Mielenterveyspalvelut

Terveysasema kuvattuna ulkoa.

 

Mielenterveyspalveluilla tarkoitetaan toimintaa, joka pyrkii ehkäisemään, lievittämään ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä ja niiden seurauksia.

Palveluihin kuuluvat ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki, kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki sekä mielenterveyden häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveyspalveluja ohjaavasta lainsäädännöstä, hoitoon pääsyä koskevista määräyksistä ja muusta viranomaisohjauksesta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat mielenterveyspalveluita.

Lisätietoa mielenterveysongelmista ja oman alueesi mielenterveyspalveluista löytyy Mielenterveystalosta. Mielenterveystalon sivut sisältävät myös työkaluja oireiden arviointiin, omahoito-ohjelmia sekä oppaita.
Mielenterveyspalvelut (Mielenterveystalo) 

Oppilaat ja opiskelijat saavat mielenterveyden tukea muun muassa koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltopalveluista. Perheen tai lapsen hyvinvoinnista huolta kantavat vanhemmat voivat olla yhteydessä hyvinvointialueen lapsiperhepalveluihin. Mielenterveyden tukea ja hoitoa saa myös omalta terveysasemalta. Myös järjestöt ja seurakunnat tarjoavat erilaisia verkko- ja lähipalveluita mielenterveyden tukemiseksi.

Palvelut kriisitilanteissa 

Perus- ja erityistason mielenterveyspalvelut

Mielenterveyspalveluja tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Sekä sosiaali- että terveydenhuollon vastuulla on mielenterveyden edistäminen ja tukeminen, mutta mielenterveyshäiriöiden tutkiminen, hoito ja kuntoutus kuuluu terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollossa mielenterveyspalveluja tuotetaan sekä perustasolla että erityistasolla. Perustasolla tarkoitetaan perusterveydenhuoltoa, kuten terveyskeskuksia, opiskeluterveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa. Erityistasolla tarkoitetaan psykiatrista erikoissairaanhoitoa eli psykiatrian erikoisalan mukaisten tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelujen kokonaisuutta.

Mielenterveyttä edistetään ja tuetaan paitsi sosiaali- ja terveydenhuollossa myös esimerkiksi sivistys- ja nuorisotoimessa. 

Erityistaso sisältää sairaalahoidon, päivystystoiminnan, psykoterapian ja verkkoterapian sekä laadun seurannan. Kuntoutusta toteuttavat Kelan kuntoutuspalvelut, kuntouttavat asumispalvelut, työtoiminta ja päivätoiminta. Mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä ja mielenterveyden edistämistä tapahtuu kaikilla edellä mainituilla tasoilla. 

Sosiaalihuolto tuottaa mielenterveyttä tukevia palveluja, kuten kasvatus- ja perheneuvontaa, sekä järjestää mielenterveyskuntoutujille asumispalveluita, kotipalveluita ja kuntouttavaa työtoimintaa. Lisäksi seurakunnat ja lukuisat järjestöt eli kolmas sektori tuottavat monipuolisia palveluja. Yksityissektorin palveluilla on merkitystä erityisesti psykoterapioissa.

Kansaneläkelaitos korvaa mielenterveyshäiriöistä kärsiville 16–67-vuotiaille työ- tai opiskelukyvyn parantamiseen tähtäävää kuntoutuspsykoterapiaa. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Kela korvaa, jotta töistä tai arkielämän toiminnoista voisi selvitä huolimatta sairaudesta tai vammasta. Edellytykset korvauksien saamiseen löytyvät Kelan sivuilta.

Muualla verkossa

Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. 
Sote-uudistus (STM)

Mielenterveyspalvelut (Mielenterveystalo)

Terveydenhuollon palveluvalikoimalla tarkoitetaan julkisin varoin rahoitettuja terveydenhuollon palveluita (Palveluvalikoima.fi)

Väitöskirja: Mielenterveyspalveluiden rakenne ja siihen vaikuttavat tekijät Etelä-Suomen sairaanhoitopiirien alueella

Mielenterveyspalvelujen käytöstä saa tietoja
SOTKAnetistä

Hyviä käytäntöjä työikäisten sosiaali- ja terveydenhoidon palvelukokonaisuuteen (Työterveyslaitos)

YhdessäMielin-hankkeen tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa toimivista malleista päätöksenteon tueksi.
YhdessäMielin  -verkkosivu