Kehityssuunnat sote-digitalisaatiossa

Toiminnan kehittämiseksi tarvitaan kattavasti tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tiedon tarpeeseen voidaan vastata hyödyntämällä rakenteisesti tuotettua asiakas- ja potilastietoa.

Hyvinvointialueilla on tärkeää, että asiakas- ja potilastieto liikkuu sujuvasti eri toimijoiden välillä, jotta asiakas- ja potilastiedot ovat tarpeen mukaan hyödynnettävissä niin ensiö- kuin toisiokäytössäkin. Asiakkaiden näkökulmasta tietojen siirtyminen takaa sujuvat ja turvalliset palvelupolut sekä tietoturvallisesti toteutetun datan siirtelyn.

Asiakas- ja potilastietoa sekä palvelu-, talous- ja henkilöstötietoa kerätään tällä hetkellä monesta lähteestä eri tarkoituksia varten. Pitkän aikavälin tavoitteena on vaiheittain purkaa päällekkäisiä ja erillisiä tiedonkeruita, automatisoida tietotuotannon työvaiheita ja hyödyntää yhteisiä tapoja toimia. Kehittyvä datan tuotanto mahdollistaa myös tekoälyn kehittämisen.

Kehittyvä tiedonhallinta hyvinvointialueiden tukena 

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja asiakastietojen digitaalista käsittelyä ohjataan THL:n määräyksillä, jotka pohjautuvat asiakastietolakiin. Määräyksiä kohdistuu muun muassa asiakastietojen tietorakenteisiin, asiakas- ja potilastietojärjestelmien sekä hyvinvointisovellusten olennaisiin vaatimuksiin sekä tietojen välittämiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle.

Hyvinvointialueet toimittavat  tilasto- ja rekisteritiedot THL:lle, jotka aiemmin tulivat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilta. 

Vähimmäistietosisällöllä tarkoitetaan sitä minimitason tietoa, jota hyvinvointialueet tarvitsevat järjestämistehtävien hoitamiseksi. Vähimmäistietosisältö on sama kaikille hyvinvointialueille ja se on edellytys tiedolla johtamiselle. 

Lue lisää tiedonhallinnan määräyksistä ja asiakas- ja potilastietojen harmonisoinnista sekä tilasto- ja rekisteritoiminnasta:

Sairaanhoitopiirit, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät, erityishuoltopiirien kuntayhtymät, kunnat ja pelastuslaitokset ovat siirtäneet tietoaineistojaan hyvinvointialueiden käyttöön. THL:n hyvinvointialueille siirtyvien tietoaineistojen hallinnan suunnittelu ja ohjaus -projekti tukee siirtotyön onnistumisessa.
Tietoaineistojen siirto (Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla -sivusto)

Kanta-palvelut

Kanta-palvelut ovat osa hyvinvointialueiden digitaalisia palveluja ja sote-tiedonhallintaa. Kanta-palveluiden avulla terveydenhuollon potilas- ja reseptitiedot ovat jatkossa hyödynnettävissä koko hyvinvointialueella julkisen terveydenhuollon eri toimijoiden välillä ja sosiaalihuollon asiakastiedot taas hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa. Luovutusluvilla voidaan laajentaa tietojen hyödynnettävyyttä lisää. Omakanta on tärkeä väline asiakkaille nähdä omat tietonsa asuinpaikasta riippumatta.

Terveydenhuollossa Kanta-palveluiden käyttö on vakiintunutta. Sosiaalihuollon palveluja tuottavat organisaatiot taas ovat voineet liittyä vapaaehtoisesti Kanta-palveluihin toukokuusta 2018 alkaen. Julkisten sosiaalihuollon palvelujen on liityttävä Kantaan viimeistään 1.9.2024 ja yksityisten 1.1.2026.

Sosiaalihuoltoon uusi seurantaväline 

THL kerää vuodesta 2023 alkaen sosiaalihuollon keskeiset asiakas- ja palvelutiedot uuteen sosiaalihuollon seurantarekisteriin, Sosdataan. Sosdatasta rakennetaan sosiaalihuollon tietojen seurantaväline, jotta palvelujen laatua voidaan parantaa.

Hyvinvointialue toimittaa tiedot THL:lle ensisijaisesti Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston kautta. Hyvinvointialueet, jotka eivät vielä arkistoi tietoja yhtenäisesti Kanta-palveluun, joutuvat toimittamaan tiedot erikseen.

Sosiaalihuollon rekisteriuudistus (Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla -sivusto)

Kansainväliset kehityssuunnat

Monissa maissa on todettu, ettei ilman digitaalisia palveluja pystytä vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen vähenevillä henkilöresursseilla. Digitaalinen transformaatio onkin maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan unionin tasolla nostettu sosiaali- ja terveydenhuollon strategiseksi painopisteeksi.