Tasa-arvon edistysaskeleita
1800-luku
1860 – Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä
1864 – Naimattomat 25-vuotiaat naiset täysivaltaisiksi
1870 – Nainen ylioppilaaksi ensimmäistä kertaa Suomessa ja Pohjoismaissa: Marie Tschetschulin
1878 – Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus
1882 – Nainen maisteriksi: Emma Irene Åström
1883 – Ensimmäinen suomalainen yhteiskoulu perustetaan
1884 – Naisten äänioikeutta vaatinut Suomen Naisyhdistys perustetaan
1886 – Ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu perustetaan
1892 – Naisasialiitto Unioni perustetaan (ent. Unioni – Naisasialiitto Suomessa)
1895 – Nainen tohtoriksi: Karolina Eskelin
1897 – Naiset täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina
1900-luku
1900 – Suomen Työläisnaisliitto perustetaan
1901 – Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa
1906 – Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa
1907 – Porvarillinen Suomen Naisliitto perustetaan
1907 – Ensimmäisiksi kansanedustajiksi 19 naista, useat heistä naisjärjestöjen aktiiveja
1910-luku
1911 – Naisjärjestöjen Keskusliitto (ent. Suomen Naisten Kansallisliitto) perustetaan
1917 – Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa
1919 – Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta
1920-luku
1926 – Nainen ministeriksi: Miina Sillanpää, apulaissosiaaliministeri
1926 – Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin
1927 – Nainen professoriksi: Alma Söderhjelm, Åbo Akademi
1930-luku
1930 – Uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta
1937 – Äitiysavustuslaki
1940-luku
1943 – Lakisääteinen kouluruokailu
1944 – Laki äitiys- ja lastenneuvoloista
1950-luku
1950 – Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein
1960-luku
1961 – E-pilleri hyväksytään
1962 – Suomi ratifioi ILO:n samapalkkaisuussopimuksen: sama palkka samanarvoisesta työstä
1965 – Naisten ja miesten yhteisjärjestö Yhdistys 9 perustetaan
1967 – Naisten asemaa tutkiva komitea aloittaa työnsä (1967–1970)
1970-luku
1970 – Naisten asemaan tutkivan komitean loppuraportti
1970 – Naisia eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 20 prosenttia
1970 – Laki raskauden keskeyttämisestä: abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä
1970 – Työsopimuslaki kieltää syrjinnän
1971 – Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi
1972 – Ehkäisypalvelut turvataan lailla
1972 – Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) perustetaan
1973 – Päivähoitolaki tulee voimaan
1973 – Ensimmäiset feministiset naisryhmät: Marxist-Feministerna ja Rödkärringar (Puna-Akat)
1974 – Seksuaalinen tasavertaisuus Seta perustetaan
1975 – YK:n kansainvälinen naistenvuosi
1975 – Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan
1978 – Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa
1980-luku
1980 – Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma
1982 – Nainen ensimmäistä kertaa ehdolla presidentinvaaleissa: Helvi Sipilä
1983 – Yhteishuoltajuus mahdollistuu
1983 – Naisia valitaan eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttia
1985 – Laki kotihoidontuesta, nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan
1986 – Nimilaki, jonka perusteella avioituva nainen saa säilyttää sukunimensä ja lapselle voidaan antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi
1986 – Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen (CEDAW)
1986 – Naiset saavat oikeuden papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988)
1987 – Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki)
1987 – Laki tasa-arvovaltuutetusta ja -lautakunnasta
1988 – Naisjärjestöt Yhteistyössä – NYTKIS perustetaan
1988 – TANE:n Miesjaosto perustetaan
1988 – Sukupuolen juridinen korjaaminen tuli mahdolliseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä
1990-luku
1990 – Alle 3-vuotiaille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon
1990 – Nainen puolustusministeriksi: Elisabeth Rehn
1991 – Isille erillinen isyysloma (6 pv), joka ei lyhennä vanhempainrahakautta
1992 – Nainen Suomen Pankin johtajaksi: Sirkka Hämäläinen
1992 – Nainen yliopiston rehtoriksi: Aino Sallinen, Jyväskylän yliopisto
1994 – Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan
1994 – Nainen eduskunnan puhemieheksi: Riitta Uosukainen
