Palvelujen ja tietojärjestelmien saavutettavuus
Suuri osa väestöstä pystyy ja haluaa hyödyntää digitaalisia palveluja. Siitä on näyttöä toisilta toimialoilta, kuten vero- ja pankkipalveluista. Toisille taas koronapandemia toi esille tarpeen pystyä huolehtimaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista myös etänä tilanteen niin salliessa.
Yhä moninaisemman käyttäjäkunnan hyödyntäessä digitaalisia palveluja, tulisi niiden helppokäyttöisyyteen kiinnittää erityistä huomiota. Väestön mahdollisuudet hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluja vaihtelevat. Mahdollisuuksiin hyödyntää palveluja vaikuttavat monet asiat, kuten
- osaaminen
- toimintarajoitteet
- välineiden saatavuus
- aiempi kokemus digitaalisten palvelujen käytöstä.
Vähäisempään digitaalisten palvelujen käyttöön ovat yhteydessä matala koulutus, pienituloisuus, korkea ikä sekä heikentynyt terveys ja muisti. Tällä hetkellä 17 % eli lähes viidesosa väestöstä kokee tarvitsevansa opastusta digitaalisten sote-palvelujen käyttöön.
Digitaalisten palvelujen käyttö on vapaaehtoista. Digitaalisia palveluita voidaan myös käyttää puolesta asioinnin turvin. Puolesta asiointivaltuutuksen voi hoitaa digitaalisen valtuuttamisen lisäksi myös Digi- ja väestötietoviraston palvelupisteissä.
Digituki auttaa tukea tarvitsevia
Hallintolaissa (2003/434) määrätään viranomaisille neuvontavelvollisuus, jonka mukaan asiakkaille on tarpeen mukaan annettava neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin.
Digituella vastataan avuntarpeeseen digitaalisessa asioinnissa sekä palvelujen ja laitteiden käytössä. Digi- ja väestötietovirasto luokittelee digituen antamisen muodot seuraavasti:
- etätuki: chat-, puhelin- tai videotuki
- lähituki: asiointipisteet, vertaistuki, kotiin vietävä tuki
- koulutukset: verkkokoulutukset, kansalaisopistot, kurssit
Tietoteknisen tuen lisäksi opastusta voidaan tarvita digitaalisten palvelujen sisällölliseen puoleen eli sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden hoitamiseen, mikä vaatii alan ammattilaisten panostusta.
Monilla hyvinvointialueilla digitukea on kehitetty ja sitä tullaan kehittämään myös jatkossa. Opastuksen tarve digitaalisessa asioinnissa on huomioitava hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelussa ja resursoinnissa.
