Uutiset

Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat ottaneet käyttöön tai kehittävät parhaillaan jonkinlaista hoidon jatkuvuuden mallia. Työ etenee eri puolilla Suomea, ja Kainuu toimii edelläkävijänä: se on ensimmäisenä hyvinvointialueena nimennyt omalääkärin kaikille alueensa asukkaille. 

Väestön ikääntyminen ja julkisen talouden haasteet ovat lisänneet tarvetta erilaisille keinoille vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituspohjaa. Yksi julkisessa keskustelussa ehdotettu ratkaisu olisi ottaa asiakkaiden varallisuutta huomioon pitkäaikaishoivan asiakasmaksuissa.

Vankiterveydenhuollon yksikkö on saanut merkittävän tunnustuksen Vuoden opioidikorvaushoitoyksikkönä. Vankiterveydenhuollon yksikkö on parantanut huomattavasti opioidiriippuvuudesta kärsivien vankien hoitoon pääsyä ja elämänlaatua uuden päihdepalvelun avulla.

Hyvinvointialueiden toiminta ei edelleenkään ole kaikilta osin lain mukaista, mutta poikkeamia on yhä vähemmän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa puolivuosittain lastensuojelun järjestämisen onnistumista hyvinvointialueilla käsittelyaikojen ja henkilöstömitoituksen toteutumisessa.

THL on kehittänyt edellytyksiä rakenteellisen sosiaalityön kansalliselle tietotuotannolle yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Rakenteellisen sosiaalityön verkostossa on määritelty, millaista tietoa rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseksi tarvitaan ja miten kansallista tietopohjaa pitää tarpeiden pohjalta kehittää. THL julkaisee tietoa yhä kehittyvässä rakenteellisen sosiaalityön raportointipalvelussa.

THL aloittaa organisaation ja toimintatapojen uudistuksen. Kyseessä ovat tuotannolliset muutosneuvottelut, joissa ei neuvotella henkilöstövähennyksistä.

Muistisairaudet, heikentynyt kognitio ja asiakkaiden suuret avuntarpeet ovat yleisiä yhteisöllisessä asumisessa. Palvelun laadussa on myös merkittäviä alueellisia eroja. Vaikeasti muistisairaille on turvattava riittävät palvelut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ehdottamat omaishoidon tuen valtakunnalliset myöntämisperusteet (nk. Omakari-kriteerit) parantaisivat omaishoitajien asemaa, helpottaisivat omaishoidon tuen hallintaa ja yhtenäistäisivät käytäntöjä. Ehdotuksista on nyt tehty koonti, joka tarjoaa hyvinvointialueille keinoja omaishoidon vahvistamiseksi.

Vain noin puolet iäkkäistä asiakkaista kokee saavansa riittävästi kotihoitoa. Suunnitellut palvelutunnit toteutuvat vain puolessa kotihoidon yksiköitä. Riittämätön kotihoito kuormittaa merkittävästi iäkkäiden läheisiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käynnistävät hankkeen, jossa päivitetään aiemmin julkaistut yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Samalla selkeytetään eri toimijoiden roolit yhtenäisten hoidon perusteiden laadinnassa ja päivittämisessä.

Hyvinvointialueiden strategisen ohjauksen tueksi on avattu uusi Seurannan, arvioinnin ja ohjauksen ydintiedot -raportointipalvelu eli ns. SAO-palvelu. 

Hyvinvointialueiden suunnitelmat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ovat yleisesti puutteellisia, eivätkä siksi ohjaa kohdentamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimia eli hyte-työtä palvelutarpeen riskiryhmissä oleville iäkkäille.

Vankien terveys ja hyvinvointi 2023-tutkimus sai rikosseuraamusalan maailmanjärjestö ICPAn vuoden 2025 tutkimuspalkinnon.

Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden tulisi ottaa kolesterolilääkkeensä säännöllisesti ja pitkäjänteisesti. Lääkkeen käytön lopettaminen tai siihen sitoutuminen vain osittain heikentää hoidon tehoa ja lisää vakavien sydäntapahtumien riskiä.

THL ei ole löytänyt viitteitä diagnoosien ylikirjaamisesta nykyisen rahoituksen laskenta- aineistossa. Havaitut virheet vaikuttavat olevan teknisiä. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi THL julkaisee vielä tänä syksynä laskennassa käytettävien tietojen laatutarkasteluja.

Omaishoitajien määrä jakautuu alueittain epätasaisesti. Vuonna 2024 joillakin hyvinvointialueilla omaishoitajia oli suhteessa yli puolet enemmän kuin toisilla alueilla. Viime vuonna koko Suomessa toimi 62 000 sopimuksen tehnyttä omaishoitajaa ja sijaishoitajaa. Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoraportista.

Hyvinvointialueet ovat saaneet talouttaan aiempaa parempaan tasapainoon ja löytäneet uusia tapoja turvata palvelujaan vaikeassa tilanteessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuotuinen arvio sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. 

THL:n kansallinen laaturekisteritoiminta jatkuu, mutta supistuvilla resursseilla. Toiminnan supistaminen johtuu valtiontalouden säästöjen vuoksi pienenevistä resursseista myös THL:ssä.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittävät yhteistyössä poikkeavia diagnoositietoja. Virhelähteeksi epäillään käyntisyiden ja oikein kirjattujen diagnoosien sekoittumista.

Hyvinvointialueiden kyky tuottaa, ylläpitää ja kehittää digitaalisia palveluja on vahvistunut selvästi viime vuosina. Myönteinen kehitys näkyy vuosina 2022 ja 2025 toteutetuissa digitaalisten palvelujen kypsyystason arvioinneissa.