1995 – Kiintiösäännös ja valtavirtaistamisen periaate uudistettuun tasa-arvolakiin
1995 – Naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu
1995 – Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa
1995 – Nainen ulkoministeriksi: Tarja Halonen
1995 – Miessakit perustetaan
1996 – Alle kouluikäisille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon
1998 – Monika-Naiset liitto perustetaan
1999 – Laki lähestymiskiellosta
1999 – Rikoslain säännökset seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta uudistuvat
1999 – Siveellisyysrikossäännökset kumotaan (mm. homoseksuaalisten tekojen ja aviorikosten kiellot)
2000-luku
2000 – Nainen tasavallan presidentiksi: Tarja Halonen
2000 – Yleinen syrjintäkielto uudistettuun perustuslakiin
2001 – Laki rekisteröidystä parisuhteesta
2003 – Isäkuukausi
2003 – Nainen puolustusvoimien kapteeniksi: Mervi Pehkonen, Rajavartiolaitos
2003 – Nainen pääministeriksi: Anneli Jäätteenmäki
2004 – Yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely tulee virallisen syytteen alaiseksi (lievä pahoinpitely säilyy asianomistajarikoksena)
2005 – Tasa-arvolain kokonaisuudistus
2006 – Nainen korkeimman oikeuden presidentiksi: Pauliine Koskelo
2007 – Naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä)
2010-luku
2010 – Nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi: Irja Askola, Helsingin hiippakunta
2010 – Miesjärjestöjen keskusliitto perustetaan
2011 – Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta
2011 – Läheiseen henkilöön kohdistuvat lievätkin pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi
2011 – Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa määritellään raiskaukseksi
2011 – Nainen valtiovarainministeriksi: Jutta Urpilainen
2012 – Mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtiva työryhmä asetettiin (STM, toimikausi päättyi 2014)
2015 – Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin
2015 – Istanbulin sopimus voimaan (Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus)
2017 – Tasa-arvoinen avioliittolaki
2019 – Äitiyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää mahdolliseksi hedelmöityshoidoilla lapsen saavalle naisparille
2019 – Alaikäisten avioliitot kielletään
2019 – Vuoroasuminen kirjataan lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
2019 – Europarlamenttivaaleissa valituista enemmistö (54 %) naisia
2019 – Nainen EU-komissaariksi: Jutta Urpilainen
2020-luku
2021 – Naisten osuus valituista kunnanvaltuutetuista ylitti ensimmäisen kerran 40 prosenttia
2022 – Yhdenvertaisuusvaltuutettu naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijaksi
2022 – Ensimmäisissä aluevaaleissa valituista valtuutetuista 53 prosenttia on naisia
2022 – Perhevapaauudistus: kahden vanhemman perheessä molemmilla vanhemmilla 160 vanhempainrahapäivää
2023 – Seksuaalirikoslain uudistus
2023 – Translain uudistus: sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytetään lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista
2023 – Aborttilain uudistus
Lähteet
Juvonen Tuula (2010) Naisliikkeen muuttuvat ehdot. Teoksessa Saresma, Tuija & Rossi, Leena-Maija & Juvonen, Tuula (toim.) Käsikirja sukupuoleen. Tampere: Vastapaino. 257–274.
Jyränki Juulia (2010) Sukupuolten tasa-arvoa koskeva lainsäädäntö Suomessa. Teoksessa Saresma, Tuija & Rossi, Leena-Maija & Juvonen, Tuula (toim.) Käsikirja sukupuoleen. Tampere: Vastapaino. 307–314.
Moring, Anna (toim.) (2006) Sukupuolen politiikka. Naisten äänioikeuden 100 vuotta Suomessa. Helsinki: Otava.
Naiset yliopistossa. Helsingin yliopistomuseo.
Sukupuolen juridinen vahvistaminen (Seta)
Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.
Suomi on sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä (STM)
Naiset kansanedustajina (Eduskunta)
Naisten äänioikeus 110 vuotta - naiset ja miehet ministereinä (Valtioneuvosto)
Naiset ministereinä itsenäisessä Suomessa (Valtioneuvosto)
Historia (Naisasialiitto Unioni)
Historia (Naisjärjestöjen Keskusliitto)
TANE:n aiheet ja vaiheet: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 40 vuotta (pdf 2,4 Mt, Tane)
Naisten ääni -tietokanta (Suomalainen Naisliitto ry)
Finland: naisliikkeen tekstejä 1960-luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin (Atria)