Työelämä

Asiantuntijat.

Työelämän monimuotoisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisellä on suuri merkitys Suomeen muuttaneiden työllistymiselle ja siten onnistuneelle kotoutumiselle. Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa eri väestöryhmät ovat edustettuina eri organisaatioissa ja työtehtävissä.

Käytännössä esimerkiksi henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumien ja vieraskielisten osuuksien tulisi heijastaa vastaavia jakaumia ja osuuksia työikäisessä väestössä. Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön työelämän monimuotoisuusohjelmassa.

Työllisyys ja työttömyys

Joka neljäs ulkomaalaistaustainen mies ja 13 prosenttia naisista on muuttanut Suomeen työn vuoksi. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste on noin 70 prosenttia, kun ulkomaalaistaustaisista naisista töissä on hieman yli puolet. Heikoiten työllistyvät Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneet naiset.

Infograafi Työllisten ja työttömien osuus sukupuolen ja syntyperän mukaan Suomessa. Sisältö avattu tekstissä.mukaan
Klikkaa kuva suuremmaksi (png 99,6 kt)

Ulkomaalaistaustaiset naiset tekevät eniten osa-aikatyötä

Ulkomaalaistaustaisista naisista 25 prosenttia tekee osa-aikatyötä Suomessa. Eniten osa-aikatyötä tekevät Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneet naiset (44 %) ja Afrikasta (pl. Pohjois-Afrikka) Suomeen muuttaneet miehet (39 %). Vähiten osa-aikatyötä tekevät suomalaistaustaiset miehet (5 %).

Koulutus vähentää naisilla osa-aikatyön yleisyyttä. Yleisin syy osa-aikatyön tekemiselle on se, että kokopäivätyötä ei ole löytynyt. 

Infograafi osa-aikatyötä tekevien osuus sukupuolen ja syntyperän mukaan. Sisältö avattu tekstissä.

Klikkaa kuva suuremmaksi (png 36 kt)

Ulkomaalaistaustaiset naiset tekevät määräaikaista työtä useammin kuin ulkomaalaistaustaiset miehet. Eniten määräaikaista työtä tekevät Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneet naiset ja miehet.

Suomeen muuttaneet työikäiset naiset ovat korkeasti koulutettuja

Naisten työmarkkina-aseman ongelmia selitetään usein heikolla koulutuksella ja kielitaidolla. Ulkomaalaistaustaiset naiset eivät etene korkeaa koulutustaan vastaaviin ammatteihin kielitaidoista ja Suomessa suoritetusta tutkinnosta huolimatta.

Ulkomaalaistaustaisista korkeakoulutetuista työllisistä naisista, joilla suomen kieli on vähintään edistynyt ja tutkinto suoritettu Suomessa, 30 prosenttia on ylikoulutettuja tehtäviinsä nähden. Vastaava luku ylikoulutuksesta ulkomaalaistaustaisten miesten kohdalla on puolet vähemmän.

Naisten ylikoulutuksen yhdeksi syyksi on tunnistettu työmarkkinoilla tapahtuva syrjintä. Erityisesti Suomeen muuttaneet naiset ovat haavoittuvassa asemassa, sillä heihin voi kohdistua samanaikaisesti sekä naissukupuoleen että maahanmuuttoon ja taustoihin liitettyjä stereotypioita.

Infograafi ylikoulutettujen osuus korkeakoulutetuista työllisistä sukupuolen mukaan Suomessa (%). Sisältö avattu tekstissä.

Klikkaa kuva suuremmaksi (png 74 kt)

Suomessa työt ovat vahvasti jakaantuneet sukupuolittain

Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten miesten ja naisten työt ovat jakaantuneet sukupuolittain lähes yhtä vahvasti. Ulkomaalaistaustaisista naisista 10 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista miehistä 35 prosenttia työskentelee miesenemmistöisellä luonnontieteen, matematiikan ja teknologian aloilla (STEM). Suomalaistaustaisista naisista kahdeksan prosenttia ja suomalaistaustaisista miehistä 40 prosenttia työskentelee STEM-aloilla.

Ulkomaalaistaustaisista naisista 26 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista miehistä 7 prosenttia työskentelee naisenemmistöisillä koulutus-, sosiaali- ja terveysaloilla (EHW). Suomalaistaustaisista naisista 33 prosenttia ja suomalaistaustaisista miehistä kuusi prosenttia työskentelee EHW-aloilla.

Sukupuolistuneet käytännöt työpaikoilla

Työntekijänä Suomessa toimivat eniten ulkomaalaistaustaiset naiset. Tasa-ammateissa työskentelevien osuudet ovat ulkomaalais- ja suomalaistaustaisilla hyvin samansuuruiset.

Tasa-ammatteja ovat esimerkiksi asianajajan, kiinteistövälittäjän, keittiöpäällikön, ekonomistin ja matkaoppaan ammatit. Korkeasti koulutetut naiset ja miehet työskentelevät tasa-ammateissa useammin kuin matalasti koulutetut naiset ja miehet.

