Digitaalinen väkivalta

Digitaalisessa väkivallassa toista ihmistä loukataan, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai vahingoitetaan tieto- ja viestintäteknologian välityksellä.

Teoissa hyödynnetään digitaalista teknologiaa, esimerkiksi pääte-, äly-, paikannus- ja muita vastaavia laitteita, ohjelmistoratkaisuja, sovelluksia ja pikaviestipalveluja. Digitaalinen väkivalta voi olla myös epäsuoraa, jolloin tekijä hyödyntää teoissaan esimerkiksi toisia henkilöitä, kuten yhteisiä lapsia. 

Digitaalisen väkivallan muotoja ovat esimerkiksi:

• puhelimessa, verkossa ja sosiaalisen median alustoilla tapahtuva väkivallan teko, uhkailu ja vaino

• sosiaalisessa mediassa ja pikaviestipalveluissa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja teknologian käytön kontrollointi

• intiimin tai muutoin arkaluontoisen yksityiselämään liittyvän tiedon tai kuvamateriaalin levittäminen tai levittämisellä tai kiristämisellä uhkailu

• henkilökohtaisten sovellusten, tilien, salasanojen ja pankkitunnusten luvaton hallussapito ja käyttäminen

• ei toivottu, jatkuva soittelu ja viestittäminen 

• jatkuvasti tavoitettavissa olemisen vaatiminen

• paikannuslaitteiden ja tallentavien laitteiden ja ohjelmien välityksellä tapahtuva uhkailu, häirintä, vainoaminen ja kontrollointi 

• paikantimen asentaminen autoon ja auton sijainnin seuraaminen ilman lupaa.

Lähisuhteissa digitaalista väkivaltaa tapahtuu usein yhdessä muiden väkivallan muotojen kanssa. Digitaalisen väkivallan muodot voivat olla vaikeasti tunnistettavia, eikä kokija välttämättä tiedosta itse kokevansa digitaalista väkivaltaa. 

Tieto- ja viestintäteknologian käytön yleistyminen ja arkipäiväistyminen on lisännyt teknologian välityksellä tapahtuvan kontrollin, väkivallan ja vainon toteuttamista riippumatta tekijän ja kokijan sijainnista. Digitaalista väkivaltaa on vaikea ennakoida ja siltä on hankalaa suojautua, koska tekijä voi olla fyysisesti kaukana väkivallan kohteesta. Kokijan on mahdotonta tietää, milloin digitaalisen väkivallan teot alkavat tai loppuvat ja millaisia muotoja, välineitä tai keinoja tekijä käyttää.

Väkivaltaa käyttävä voi syyttää toista käyttäytymisestään ja perustella omaa toimintaansa, kuten viestien lukemista, sijainnin paikantamista tai teknologian käytön kontrollointia, kokijan suojelemisella ja oikeudellaan tietää kaikki asiat läheisensä elämästä. Kenelläkään ei ole kuitenkaan velvollisuutta jakaa omien viestintäkanaviensa tietoja toiselle.

Lähisuhteiden lisäksi digitaalista väkivaltaa tapahtuu myös muissa konteksteissa, jolloin kohteena voivat olla esimerkiksi poliitikot, sosiaalisen median vaikuttajat, eri vähemmistöjen edustajat, naiset, lapset ja nuoret.

Lue lisää THL:n Digitaalinen väkivalta -verkkokoulusta