Uutiset

Palvelua hakevien iäkkäiden toimintakyvystä, palvelutarpeista ja elämäntilanteesta on nyt saatavilla tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudessa tietokannassa. Tieto tukee asiakasohjauksen kehittämistä ja ennakoivaa palvelujen suunnittelua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käynnistää uuden tutkimushankkeen, jossa selvitetään Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainan siviiliväestön hyvinvointiin ja henkiseen kriisinkestävyyteen. Tutkimus tuottaa käytännön suosituksia Suomen ja muiden Euroopan maiden varautumisen kehittämiseksi.

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisten ratkaisujen käyttöönotot etenevät. Asiakastietolain toimeenpanon määräaika lähestyy, ja sosiaalihuollon palvelunantajat valmistautuvat Kanta-palveluihin liittymiseen sekä asiakasasiakirjojen rakenteiseen tallentamiseen. Sosiaali- ja kriisipäivystyksissä puolestaan etenee yhteisen kenttäjärjestelmän käyttöönotto.

Iäkkäiden perhehoito on lisääntynyt hyvinvointialueilla. Vuonna 2024 palvelua sai jo noin 4500 iäkästä. Lähes puolet heistä sai kiertävää perhehoitoa omassa kodissaan, ja joka kymmenes asui perhekodissa pitkäaikaisesti.

Suomalaisten terveydentila on monilta osin EU:n keskiarvoa parempi ja palvelujärjestelmä on varsin kattava. OECD:n ja European Observatory on Health Systems and Policies -seurantalaitoksen tuoreen maaraportin mukaan hoitoon pääsy ei kuitenkaan toteudu Suomessa yhdenvertaisesti. Vuonna 2024 lääketieteellistä hoitoa tarvinneista 12,4 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut tarvitsemiaan palveluja. Osuus on EU:n toiseksi korkein.

THL on valmis ottamaan vastuulleen terveystiedon hyödyntämiseen keskittyvän uuden kansallisen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisen. Sitran tänään julkaisemassa selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen muodostetaan kansallinen terveystietoalue. Se kokoaisi yhteen terveystiedon infrastruktuurin, luvituksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Taustalla ovat tekoälyn tuomat mahdollisuudet datan hyödyntämiseen.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toivovat digitaalisen työnsä tueksi esihenkilöiltä ymmärrystä digitaalisen työn vaatimuksista, suunnitelmallisempaa viestintää ja toimivia digitaalisia työvälineitä. Tämä käy ilmi eLead-hankkeen tuoreista tutkimustuloksista, jotka tuovat esiin digitalisaation johtamisen kehittämistarpeita hyvinvointialueilla. 

Kansallinen toksikologian verkosto vahvistaa osaamista ja varautumista kemiallisiin uhkiin. Toimintaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).