Johtotehtävissä Suomessa suomalaistaustaisia miehiä on muihin ryhmiin verrattuna eniten. Sen sijaan erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina suomalaistaustaisia naisia on eniten. Työntekijänä Suomessa toimii eniten ulkomaalaistaustaiset naiset (66 %).
Ammattialojen sukupuolen mukainen segregaatio (Sukupuolten tasa-arvo -sivusto)

Syrjintä työelämässä asettaa työnhakijat eriarvoisiin asemiin

Suuri enemmistö Suomeen muuttaneista kokee olevansa työkykyisiä ja työhaluisia. Rakenteellista rasismia ja syrjintää kuitenkin esiintyy niin rekrytoinneissa kuin työelämässä. Lähes viidesosa työllisistä ulkomaalaistaustaisista palkansaajista on FinMonik-tutkimuksen mukaan kokenut työtovereiden tai esihenkilön asenteisiin liittyvää eriarvoista kohtelua tai syrjintää nykyisessä työpaikassaan.

Kielitaito on viheliäs este, sillä puutteellinen kielitaito estää työllistymästä ja samalla työpaikan puuttuminen estää kielitaidon kehittymistä. Noin puolet FinMonik-tutkimukseen osallistuneista kokee kielitaidon puutteen vaikeuttaneen työelämään osallistumista. Kuitenkin ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista vajaa kolmannes vastasi puhuvansa suomea tai ruotsia erinomaisesti ja toinen vajaa kolmannes keskitasoisesti tai aloittelijan tasolla.

Kielitaidon vaikutus työllisyyteen on erilainen miehillä ja naisilla. Siinä missä miehet näyttävät työllistyvän kielitaidosta huolimatta, naiset työllistyvät sen ansiosta. Ilmiö osittain liittyy sukupuolen mukaan vahvasti eriytyneisiin työmarkkinoihin.

Naiset työskentelevät yleisimmin sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa, myyjinä ja asiakaspalvelussa sekä opettajina. Näissä ammateissa kielitaidolla on keskeinen rooli. Miehet työskentelevät palveluammattien lisäksi muun muassa insinööreinä sekä rakennus- ja kuljetusalan töissä, joissa työkielenä voi usein olla myös muu kuin suomen kieli.

Materiaaleja työelämän monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Viranomaisten, työnantajien ja koulutuksen järjestäjien on sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuuslain mukaan edistettävä sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta toiminnassaan ja henkilöstöpolitiikassaan.

Kielitietoinen työskentely

Kielitietoinen työskentely on toimintatapa, joka huomioi työyhteisössä eri kieliä puhuvat henkilöt. Sivulla on tietoa ja sarjakuvia aiheesta.
Kielitietoinen työskentely

Monimuotoisuutta edistävät rekrytointikäytännöt

Eri keinoilla voidaan madaltaa potentiaalisten työnhakijoiden kynnystä hakea organisaation avoimiin tehtäviin ja luoda myönteistä työnantajakuvaa sekä lisätä luottamusta työnhakijan ja rekrytoivan organisaation välille.
Monimuotoisuus rekrytoinnissa

Kuvitettua tietoa tasa-arvon tilasta työelämässä ja koulutuksessa Suomessa

Sivuilta löytyy infograafeja, joiden tarkoituksena on vahvistaa tietopohjaa tasa-arvotilanteen seuraamiseksi ja nostaa näkyväksi tasa-arvo-ongelmia, jotka estävät sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen.

Verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille

Verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille - tietoa, taitoa, tunnetta tarjoaa laadukkaan ja kattavan tietopaketin rasismin vastaiseen työhön.
Tutustu koulutukseen

Tietoa ja hyviä käytäntöjä työelämän monimuotoisuudesta

Moninaisesti parempi -hanke edisti työelämän monimuotoisuutta sekä Suomeen muuttaneiden korkeasti koulutettujen naisten työllisyyttä ja asiantuntijuutta. Hankkeen tuotoksista koottiin työkirja, joka sisältää tietoa työelämän monimuotoisuuden tilasta, suosituksista, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä osallistavasta tutkimuksesta ja vaikuttavasta hankeviestinnästä.

Monimuotoinen työelämä

Kattava tietopaketti työterveyslaitoksen sivuilla.
Monimuotoinen työelämä (Työterveyslaitos)

Koulutus julkishallinnolle työpaikan monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden lisäämiseksi

Koulutuksessa opetellaan tunnistamaan syrjinnän eri muotoja työyhteisöissä ja puuttumaan niihin. Ymmärtämään monimuotoisuutta rekrytointiprosessissa sekä monimuotoisen organisaation hyötyjä.
Monimuotoinen työelämä – tietoa ja työkaluja julkishallinnolle -koulutus (eOppiva)

Vinkkejä sukupuolitietoiseeen viestintään

Sukupuolitietoinen viestintä on yksi keino edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja lisätä moninaisuuden huomioon ottamista myös työelämässä.
Sukupuolitietoinen viestintä (Sukupuolten tasa-arvo -sivusto)

Työkaluja sukupuolen mukaisen eriytymisen eli segregaation purkuun työelämässä

Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -hankkeessa kehitettiin käytäntöjä, jotka auttavat lieventämään sukupuolen mukaista segregaatiota työelämässä. Tavoitteena oli myös vaikuttaa verkostoyhteistyön kautta. Suositukset ja tarkastuslista löytyvät hankkeen sivuilta.
Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään (THL)

Lähteet:

Päivitetty: