Digitaaliset palvelut

Digitaaliset palvelut ja tietojärjestelmät tulisi organisaatioissa nähdä erottamattomana osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää siten, että niiden avulla pyritään sosiaali- ja terveydenhuollon kestävään uudistamiseen. Digitalisaation avulla mahdollistetaan palvelujen tarkoituksenmukainen järjestäminen, sujuva tiedonkulku ja tiedolla johtaminen.

Sivun sisältö

Digitalisaatio palvelujärjestelmässä

Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan runsaasti erilaisten digitaalisten palvelujen tai ratkaisujen avulla. Sote-organisaatiot tarjoavat verkkosivuillaan tietoa palveluistaan, yleistä tietoa terveydestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä mahdollisuuden jättää asiakaspalautetta. Yleistymässä ovat digitaaliset potilas- ja asiakasvastaanotot sekä anonyymin neuvonnan tarjoaminen nettisivuilla. Asiakkaat hyödyntävät erityisesti omien tietojen tarkastelua sekä ajanvarausta mutta yhä useampi on myös tavannut ammattilaista digitaalisesti.

Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan

tukea, täydentää tai jopa kokonaan korvata perinteisiä palveluja ja toimintatapoja
muodostaa täysin uusia tapoja tarjota palveluja.

Uusia tapoja tarjota palveluja digitaalisesti kehitetään jatkuvasti. Tällaisia ajanmukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutyyppejä edustavat muun muassa oire- ja palveluarvioita, terveys- ja hyvinvointitarkastuksia sekä hyvinvointivalmennuksia tarjoavat verkkopalvelut sekä digihoito- ja digipalvelupolut, chat- ja chatbot-palvelut sekä usealla hyvinvointialueella kehitettävät digitaaliset sote-keskukset.

Digitalisoinnin hyödyt ja vaikutukset sote-palveluissa

Digitaalisilla palveluilla voidaan parantaa ihmisten terveyttä ja elämänlaatua ja mahdollistaa uusia tapoja organisoida ja tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Jotta tähän päästäisiin, on ratkaisut suunniteltava ihmisten tarpeita vastaavasti ja pantava täytäntöön huolellisesti olosuhteisiin sopivina.

Digitalisoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä asiakkaiden, ammattilaisten ja organisaatioiden näkökulmasta, mutta hyötyjen saavuttaminen edellyttää strategista johtamista. Digitaalisten palveluiden käyttöönotot on suunniteltava niin, että tavoitellut hyödyt on mahdollista saavuttaa.

Johtamisessa tulisi kirkastaa ajatus siitä, miksi asiakkaiden, ammattilaisten ja organisaatioiden kannattaa käyttää kyseistä digipalvelua tai teknologiaa. Strateginen johtaminen vastaa kysymyksiin, mitä ja miten halutaan saavuttaa sekä kuinka toimeenpanoa seurataan.

Digitaalinen asiointi edustaa monille näppärää tapaa hoitaa omia asioitaan. Toisille se voi näyttäytyä pelottavana ja epävarmuutta herättävänä väylänä.

Puolet (49 %) sote-palveluja käyttäneistä näki hyötyvänsä digitaalisten palvelujen käytöstä. He arvioivat muun muassa, että digitaaliset palvelut
- helpottavat asiointia ajasta ja paikasta riippumatta (63 %)
- helpottavat palvelujen etsimistä ja valintaa (57 %)
- auttavat asioinnin tarpeen arvioinnissa (50 %)
- helpottavat yhteistyötä ammattilaisten kanssa (48 %).
Lisäksi 39 prosenttia arvioi, että digitaaliset palvelut auttavat ottamaan aktiivisen roolin oman terveyden ja hyvinvoinnin hoidossa. Lähes puolet (48 %) suomalaisista toivoi internetissä toteutetussa tutkimuksessa, että julkinen sektori tarjoaisi nykyistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia digitaalisia ratkaisuja sote-palveluissa.

Digitaalisen asioinnin on toivottu tarjoavan osaratkaisun Suomen maantieteen aiheuttamiin pitkiin välimatkoihin, jolloin lähin fyysinen asiointipiste voi olla useiden satojen kilometrien päässä asiakkaasta. Tällöin digitaalinen palvelu voikin olla lähempänä kuin fyysinen palvelu. Tilanne on kuitenkin se, että kaupunkilaiset hyödyntävät enemmän digitaalisia palveluita.
Palveluvalikoiman osittainen digitalisointi voi tuottaa erilaisia hyötyjä. Ilmeiset hyödyt tulevat tilasäästöistä. Myös työaikaa voi säästyä, jos ammattilainen pystyy käyttämään joustavammin omaa työaikaansa asiakkaiden auttamiseen, esimerkiksi vastatessaan ei-kiireellisiin digitaalisiin yhteydenottoihin silloin, kun asiakas ei saavu varatulle ajalleen. Digitaaliset palvelut mahdollistavat työn tekemisen myös etänä, jolloin ammattilaisten saatavuus ympäri Suomen voi parantua. Tällöin organisaatioiden tulee varmistaa ammattilaisille etätyöhön sopivat välineet, yhteydet ja työympäristö sekä huolehtia riittävästä koulutuksesta ja tuesta työlle.

