimotautiin kuoli Suomessa enää noin 9 500 henkilöä.

Sepelvaltimotautiin kuolleet (Findikaattori)

Vuonna 2018 noin 173 000 suomalaisella oli erityiskorvausoikeus sepelvaltimotaudin lääkitykseen.

Sepelvaltimotautia esiintyy Lounais-Suomeen verrattuna noin puolitoistakertaisesti Itä- ja Koillis-Suomessa. Myös sosioekonomiset erot ovat suuret: pienituloisten ryhmässä on suurempi riski sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitauteihin.

Parantunut ennaltaehkäisy ja hoito ovat vähentäneet sepelvaltimotautia

Sepelvaltimotaudin vähenemiseen vuosikymmenten saatossa on vaikuttanut kohentuneiden elintapojen ohella parantunut ennaltaehkäisy ja hoito. Liuotus- ja lääkehoito sekä ohitusleikkaukset ja erityisesti pallolaajennukset ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä.

Vaikka sairastuvuus on vähentynyt, on toisaalta pelättävissä, että väestön ikääntyminen lisää tapausmääriä tulevaisuudessa. Samaan suuntaan vaikuttaa tehokkaammasta hoidosta johtuva sairastuneiden elinennusteen paraneminen.

Sydämen vajaatoiminnan yleisyys Suomessa

Kuten muitakin sydän- ja verisuonisairauksia, sydämen vajaatoimintaa esiintyy yleisemmin Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin Lounais- ja Etelä-Suomessa. Sairastavien määrä lienee laskussa. 

Vuonna 2018 noin 27 000 suomalaisella oli erityiskorvausoikeus sydämen vajaatoiminnan lääkitykseen.

Aivoverenkiertohäiriöiden yleisyys Suomessa

Vuonna 2015 aivoverenkierron häiriöön sairastui noin 100 000 suomalaista. Vuosittain aivoverenkierron häiriöihin kuolee noin 4 500 henkilöä.

Lisätietoa aivoverenkierron häiriöiden yleisyydestä (Aivoliitto)