Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi

Mielen hyvinvointi on tärkeimpiä asioita ihmisen elämässä. Yksilötasolla hyvä mielenterveys vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn, opiskeluissa ja työssä suoriutumiseen sekä elämän kulkuun ja kokemukseen hyvästä elämänlaadusta. Hyvä mielenterveys on sekä yksilön että perheiden, yhteisöjen, kunnan ja hyvinvointialueen pääomaa ja sillä on keskeinen merkitys yhteisöjen hyvinvoinnin osatekijänä. Hyvä mielenterveys vaikuttaa koko kunnan ja hyvinvointialueen toimivuuteen, vakauteen ja kustannuksiin niiden eri sektoreilla.

Kunnassa asuvien eri ihmisryhmien mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin vaikutetaan kaikkien hallinnonalojen päätöksillä ja toimilla. Mielenterveyden tukeminen edellyttää, että mielenterveyskysymykset huomioidaan paitsi sosiaali- ja terveysalan päätöksissä hyvinvointialueilla, myös esimerkiksi kunnan koulutus-, asumis- ja ympäristöpolitiikkaan ja yhteisöllisyyteen sekä kestävään kehitykseen liittyvissä päätöksissä.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on kirjattu eri näkökulmien osalta useampaan eri lakiin. Asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen kohdistuvien päätösten arviointi ovat kunnille lakisääteisiä. Hyvinvointialueiden tulee myös arvioida päätöstensä sekä ratkaisujen vaikutuksia eri kohderyhmien hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta.

Mielenterveysvaikutusten arvioinnin (MIVA) avulla pyritään arvioimaan päätösten ja toimenpiteiden mahdollisia myönteisiä ja/tai kielteisiä mielenterveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Yksittäisten päätösten mielenterveyteen vaikuttavia asioita voidaan arvioida ihmisryhmittäin, yhteisön, kunnan tai alueen tasolla. On tärkeätä tunnistaa vaikutukset vaikkapa eri väestöryhmiin, kuten ikääntyneisiin (esimerkiksi palveluiden saatavuus, julkinen liikenne). Päätöksillä ja toimenpiteillä voi olla joko välittömiä (esimerkiksi asuinalueen turvallisuus) tai välillisiä (esimerkiksi asuinympäristön viihtyisyys tai viheralueet) vaikutuksia. Ne voivat olla myös lyhyen tai pitkän aikavälin vaikutuksia.

Mielenterveyden edistäminen, mielenterveyden häiriöiden ehkäisy, hoito ja kuntoutus muodostavat mielenterveystyön laaja-alaisen kokonaisuuden. Mielenterveyden ennakkoarviointia tehdessä on siis hyvä huomioida, kohdistuuko arviointi koko kokonaisuuteen vai johonkin osaan tästä kokonaisuudesta eli keskitytäänkö esimerkiksi vain mielen hyvinvointiin liittyviin vaikutusten arviointiin eli mielenterveyden edistämisosaan.

Kuva 1. Väestötason lähestymistapa mielenterveyteen (IUHPE 2021)

Keskeisiä vaikutustyyppejä

1. Välittömät vaikutukset ihmisten mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin (esimerkiksi itsetunto, mielenterveystaidot, työhyvinvointi).
2. Vaikutukset mielenterveyttä suojaaviin tekijöihin eri tasoilla (esimerkiksi yksilön tasolla resilienssi eli joustavuus arjen vastoinkäymisissä, ja terveelliset elämäntavat; perhe- ja yhteisötasolla asuminen, sosiaalinen tuki ja osallisuus; yhteiskunnan tasolla yhdenvertaisuus, hyvinvointipalvelut ja turvallisuus).
3. Vaikutukset arjen rakenteeseen (esimerkiksi työaika ja sen joustavuus sekä koulu- tai opiskelupäivä) ja palveluihin (esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä mielenterveyspalvelut).
4. Vaikutukset fyysiseen arkiympäristöön, kuten rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön (esimerkiksi asuin-, päiväkoti- ja koulurakennukset, palvelutalot ja näiden lähiympäristöt, luonto- ja virkistysalueet) sekä yhdyskuntarakenteeseen (esimerkiksi julkinen liikenne, kävely- ja pyörätiet, ja palvelujen saavutettavuus).
5. Vaikutukset mielenterveyttä edistävien toimijoiden (esimerkiksi järjestöt, kunnan sivistyspalvelut) toimintaedellytyksiin (esimerkiksi toiminnan rahoitus/resurssit).
6. Vaikutukset mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden esiintyvyyden kasvuun (esimerkiksi hoidon ja kuntoutuksen tuottamiseen ja saatavuuteen).

