Koulutus ja kielitaito
Koulutus lisää työllisyysmahdollisuuksia ja vähentää eriarvoisuutta. Samalla se edistää kotoutumista ja ehkäisee syrjäytymistä.
Opiskelu on yksi maahanmuuton keskeisistä syistä, ja useampi kuin joka kymmenes ulkomaalaistaustainen on muuttanut Suomeen opiskelun vuoksi. Erityisen yleistä opiskelun vuoksi muuttaminen on Aasian alueelta sekä tietyistä Afrikan maista.
Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustaso näyttää Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimuksen (FinMonik) perusteella hyvin korkealta. Vastaajista jopa puolet olivat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon. Vastaava luku koko väestössä on 40 prosenttia. Yli kolmannekselle ulkomaalaistaustaisesta väestöstä korkein suoritettu koulutusaste on toisen asteen tutkinto, ja 15 prosentilla perusasteen tutkinto tai vähemmän.
Koulutusrakenteeseen vaikuttavat
Lähtömaa
EU-, EFTA-, Pohjois-Amerikkalais- ja venäläistaustaiset ovat koulutetuimpia. Virolaistaustaisista kaksi kolmasosaa on suorittanut toisen asteen koulutuksen. Virolaiset työskentelevät Suomessa usein työntekijäammateissa, mikä saattaa selittää vähäistä korkeakoulututkintojen osuutta.
Maahanmuuton syy
Opiskelemaan tulleista maahanmuuttaneista suurin osa on korkeakoulutettuja. Pakolaistaustaisista joka viides on suorittanut korkeakoulututkinnon, mutta kaksi viidestä vain peruskoulua vastaavan tutkinnon.
Maahantuloikä
Alle 20-vuotiaina Suomeen muuttaneista lähes kaikki ovat suorittaneet peruskoulun. Heistä yli puolet on suorittanut toisen asteen koulutuksen eli ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon.
Maassaoloaika
Perusastetta pidemmälle opiskelevien määrä kasvaa uudessa maassa asumisen myötä ja samalla toisen asteen tutkinnot yleistyvät. Yli kymmenen vuotta Suomessa asuneista ulkomaalaistaustaisista neljäkymmentä prosenttia on suorittanut toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon Suomessa.
Nuoret kiirehtivät töihin ja perheen perustamiseen
Maahanmuuttaneet nuoret suorittavat perusasteen opinnot, mutta siirtyvät harvemmin toisen asteen koulutukseen. Yleisin syy opiskelujen lopettamiseen on halu siirtyä työelämään. Muita esteitä jatkokoulutukseen siirtymiselle ovat muun muassa puutteellinen kielitaito, vaikeus saada opiskelupaikkaa, tuen puute läheisiltä tai oppilaitoksesta. Lisäksi oma koulutustaso koetaan jo riittävänä.
Nuoret maahanmuuttajataustaiset naiset perustavat usein nuorina perheen, jolloin opiskelu katkeaa ja myöhempi työllistyminen vaikeutuu.
Kouluttautuminen on kuitenkin tärkeää, koska perusasteen koulutukseen pohjaavat työpaikat vähenevät tulevaisuudessa. Nuorten kouluttautumista voidaan tukea esimerkiksi kotoa ja koulusta annettavalla ohjauksella, nuorisotakuulla, sekä lastenhoitojärjestelyillä.
Koulutus periytyy myös ulkomaalaistaustaisella väestöllä, ja siksi on tärkeää panostaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
- Vanhemmille ja oppilaille on kerrottava suomalaisen yhteiskunnan koulutusmahdollisuuksista ja koulutuksen tärkeydestä.
- Vähän kouluttautuneita vanhempia on ohjeistettava tukemaan lapsiaan perusasteen ja toisen asteen välisessä siirtymisessä.
- Koulujen on varmistettava, että maahanmuuttaneet vanhemmat saavat riittävästi tietoa koulusta ja Suomen koulutusjärjestelmästä, vaikka eivät ymmärtäisikään suomea tai osaisi käyttää sähköisiä viestintäkanavia.
Koulutus ja koulutuspolut jakautuvat sukupuolittain
Klikkaa kuva suuremmaksi (png 54 kt)
Keskimäärin ulkomaalaistaustaiset naiset ovat kaikista korkeimmin koulutettuja verrattuna koko väestön naisiin ja miehiin sekä ulkomaalaistaustaisiin miehiin. Tästä huolimatta ulkomaalaistaustaiset naiset työllistyvät muita ryhmiä heikommin.
Ulkomaalaistaustaiset naiset ovat kaikista korkeimmin koulutettuja (51 %) verrattuna koko väestön naisiin (47 %) ja miehiin (33 %) sekä ulkomaalaistaustaisiin miehiin (47 %).
Suomessa tapahtuu sukupuolen mukaista segregaatiota eli eriytymistä koulutuksessa. Koulutuksessa tämä tarkoittaa sitä, että tytöt valitsevat eri aineita ja koulutus- ja opintoaloja kuin pojat.
Ulkomaalaistaustaisen väestön ulkomailla suorittama koulutus on eriytynyt lievemmin sukupuolen mukaan kuin koulutusalat Suomessa. Suomessa suoritetut tutkinnot voimistavat segregaatiota jonkin verran. Tämä osoittaa, että ammatinvalinnan ohjaus Suomessa vahvistaa koulutusalojen ja työelämän vahvaa eriytymistä.
Koulutuksen sukupuolen mukainen segregaatio (Sukupuolten tasa-arvo -sivusto)
Kielitaito on tärkeä osa kotoutumista
Suomen ulkomaalaistaustainen väestö puhuu äidinkielenään yli 200 eri kieltä. Lisäksi yli puolet osaa sujuvasti vähintään kolmea kieltä.
Suomen ja ruotsin kielitaito helpottaa palveluiden käyttöä, työnsaantia, opiskelumahdollisuuksia ja sopeutumista. Vajaa kolmannes ulkomailla syntyneistä puhuu suomea tai ruotsia erinomaisesti. Toisaalta reilusti yli kolmasosa osaa suomea tai ruotsia aloittelijan tasolla tai ei ollenkaan. Viidennes Suomeen muuttaneista kokee kielikoulutuksen riittämättömäksi.
Opiskelijat ja työlliset eivät ole kotoutumispalveluiden piirissä, joten kielitaidon kehittämiseen on löydettävä uusia ratkaisuja. Heikko suomen ja ruotsin kielen taito on yhteydessä muun muassa myös varhaiseen koulunkäynnin keskeyttämiseen sekä työttömyyteen. Työpaikalla työnantaja voi tarjota tukea kielitaidon kehittämiseen mahdollistamalla työntekijöille suomen tai ruotsin kielen opiskelun työajalla ja työnantajan kustantamana.
Ruotsinkieliset palvelut on niin ikään taattava. Suomeen muuttaneista 15 prosenttia arvioi puhuvansa ruotsia paremmin kuin suomea.
Lähteet
Hauska tavata! Opin suomea.
Alkeisoppimateriaali turvapaikanhakijoiden suomen kielen opetukseen.
Suomi taskussa -kielivideokirjasto
Mobiililaitteilla toimivia lyhyitä videoita suomen kielen ja toimintakulttuurin harjoitteluun.