Mielenterveyspalvelut
Mielenterveyspalveluilla tarkoitetaan toimintaa, joka pyrkii ehkäisemään, lievittämään ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä ja niiden seurauksia.
Palveluihin kuuluvat ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki, kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki sekä mielenterveyden häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveyspalveluja ohjaavasta lainsäädännöstä, hoitoon pääsyä koskevista määräyksistä ja muusta viranomaisohjauksesta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat mielenterveyspalveluita.
- Lainsäädäntö (Sosiaali- ja terveysministeriö)
- Mielenterveyspalvelut (Sosiaali- ja terveysministeriö)
- Asiakkaan ja potilaan oikeudet (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto)
Lisätietoa mielenterveysongelmista ja oman alueesi mielenterveyspalveluista löydät Mielenterveystalosta. Mielenterveystalon sivut sisältävät myös työkaluja oireiden arviointiin, omahoito-ohjelmia sekä oppaita.
Mielenterveyspalvelut (Mielenterveystalo)
Jos tarvitset psyykkistä apua, ota yhteys omaan terveysasemaasi. Jos olet koululainen, ota ensisijaisesti yhteyttä oman koulusi terveydenhuoltoon.
Perus- ja erityistason mielenterveyspalvelut
Mielenterveyspalveluja tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Sekä sosiaali- että terveydenhuollon vastuulla on mielenterveyden edistäminen ja tukeminen, mutta mielenterveyshäiriöiden tutkiminen, hoito ja kuntoutus kuuluu terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollossa mielenterveyspalveluja tuotetaan sekä perustasolla että erityistasolla. Perustasolla tarkoitetaan perusterveydenhuoltoa, kuten terveyskeskuksia, opiskeluterveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa. Erityistasolla tarkoitetaan psykiatrista erikoissairaanhoitoa eli psykiatrian erikoisalan mukaisten tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelujen kokonaisuutta.
Mielenterveyttä edistetään ja tuetaan paitsi sosiaali- ja terveydenhuollossa myös esimerkiksi sivistystoimessa. Mielenterveyden edistämistä, hoitoa ja kuntoutusta tapahtuu terveyspalvelujärjestelmän eri tasoilla. Yksilö voi toteuttaa omahoitoa tekemällä oirearvioita verkossa ja osallistumalla omahoito-ohjelmiin. Perustasolla hoitoa annetaan puhelinpalveluissa, matalan kynnyksen palveluissa, perustason lyhytinterventioissa ja pitkittäisseurannassa.
Erityistaso sisältää sairaalahoidon, päivystystoiminnan, psykoterapian ja verkkoterapian sekä laadun seurannan. Kuntoutusta toteuttavat Kelan kuntoutuspalvelut, kuntouttavat asumispalvelut, työtoiminta ja päivätoiminta. Mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä ja mielenterveyden edistämistä tapahtuu kaikilla edellä mainituilla tasoilla.
Sosiaalihuolto tuottaa mielenterveyttä tukevia palveluja, kuten kasvatus- ja perheneuvontaa, sekä järjestää mielenterveyskuntoutujille asumispalveluita, kotipalveluita ja kuntouttavaa työtoimintaa. Lisäksi seurakunnat ja lukuisat järjestöt eli kolmas sektori tuottavat monipuolisia palveluja. Yksityissektorin palveluilla on merkitystä erityisesti psykoterapioissa.
Kansaneläkelaitos korvaa mielenterveyshäiriöistä kärsiville 16–67-vuotiaille työ- tai opiskelukyvyn parantamiseen tähtäävää kuntoutuspsykoterapiaa. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Kela korvaa, jotta töistä tai arkielämän toiminnoista voisi selvitä huolimatta sairaudesta tai vammasta. Edellytykset korvauksien saamiseen löytyvät Kelan sivuilta.
Tutkimuksesta tiiviisti: Teknologia-avusteiset mielenterveyden hoitomenetelmät Suomessa
Tiedä ja toimi -kortti: Itsetuhoisuuden kirjaaminen sote-tietojärjestelmään
Mielenterveysterveys- ja päihdepalvelujen asiakaspalautekyselyn tulokset on julkaistu
Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle.
Sote-uudistus (STM)
Mielenterveyspalvelut (Mielenterveystalo)
Mielenterveyspalvelujen käytöstä saa tietoja
SOTKAnetistä
Hyviä käytäntöjä työikäisten sosiaali- ja terveydenhoidon palvelukokonaisuuteen (Työterveyslaitos)
YhdessäMielin-hankkeen tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa toimivista malleista päätöksenteon tueksi.
YhdessäMielin -verkkosivu
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
Tietoa mielenterveyspalvelujen käytöstä
Psykiatrinen erikoissairaanhoito -tilasto
Jaana Suvisaari, ym: Aikuisväestön mielenterveys ja avun hakeminen mielenterveysongelmiin: FinSote 2020. THL 2021
Marjatta Martin ja Kari Soronen: Toipumisorientaatio mielenterveyspalveluissa. Lapin yliopisto 2022
Satu Viertiö, ym. Palvelujen käyttö mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2012 - 2015. Duodecim 2017;133(3):292-300.
Esa Nordling: Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Duodecim 2018;134(15):1476-83