Tavoitteena on vaikutusten arvioinnin yleisten tavoitteiden (esimerkiksi avoimuus, läpinäkyvyys ja osallisuus) lisäksi:

• lisätä ymmärrystä ja tuottaa tietoa valmistelijoille, päätöksentekijöille ja sidosryhmille (esim. kuntalaiset) eri toimenpiteiden vaikutuksista eri ihmisryhmien, yhteisön, kunnan tai alueen mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin
• muuttaa suunnittelukäytäntöjä ja tehtäviä ratkaisuja mielenterveyttä tukeviksi ja edistäviksi
• lisätä ja vahvistaa tehtävien ratkaisujen myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin
• ehkäistä tai vähentää tehtävien ratkaisujen haitallisia vaikutuksia mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin sekä
• lisätä mahdollisuuksia arvioida mielenterveyden edistämiseen, mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien tavoitteiden toteutumista.

Mielenterveysvaikutusten arvioinnin prosessi käynnistyy tarpeen tunnistamisella, kun jollakin valmisteltavalla asialla tunnistetaan olevan vaikutuksia mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin.

Tämän jälkeen organisoidaan arviointiprosessi, kuten määritellään arvioinnin aikataulu ja ketkä osallistuvat arviointiin.

Seuraavassa vaiheessa määritellään ratkaisuvaihtoehdot. Tarkastelussa on ainakin vallitseva tilanne, jossa ei tehdä muutoksia nykytilaan (ns. nollavaihtoehto) ja vaihtoehdot, joissa tehdään nykytilaan jonkinlainen muutos. Vaihtoehtojen lisäksi on hyvä määritellä, millä kysymyksillä vaihtoehtoja arvioidaan.

Mielenterveysvaikutusten arvioinnin tueksi on tärkeää kartoittaa tietotarpeet ja kerätä tarvittava tietopohja. Kerättyjen tietojen pohjalta arvioidaan, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin. Tarvittaessa hankitaan lisää tietoa arvioinnin tueksi, osallistamalla ja kuulemisella eri sidosryhmiä (esimerkiksi alueen/kunnan asukkaat, palvelun tuottajat, järjestöt).

Viimeisessä vaiheessa vertaillaan eri vaihtoehtoja ja tehdään päätös. Päätöksenteon jälkeen on tärkeä tiedottaa päätöksestä ja sen perusteista. Ennakkoarvioinnin jälkeen on myös tärkeää seurata ja jälkikäteisarvioida, miten vaikutukset ovat toteutuneet.

Kuva 2. Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin eteneminen

Onnistuneen päätöksen mielenterveysvaikutusten tunnusmerkkejä

• Sanoitetaan, mitä ollaan arvioimassa ja osataan käyttää oikeita käsitteitä
• Arvioinnille on kohdistettu ajallisia ja taloudellisia resursseja
• Arvioinnissa on mukana kunnan tai hyvinvointialueen eri toimialojen edustajia
• Kohderyhmä on määritelty
• Arvioinnissa huomioidaan lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset
• Huomioidaan sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset
• Arviointi perustuu tietoon ja sidosryhmien osallistumiseen
• Ennakkoarviointi on tehty riittävän kattavasti ja toteutettavissa olevana toimintana kaikissa kunnan tai hyvinvointialueen päätöksissä.

Oulun kaupungissa toteutettiin ennakkoarviointi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta peruspalveluissa

Ennakkoarvioinnissa tunnistettiin ehdotetun päätösesityksen (10 psykiatrisen sairaanhoitajan lisäys peruspalveluihin) lyhyen ja pitkän aikavälin myönteiset vaikutukset lasten ja nuorten mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin, mukaan lukien sosiaaliset vaikutukset. Lisäksi tunnistettiin päätösesityksen vaikutukset palveluiden tarpeeseen (oikea-aikaisen ja varhaisen hoidon ennaltaehkäisevä vaikutus ja raskaiden mielenterveyspalveluiden tarpeen vähentyminen).

Jyväskylän kaupungin valtuustoaloite pienituloisten perheiden iltapäivätoiminnan toimintamaksujen alentamisesta (LAVA)

Ennakkoarvioinnissa tunnistettiin aamu- ja iltapäivätoiminnan myönteiset psykososiaaliset vaikutukset lapsiin sekä heidän sosiaalisiin suhteisiinsa (kaveri- ja aikuissuhteet) ja harrastusmahdollisuuteen. Arvioinnissa tunnistettiin myös yhteys hyvinvointikertomuksen tavoitteisiin, joissa mainittu mm. yksinäisyyden vähentäminen. Arviointi perustui eri sidosryhmiltä koottuun tietoon (tietoa koottu palveluiden tuottajilta ja lapsilta ja vanhemmilta). Arvioinnissa vertailtiin eri toimintamallien vaikutuksia.