Radikalisoituminen ja ekstremismi

Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan väkivallan käyttämistä, sillä uhkaamista, siihen yllyttämistä ja kannustamista tai väkivallan oikeuttamista aatemaailmalla perustellen.

Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, joka voi johtaa väkivaltaiseen ekstremismiin. Radikalisoitumisprosessin edetessä yksilö alkaa hyväksyä ja ihannoida väkivaltaa riippumatta siitä, millaisella aatemaailmalla tai eri aatteista otetuilla vaikutteilla hän väkivaltaa perustelee.

Väkivaltaista ääriajattelua eli ekstremismiä on monenlaista. Ääriajattelun kirjoon kuuluu kaikenlainen aatteella perusteltu väkivalta. Ekstremistisiä ryhmiä yhdistää se, että väkivallalla pyritään edistämään oman aatteen tai ideologian mukaisia tavoitteita. Väkivalta nähdään välttämättömänä keinona saavuttaa omat päämäärät ja tehdä tyhjäksi vastustajien niille aiheuttama haitta ja vastustus. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon on tärkeää kyetä tunnistamaan kehityskulkuja, jotka saattavat jatkuessaan johtaa väkivaltaiseen ekstremismiin. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisy edellyttää sekä laadukasta perustyötä että moniammatillista yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä. Vahvaa erityisosaamista edellyttävät etenkin radikalisoitumisesta irtautumista tukevat palvelut.

Kansallinen toimenpideohjelma, 2019

”Väkivaltainen radikalisoituminen ja ekstremismi ovat uhka turvallisuudelle, turvallisuuden tunteelle, ihmisten hyvinvoinnille ja osallisuuden tunteelle, demokratialle sekä ihmis- ja perusoikeuksille. Siihen liittyvien tekojen vaikutukset ovat aina yksittäisiä tekoja laajemmat. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisy on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä, siitä ovat vastuussa eri viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta yhdessä. Vain näin pystytään torjumaan siihen liittyvää monimuotoista ja muuttuvaa uhkaa ja säilyttämään Suomi avoimena yhteiskuntana, jossa erilaiset ihmiset voivat elää rauhanomaisesti rinnakkain.”

”Sosiaali- ja terveydenhuolto ennaltaehkäisee väkivaltaista radikalisoitumista edistämällä asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Psykologista kestokykyä, resilienssiä, vahvistamalla torjutaan väkivaltaisten ideologioiden vaikutuspiiriin joutumista. Sosiaalihuollossa sekä terveydenhuollon eri osa-alueilla väkivaltaisesti radikalisoituneiden henkilöiden kohtaaminen tapahtuu osana asiakastyötä.” 

Ekstremismi Suomessa

Suojelupoliisi julkaisee vuosittain katsauksen Suomessa havaituista ekstremismin muodoista ja arvioi niiden yleisyyttä ja niiden muodostamaa uhkaa. Suomessa esiintyvät väkivaltaisen ekstremismin muodot ovat:

  • Väkivaltainen äärioikeisto, jossa toiminnan kenttä on ideologisesti moninainen. Ekstremistinen toiminta on näyttäytynyt pääasiassa väkivaltaisina mielenosoituksina, mellakointina, tuhotöinä ja pahoinpitelyinä. Äärioikeistolainen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa ja myös Suomessa.
  • Väkivaltainen äärivasemmisto, jolla Suomessa tarkoitetaan erityisesti anarkismia ja antifasismia. Äärivasemmiston radikaaliliikehdintään ei tyypillisesti kuulu järjestäytyminen selkeästi määriteltäviksi ryhmiksi. Radikaalien antifasistien toiminta kanavoituu pitkälti verkkovaikuttamiseen.
  • Uskonnolla perusteltu väkivaltainen ekstremismi, jossa väkivaltaa käytetään tai siihen yllytetään uskonnolla perustellen. Liittyy Suomessa usein radikaali-islamistiseen ideologiaan, joka sallii väkivallan käytön.
  • Radikaalit vaihtoehtoliikkeet, joihin Suomessa lukeutuvat radikaalit ydinvoimanvastaiset liikkeet, radikaali eläinoikeusliike ja ilmastonmuutokseen kytkeytyvä liikehdintä. Vaihtoehtoliikkeille tyypillistä on yhden kysymyksen nostaminen yli kaiken muun.
  • Niin sanotut yksittäiset toimijat (aatemaailman sisältö ja merkitys yksilölle vaihtelevat), joilla tarkoitetaan henkilöä, joka suunnittelee tai toteuttaa itsenäisesti terrori-iskun tai muun laajamittaisen väkivallanteon.

Väkivaltainen ekstremismi syventää vastakkainasettelua

Ekstremistinen väkivalta on usein hyökkäys myös demokraattista järjestelmää kohtaan. Aatemaailmalla perustellun väkivallan vaikutukset ihmisten turvallisuuden tunteeseen ovat usein suuremmat kuin väkivallantekojen välittömät vaikutukset. Uhan mielletään tällöin tulevan varsinaisten tekijöiden ja heidän lähipiirinsä lisäksi myös niistä väestöryhmistä, joita he edustavat.

Väkivaltainen ekstremismi lisää jännitteitä eri väestöryhmien välillä ja usein johtaa jossain määrin jopa yhteiskuntarauhan järkkymiseen. Tämä on usein myös radikalisoituneiden henkilöiden pyrkimyksenä. Polarisaatio, eli eri mielipiteiden jyrkkä vastakkainasettelu, vaikkapa poliittisella kentällä lisää näitä jännitteitä myös ihmisten ja ihmisryhmien välillä.

Jännitteiden lisääntyminen johtaa siihen, ettei asioista kyetä puhumaan tosiasioihin perustuen, vaan asioita joko kannatetaan tai vastustetaan johonkin ryhmään kuulumisen perusteella, samalla kun erimielisiä solvataan tai halveksitaan. Tällaisessa vastakkainasettelun ilmapiirissä ei ole tilaa vuoropuhelulle.

Päivitetty: