Uutiset

Hyvinvointialueiden työ väkivallan ehkäisemiseksi on monilta osin kehittynyt myönteiseen suuntaan viimeisten kahden vuoden aikana, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore kartoitus. Samalla alueiden väliset erot ovat edelleen suuria, ja erityisesti koordinaatiorakenteiden heikentyminen sekä tekijöille suunnattujen palvelujen puute uhkaavat työn vaikuttavuutta ja jatkuvuutta.

THL on julkaissut ratkaisuehdotuksensa ensi vuonna aloittavan uuden hallituksen ohjelmaan. Ehdotusten tavoitteena on vahvistaa ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä. Sitä lisäävät hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaalinen hyvinvointi sekä toimiva yhteiskunta.

Kansallisessa syöpien laaturekisterihankkeessa julkaistu toinen keuhkosyöpäraportti antaa selkeitä viitteitä siitä, että keuhkosyöpä todetaan usein vasta edenneessä vaiheessa. Tulokset viittaavat myös alueellisiin eroihin diagnostiikassa.  

Sote-rahoituksen tarvelaskennassa hyödynnettävissä diagnoositiedoissa on alueellisia eroja, vahvistaa THL:n tuore selvitys. Hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) tiedoissa havaitut erot eivät todennäköisesti selity vain sairastavuuden eroilla, vaan myös sillä, että tietojärjestelmien ja tietojen toimittamisen ratkaisut vaihtelevat alueittain.

THL on päivittänyt ennusteensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden kasvusta. Ennusteessa on kuvattu luvut koko maan tasolla vuosille 2027–2030 sekä hyvinvointialueittain vuosille 2026–2045. Ennakoidut palvelutarpeet kasvavat joka vuosi, mikä johtuu väestönkasvusta ja väestörakenteen muutoksesta. 

Vuoden 2027 terveyden edistämisen määrärahan haku aukeaa toukokuussa 2026.

Sote-rahoituksen tarvelaskennassa käytettävien hoitoilmoitusrekisterien (Hilmo) tietojen käsittelyajat muuttuvat ensi syksystä alkaen. THL poimi rahoituksen vuoden 2025 Hilmo-tiedot rekistereistä 28.2.2026. Tietoja tarkistetaan elokuun loppuun asti, jolloin tehdään lopullinen poiminta rahoituksen tarvelaskelmia varten. 

Iäkkäiden toimintakykyyn ja kotona pärjäämiseen sekä omaishoitajien jaksamiseen panostetaan entistä vahvemmin. Toimiin ryhtyy 19 alueellista hanketta, joille on myönnetty terveyden edistämisen määrärahaa vuosille 2026–2028. Työtään jatkavat myös samoissa teemoissa viime vuonna aloittaneet 13 hanketta.

THL kehittää sote-rahoituksen tarvelaskennan tietopohjaa pitkäjänteisesti yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Tarvelaskennassa käytettävän sairastavuustiedon, mukaan lukien diagnoositiedon, tulee kuvata mahdollisimman kattavasti alueiden asukkaiden sairastavuutta ja siten ennustaa palveluiden tarvetta.

THL uudistaa thl.fi-verkkopalvelunsa kokonaisuudessaan keväällä 2026. Kaikki sivuston sisällöt päivitetään vastaamaan paremmin asiakkaiden tietotarpeita ja laitoksen strategisia tavoitteita. Samalla nykyinen verkkosivusto poistuu käytöstä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset vuosilta 2022 ja 2024 uudessa raportointipalvelussa, jossa kuka tahansa voi tarkastella asiakasarvioita yksiköittäin, alueittain, koko maan tasolla ja teemoittain.

Kolmekymmentäkaksi hanketta on saanut terveyden edistämisen määrärahaa. Määrärahaa saaneilla hankkeilla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa kunnissa sekä toimintaa, jota kunnat, hyvinvointialueet ja järjestöt toteuttavat yhdessä. Hankkeiden tavoitteena on myös lisätä väestön kriisinkestävyyttä sekä vähentää eriarvoisuutta hyvinvoinnissa ja terveydessä.

Rekisteritietoon pohjautuva sairastavuuden ja sitä kautta palvelutarpeen arviointi on nykytiedon valossa tarkin tapa kohdentaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus palvelutarpeen mukaisesti eri hyvinvointialueille.

Palvelua hakevien iäkkäiden toimintakyvystä, palvelutarpeista ja elämäntilanteesta on nyt saatavilla tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudessa tietokannassa. Tieto tukee asiakasohjauksen kehittämistä ja ennakoivaa palvelujen suunnittelua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käynnistää uuden tutkimushankkeen, jossa selvitetään Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainan siviiliväestön hyvinvointiin ja henkiseen kriisinkestävyyteen. Tutkimus tuottaa käytännön suosituksia Suomen ja muiden Euroopan maiden varautumisen kehittämiseksi.

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisten ratkaisujen käyttöönotot etenevät. Asiakastietolain toimeenpanon määräaika lähestyy, ja sosiaalihuollon palvelunantajat valmistautuvat Kanta-palveluihin liittymiseen sekä asiakasasiakirjojen rakenteiseen tallentamiseen. Sosiaali- ja kriisipäivystyksissä puolestaan etenee yhteisen kenttäjärjestelmän käyttöönotto.

Iäkkäiden perhehoito on lisääntynyt hyvinvointialueilla. Vuonna 2024 palvelua sai jo noin 4500 iäkästä. Lähes puolet heistä sai kiertävää perhehoitoa omassa kodissaan, ja joka kymmenes asui perhekodissa pitkäaikaisesti.

Suomalaisten terveydentila on monilta osin EU:n keskiarvoa parempi ja palvelujärjestelmä on varsin kattava. OECD:n ja European Observatory on Health Systems and Policies -seurantalaitoksen tuoreen maaraportin mukaan hoitoon pääsy ei kuitenkaan toteudu Suomessa yhdenvertaisesti. Vuonna 2024 lääketieteellistä hoitoa tarvinneista 12,4 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut tarvitsemiaan palveluja. Osuus on EU:n toiseksi korkein.

THL on valmis ottamaan vastuulleen terveystiedon hyödyntämiseen keskittyvän uuden kansallisen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisen. Sitran tänään julkaisemassa selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen muodostetaan kansallinen terveystietoalue. Se kokoaisi yhteen terveystiedon infrastruktuurin, luvituksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Taustalla ovat tekoälyn tuomat mahdollisuudet datan hyödyntämiseen.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toivovat digitaalisen työnsä tueksi esihenkilöiltä ymmärrystä digitaalisen työn vaatimuksista, suunnitelmallisempaa viestintää ja toimivia digitaalisia työvälineitä. Tämä käy ilmi eLead-hankkeen tuoreista tutkimustuloksista, jotka tuovat esiin digitalisaation johtamisen kehittämistarpeita hyvinvointialueilla.