Perheenyhdistäminen

Perhe on tärkeä sosiaalisen tuen lähde. Samassa maassa oleva perhe ja sukulaiset edistävät hyvinvointia ja kotoutumista. Perheestä erossaolon ja perheenyhdistämiseen liittyvien vaikeuksien on todettu olevan tärkein pakolaisten kotoutumista vaikeuttava tekijä.

Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan sitä, että Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Suomessa asuva perheenjäsen on voinut muuttaa Suomeen esimerkiksi työhön, opiskelijaksi tai hän on voinut saada Suomesta turvapaikan.
Maahanmuuttoviraston tietopaketti perheenyhdistämisestä 

Maahanmuuttovirasto hoitaa perheenyhdistämiseen liittyvät käsittelyt
Perheenjäsenen luokse Suomeen

Perheestä erossa olo vaikuttaa kotoutumiseen ja hyvinvointiin

Perheestään erossaolo voi merkitä maahanmuuttaneelle huolen kantamista konfliktin keskellä elävästä perheenjäsenestä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan ilman perheenjäseniään muuttaneilla pakolaisilla on jatkuva huoli kotimaan turvattomiin oloihin jääneistä perheenjäsenistä.

Huoli perheenjäsenestä voi aiheuttaa mielenterveysoireita ja vaikeuttaa keskittymistä ja kielenoppimista, mikä puolestaan vaikuttaa esimerkiksi työllistymiseen. Perheestä erossa asuminen voi vaikuttaa myös maahanmuuttaneen talouteen, sillä rahaa saatetaan lähettää kotimaahan jääneille läheisille ja omat tarpeet laiminlyödä.

Perheestä erossa olevilla on useammin

  • heikompi kielitaito
  • työllistymisvaikeuksia
  • ongelmia koulutukseen osallistumisessa
  • vakavia masennus- ja ahdistusoireita
  • univaikeuksia.

Esimerkiksi Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa havaittiin, että perheenjäsenistään erossa asuvilla kurditaustaisilla vakavat masennus- ja ahdistuneisuusoireet, univaikeudet ja yksinäisyyden kokemukset ovat selvästi yleisempiä verrattuna kurdeihin, joiden lapsuudenperhe asuu Suomessa.
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu)

Oikeus perhe-elämään on ihmisoikeus

Oikeus perhe-elämään on turvattu Suomen laissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. EU:n perheenyhdistämisdirektiivi takaa oikeuden perheenyhdistämiseen.

Viime vuosina Suomi on tiukentanut perheenyhdistämisen kriteerejä eri tavoin. Tutkimukset osoittavat, että perheenyhdistämisen kiristyksillä on vakavia sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia seuraamuksia pakolaisille ja heidän perheilleen. 
Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus: Haavoittuvien maahanmuuttajien kokemuksia ja strategioita -tutkimushanke
Globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat (GLASE) -tutkimushanke

Hallitusohjelmassa todetaan, että perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia selvitetään.  Esimerkiksi toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.
Osallistava ja osaava Suomi,  Valtioneuvoston julkaisu (pdf 5 Mt)

Lisätietoa 

Rask, S. ym. Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 2016.

Muualla verkossa