Ajankohtaista

Kouluterveyskyselyn 2023 tulosten mukaan perheensä taloudellisen tilanteen huonoksi kokevat nuoret raportoivat muita useammin huonoa koettua psyykkistä ja fyysistä terveyttä, yksinäisyyttä ja väkivaltakokemuksia sekä rajoittuneita osallistumismahdollisuuksia.

Lapsia koskevat uudet kansalliset digisuositukset ovat valmistumassa. Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden digilaitteiden ja -sisältöjen käyttöä vapaa-ajalla. Suositukset ovat laatineet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH).

Kouluterveyskyselyn 2025 tuoreiden tulosten mukaan suurin osa lapsista ja nuorista voi keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. Terveyttä edistäviin elintapoihin tarvitaan aikuisten tukea, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista sekä syö aamupalan että liikkuu ja nukkuu riittävästi. Alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat entisestään vähentyneet, mutta nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt merkittävästi.

THL:n tutkimuksen mukaan yläkouluikäisten poikien tyytyväisyys elämäntilanteeseensa on parempi kuin tyttöjen. Samassa tutkimuksessa todettiin, että aiemmin aikuisilla käytetty elämäntilannemittari 3X10D soveltuu hyvin myös 13–17-vuotiaiden nuorten elämäntyytyväisyyden arvioimiseen.

Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista 78 prosenttia kokee terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi, selviää keväällä 2025 toteutetun Kouluterveyskyselyn ennakkotuloksista. Osuus on lisääntynyt viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2023.

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) tulokset osoittavat, että jo pienikin määrä liikuntaa vähentää todennäköisyyttä psyykkiselle kuormittuneisuudelle. Tutkimuksen aineisto kerättiin keskellä koronaepidemiaa keväällä 2021.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ovat kehittäneet yli sata toimintamallia ja työvälinettä, joiden avulla sote-ammattilaiset voivat ohjata asiakkaansa heidän hyvinvointiaan ja terveyttään edistäviin (hyte) palveluihin. 

THL:n Käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskuksen CUBE:n toteuttamassa kansalaiskyselyssä kävi ilmi, että ikä, koulutus ja huollettavien lasten ikä vaikuttavat suomalaisten kokemuksiin heidän informaatioympäristöstään. Kansalaisten mielestä yhteiskunnan useiden eri toimijoiden tulisi ottaa vastuuta informaatiohyvinvoinnista. 

THL:n tutkimuksen mukaan psykiatriseen hoitoon integroitu IPS-työhönvalmennus tukee selkeästi vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien työllistymistä.

THL on julkaissut ennakkotietoa nuorten mielenterveysoireilusta eri hyvinvointialueilla. Samalla THL julkaisi suositukset toimista kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille. Hyvinvointialueiden ja kuntien tehtävänä on ehkäistä nuorten masennusta huolehtimalla, että ammattilaisilla on edellytykset tarjota nuorille matalan kynnyksen apua. Alueellisia eroja on tärkeää tarkastella kunnissa ja hyvinvointialueilla eli siellä, missä syyt ja ratkaisut voidaan parhaimmin tunnistaa.

Korkeakouluopiskelijoista kaksi kolmesta toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa, miehet hieman naisia yleisemmin. Naisilla lapsitoiveet ovat vähentyneet viime vuosina. Tulokset selviävät THL:n keväällä 2024 toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT).

Kutsumme kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt ja muut toimijat ottamaan Mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamallin käyttöön. Se on uusi mielenterveyden edistämisen toimintamalli, joka on kehitetty vahvistamaan mielen hyvinvointia.

Nuorten mielenterveysperusteisten käyntien määrä julkisessa terveydenhuollossa on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2023 aikana 7–22-vuotiailla raportoitiin noin 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteista tutkimus- ja hoitokäyntiä julkisessa terveydenhuollossa. Käyntejä oli noin 175 000 nuorella.

THL:n rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen asiakkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toinen kansallinen asiakaspalautekysely. Kokemukset palveluista olivat paremmat kuin kolmen vuoden takaisessa kyselyssä.