Ammattilaiset käyttävät työssään erilaisia tietojärjestelmiä, joiden on tarkoitus tukea heidän työtään. Lääkäreistä 35 %, sairaanhoitajista 55 % ja sosiaalialan korkeakoulutetuista 27 % arvioi, että tietojärjestelmien käyttö parantaa hoidon tai palvelun laatua.

Yksi merkittävä este tietojärjestelmien käytön tuottamien hyötyjen saavuttamiselle on tällä hetkellä puutteellinen tiedonkulku. Ammattilaiset arvioivat etenkin organisaatioiden välisen tiedonkulun puutteelliseksi. Syitä tiedonkulun puutteisiin on useita. Yksi osasyy löytyy nykyisestä lainsäädännöstä, jonka raamit asettavat rajoituksia tietojärjestelmien ja toimintaprosessien kehittämistyölle, kuten tietojen luovuttamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Toisaalta lainsäädäntöön liittyy myös tulkintaeroja, jotka osaltaan vaikuttavat. Tällä hetkellä asiakas- ja potilastietoja siirretään osittain edelleen puhelimitse, printattuna paperilla tai faksilla.
Tekoälyn hyödyntäminen tarjoaa entistä parempia työkaluja ammattilaisille asiakkaiden ongelmien tunnistamiseen ja päätöksentekoon. Organisaatioille tekoälyllä on tarjottavaa etenkin tiedolla johtamiseen ja asiakassegmenttikohtaiseen palvelutarpeen ennustamiseen. Odotuksia on asetettu myös paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseksi ja hoitamiseksi, mihin liittyen Tietosuojavaltuutetun toimisto on ottanut kantaa syksyllä 2022.
Apulaistietosuojavaltuutettu: Tietosuoja huomioitava ennakoivan terveydenhuollon toimintatavoissa (Tiedote 27.10.2022, Tietosuojavaltuutetun toimisto)

Digitaalisten palvelujen kehittäminen

Digitaalisten palvelujen kehittäminen ja toteuttaminen ovat koko sote-organisaation työtä, jossa keskeisimpänä elementtinä on toiminnan muutos. Toimintojen onnistunut asiakaslähtöinen digitalisointi edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota toteutetaan yhdessä sekä koordinoidaan ja johdetaan kokonaisuutena. Palvelujen digitalisointi on vahvaa muutosjohtamista edellyttävä prosessi.

Digitaalinen asiointi ei sovellu osaan toimintaan lainkaan, osaan vain osittain. Digitaalisten palvelujen kehittämisessä tulee kuljettaa rinnalla perinteisiä palvelumuotoja sekä varmistaa palvelupolkujen saumattomuus liikuttaessa eri tyyppisten etäpalveluiden ja fyysisten kontaktien välillä. Etäpalveluita ovat digitaalisten palvelujen lisäksi puhelinasiointi ja kirjeasiointi.

THL on julkaissut yleisoppaan digitaalisten sote-palvelujen kehittämisestä. Yleisopas sisältää tietoa digitaalisten sote-palvelujen kokonaissuunnittelusta, keskeisistä vaatimuksista, palvelujen kehittämisestä ja käyttöönotosta sekä johtamisesta. Digitaalisten sote-palvelujen kehittämisen yleisopas ohjaa hyvinvointialueita kehittämään yhteen toimivia ja kansallisten suositusten mukaisia digitaalisia sote-palveluita ja toimintamalleja. Hyvinvointialueiden kannattaa hyödyntää opasta yhdenvertaisten ja saavutettavien digipalvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja käyttöönoton edistämiseen sekä tiedolla johtamiseen.

Yleisopas digitaalisten sote-palvelujen kehittämiseen 1.0 (yhteistyotilat.fi)

Digitaalisten palveluiden kehittämisen ja johtamisen tueksi, THL on muodostanut tilannekuvan hyvinvointialueiden digitaalisten palveluiden nykytilasta ja organisaatioiden kypsyystasosta tuottaa digitaalisia palveluita yhteistyössä alueiden kanssa. Hyvinvointialueiden tiedot esitetään raporttityökalussa, josta saatava tieto tukee digitaalisten palveluiden alueellista ja kansallista kehittämistä.

Hyvinvointialueiden digitaalisten sote-palveluiden raporttityökalu

THL tukee digitaalisten toimintatapojen toteuttamista

THL kehittää digitaalisia palveluja, osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaukseen ja antaa asiantuntijatukea hyvinvointia ja terveyttä edistävien politiikkojen, toimintatapojen ja käytäntöjen toteuttamiseksi. Tähän sisältyvät myös digitaaliset toimintatavat ja käytännöt.

THL tukee hyvinvointialueita muun muassa seuraavilla tavoilla:

Kansalliset määrittelyt, ohjeet ja määräykset, muun muassa olennaiset vaatimukset, jotka kokoavat kansallisesti edellytettävät ominaisuudet sote-tiedonhallinnassa käytettäville järjestelmille. Järjestelmissä tulee olla esimerkiksi asianmukaiset perusominaisuudet, Kanta-liitettävyys sekä tietosuoja- ja tietoturvaominaisuudet.
Digitaalisten palvelujen kehittämisen tuki kansallisissa hankkeissa, esimerkiksi Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP-ohjelma)