Yhdenvertaisuus ja syrjintä

Yhdenvertaisuus on oikeudenmukaisen yhteiskunnan lähtökohta. Yhdenvertaisuus takaa samat perusoikeudet kaikille.

Syrjintä on kiellettyä etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, iän, vammaisuuden, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilökohtaisen syyn perusteella. 

Syrjintää on esimerkiksi huonompi tai epäkunnioittavampi kohtelu, vihapuhe, nimittely, sanallinen loukkaus, uhkailu tai häirintä. Palveluissa tapahtuva syrjintä voi olla esimerkiksi palveluiden ulkopuolelle jättämistä tai puutteellista neuvomista ja ohjausta.

Rasismi tarkoittaa jonkun ihmisryhmän tai siihen kuuluvan henkilön pitämistä muita huonompana esimerkiksi etnisen alkuperän, kansalaisuuden, äidinkielen tai uskonnon perusteella. 

Rasismia ilmenee kolmella eri tasolla. Ihmisten välinen rasismi ilmenee yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Rakenteellisella rasismilla tarkoitetaan yhteiskunnan rakenteisiin, kuten palveluihin ja toimintatapoihin kytkeytyneitä, eriarvoisuutta tuottavia käytäntöjä. Sisäistetyllä rasismilla tarkoitetaan yksilön sisäistämiä uskomuksia tai ajatuksia omasta tai ryhmänsä huonommuudesta. 

Syrjintä, rasismi ja vihapuhe heikentävät hyvinvointia

Syrjintä, rasismi ja vihapuhe heikentävät jokaisen elämänlaatua. Ne vaikuttavat esimerkiksi turvallisuuden tunteeseen ja estää osallistumista yhteiskuntaan.

Koetun syrjinnän tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi maahanmuuttaneiden ihmisten psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Syrjintä kokemukset lisäävät heikon koetun terveyden, pitkäaikaissairauden sekä mielenterveysoireiden todennäköisyyttä. Syrjintä vahingoittaa myös yksilön itsetuntoa ja aiheuttaa huonommuuden tunnetta. 

Epäasiallista kohtelua tapahtuu kadulla, palveluissa ja työpaikoilla

Maamu-tutkimuksen mukaan viidennes venäläis-, kurdi- ja somalitaustaisista oli kohdannut nimittelyä tai sanallista loukkaamista arkipäivän tilanteissa. Vastaavasti UTH-tutkimuksessa etenkin afrikkalaistaustaiset naiset kertoivat vieraiden ihmisten kohdelleen heitä epäasiallisesti.

UTH-tutkimuksen mukaan joka kymmenes oli kokenut syrjintää ja epäoikeudenmukaista kohtelua viranomaistahoilta, kuten poliisissa, Kelassa tai sosiaalipalveluissa, terveyspalveluissa tai TE-toimistoissa asioidessaan.

Ulkomaalaistaustaisilla nuorilla taas on suurempi riski tulla koulukiusatuksi tai jäädä vailla hyvää ystävää pääväestöön kuuluviin yläkouluikäisiin nuoriin verrattuna. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisista pojista joka viides joutuu viikoittain koulussa kiusaamisen kohteeksi. 

Myös etniseen profilointiin viittaavia tilanteita esiintyy monissa paikoissa: kaduilla ja puistoissa, rautatie- ja metroasemilla, autolla ajaessa, kaupoissa ja kauppakeskuksissa, ravintoloissa ja baareissa, lentokentillä ja satamissa.

Syrjintä ja ennakkoluulot voivat olla myös yksi syy maahanmuuttaneiden ihmisten työllistymisvaikeuksiin. THL:n Tasa-arvotietokeskuksen tietokoosteen mukaan syrjintää etnisen taustan ja sukupuolen perusteella tapahtuu Suomessa etenkin työmarkkinoilla.

Maahanmuuttaneiden ihmisten joukossa on myös henkilöitä, jotka kuuluvat samanaikaisesti useaan eri vähemmistöryhmään ja heillä on näin ollen riski moniperusteiseen syrjintään (iäkäs vammainen maahanmuuttaja).

