Uutiset

Nuorten mielenterveysperusteisten käyntien määrä julkisessa terveydenhuollossa on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2023 aikana 7–22-vuotiailla raportoitiin noin 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteista tutkimus- ja hoitokäyntiä julkisessa terveydenhuollossa. Käyntejä oli noin 175 000 nuorella.

Ikääntyneiden kotihoidossa työskentelee laskennallisesti noin 19 000 työntekijää. Määrä on pysynyt ennallaan vuodesta 2023. Ympärivuorokautisen palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömäärä on pienentynyt hieman. Näissä palveluissa työskenteli vuonna 2024 noin 40 600 henkilöä, mikä on noin 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluiden määrä lisääntyy vauhdilla. Monilla ryhmillä, kuten osalla ikääntyvistä, pitkäaikaissairaista, maahanmuuttaneista tai esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivistä, on kuitenkin vaikeuksia käyttää digipalveluita.

Hyvinvointialueet ovat kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana ryhtyneet merkittävästi uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitaan. Palvelujen kehittämistä haastaa kuitenkin paine talouden sopeutuksiin, selviää THL:n toimittamasta laajasta raportista. 

THL:n mukaan 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilu tulisi kytkeä osaksi julkista terveydenhuoltoa. THL toteaa lakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että perusterveydenhuoltoa voitaisiin tehokkaammin vahvistaa kohdistamalla kokeiluun suunniteltu rahamäärä hyvinvointialueille siten, että se käytettäisiin hoitojonojen purkuun palvelusetelien avulla.

Lääkkeiden annosjakelun ja yövalvonnan teknologiat voivat säästää työaikaa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa.

THL:n 19.12.2024 julkaistussa Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö 2023 -tilastoraportissa, tietokantaraportissa sekä tilastosta tehdyssä uutisessa sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon henkilöstömäärätiedot olivat osin virheelliset.

Hoidon jatkuvuusmallia kehitetään seitsemällä hyvinvointialueella Suomen kestävän kasvun ohjelman neljännellä valtionavustuskierroksella (RRP4) myönnetyllä rahoituksella Omalääkäri 2.0 –selvityksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi useat hyvinvointialueet kehittävät hoidon jatkuvuuden malleja RRP:n toisen rahoituskierroksen (RRP2) tai muulla tuella.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja terveydessä on eroja riippuen asuinalueesta sekä vanhempien koulutus- ja tulotasosta. Esimerkiksi lasten ja nuorten ylipaino on yleisempää maaseudulla kuin kaupungeissa sekä perheistä niissä, joissa vanhempien koulutus- tai tulotaso on matala. THL on julkaissut tuoreet suositukset lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja terveyden tasa-arvon edistämiseksi.

THL on julkaissut uudenlaista tietoa eri terveydenhuollon palvelujen käytön päällekkäisyyksistä sekä kuviot, joiden avulla nämä käytön eri tavat on helppo havainnollistaa.

Syyt toimeentulotuen saamiseen vaihtelevat merkittävästi sekä yksittäisten ihmisten välillä että hyvinvointialueittain, selviää THL:n tuoreesta raportista. Tämä moninaisuus on huomioitava, jotta tukea voidaan uudistaa kestävästi.

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen asiakkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toinen kansallinen asiakaspalautekysely. Kokemukset palveluista olivat paremmat kuin kolmen vuoden takaisessa kyselyssä.

Kriisinkestävä yhteiskunta rakentuu hyvinvoivista, sopeutumiskykyisistä ja toisiaan tukevista ihmisistä sekä järjestelmistä, jotka vahvistavat väestön terveyttä ja hyvinvointia. THL:n tuoreen raportin mukaan suurin osa suomalaisista kokee elämänsä turvalliseksi ja luottaa yhteiskunnan toimijoihin ja läheisiinsä, mutta luottamus esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja terveydenhuoltojärjestelmään on viime vuosina heikentynyt. Myös turvattomuuden kokemus on yleistynyt, erityisesti ikääntyneillä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää Saattohoitopassi-verkkokoulua vielä kevään ajan. Koulutuksen voi suorittaa viimeistään 31.5.2025, jonka jälkeen kurssi suljetaan. Sulkemisen syynä on nelivuotisen hankekauden päättyminen.

Iäkkäiden kuntouttavalla päivätoiminnalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uuden selvityksen mukaan merkittäviä hyvinvointihyötyjä. Päivätoiminnan nähdään lisäävän osallisuuden kokemusta, lieventävän yksinäisyyden tunnetta ja tukevan toimintakykyä.

Kotihoidon esihenkilöt kokevat toiminnan suunnittelun osin haastavaksi, ja rekrytointi vie aikaa esimerkiksi toiminnan ja osaamisen kehittämiseltä. Kotihoito ei voi nykymuodossaan kannatella tulevaisuuden kasvavia asiakasmääriä, joten suunnittelun ja johtamisen rakenteita on uudistettava.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti tupakointiin ja alkoholin käyttöön liittyvien sairauksien kehitystä erilaisissa skenaarioissa. Niiden mukaan tupakoinnin ja alkoholin käytön väheneminen voi merkittävästi parantaa suomalaisten terveyttä.