Lisäksi koronaepidemia on lisännyt maahanmuuttaneiden syrjintäkokemuksia. MigCOVID-tutkimuksen mukaan koronaepidemian aikana maahanmuuttaneista henkilöistä noin yksi viidestä raportoi tulleensa joko

• kohdelluksi epäasiallisesti
• saaneensa osakseen sanallisia loukkauksia 
• tai kokeneensa uhkailua tai häirintää.

Epäasiallista kohtelua useimmin kokeneista lähes puolet kertoivat sen olleen viikoittaista.  

Syrjimättömyyttä voidaan edistää

Syrjimättömyys lähtee jo päättäjätasolta ja palveluiden rakenteista. Tällöin yhdenvertaisuus otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa, strategioiden laadinnassa ja toiminnan arvioinnissa. Tarvittaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi positiivista diskriminaatiota, jossa vähemmistöryhmään kuuluvia tuetaan silloin, kun he ovat vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki jakaa kouluille positiivisen diskriminaation määrärahaa. Rahoituksen jakoon vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella. 

Nimettömällä työnhakuprosessilla pyritään luomaan tasa-arvoisemmat rekrytointimahdollisuudet kaikille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan anonyymi työnhaku vähentää ikä- ja sukupuolisyrjintää työnhaussa. Rekrytointitilanteissa esiintyy joskus myös välillistä syrjintää, jos esimerkiksi siivoojalta edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa. 

Organisaatioiden kannustaminen sisäiseen monimuotoisuuteen lisää kontakteja erilaisten ihmisten välille ja vähentää näin syrjiviä asenteita. Myös työyhteisöjen yhteistyö esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten kokemusasiantuntijoiden ja eri järjestöjen kanssa lisäävät kontakteja eri kulttuurien välille ja sitä kautta vähentävät ennakkoluuloja. 
Kokoa - Koulutetut kokemusasiantuntijat ry

Yhdenvertaisuuslain mukaan yli 30 hengen organisaatiossa tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa eritellään myös yhdenvertaisuuden toteutuminen eri toiminnoissa. Henkilöstön mukaanotto suunnitelman laadintaan konkretisoi henkilöstölle niitä käytäntöjä, joita syrjimättömyys heidän työssään tarkoittaa. 
Yhdenvertaisuussuunnittelun opas (Valto)

Ammattilaisia tulee kannustaa avoimeen keskusteluun oikeudenmukaisuudesta ja syrjimättömyyden periaatteista sovitaan yhdessä. Kulttuurisensitiivinen työote edistää syrjimättömien palveluiden toteutumista. 
Kulttuurisensitiivinen työote

Yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjintää ehkäisevä lainsäädäntö

• Yhdenvertaisuuslaki (Finlex)
  Edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.
• Tasa-arvolaki (Finlex)
  Estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.
• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (Finlex)
  Takaa jokaiselle Suomessa pysyvästi asuvalle henkilölle oikeuden terveyden- ja sairaanhoitoon ilman syrjintää. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon hoidossa ja kohtelussa.
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (Finlex)
  Takaa asiakkaalle oikeuden saada hyvää sosiaalihuoltoa ja kohtelua ilman syrjintää. Ihmisarvoa ei saa loukata, vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on huomioitava asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.
• Ihmisoikeussopimukset (Ulkoministeriö)
  Ulkoasiainministeriön sivuille on koottu tietoa kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja -raporteista, joita allekirjoittaneet maat ovat sitoutuneet noudattamaan.

Lähteet

Castaneda A, Larja L, Nieminen T, Jokela S, Suvisaari J, Rask S. Koponen, P & Koskinen S. (2015). Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014 (UTH). Työpaperi 18/2015. Helsinki: THL.

Skogberg N. ym. (2021). Impact of Covid-19 on the health and wellbeing of persons who migrated to Finland : The MigCOVID Survey 2020-2021. Raportti 8/2021. Helsinki: THL.

Yhdenvertaiset palvelut (Sote-palvelujen johtaminen -sivusto)