Taloudellinen väkivalta

Taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä kontrolloi, riistää tai tuhoaa toisen taloudellisia resursseja heikentääkseen hänen taloudellista itsenäisyyttään tai hyötyäkseen itse taloudellisesti. Tyypillisesti taloudellinen väkivalta on parisuhteessa ilmenevä väkivallan muoto, mutta sitä voi esiintyä myös muissa lähisuhteissa kohdistuen esimerkiksi lapseen, vanhempaan tai isovanhempaan. Taloudellista väkivaltaa on esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen, pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön, taloudellisella väkivallalla uhkailu tai kiristäminen.

Suomessa taloudellisesta väkivallasta on tarjolla vasta melko vähän tutkittua tietoa. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että lähes aina lähisuhdeväkivallan yhteydessä on jonkinlaista taloudellista väkivaltaa. Raha on parisuhteissa yleinen konfliktin aihe, joka helposti kärjistyy ja lisää fyysisen väkivallan riskiä. Sitä voidaan käyttää vallankäyttöön ja kontrollointiin.

Taloudellinen väkivalta on yksi yleisimmistä syistä, miksi kokija pysyy väkivaltaisessa suhteessa. Taloudellisten resurssien puute voi olla merkittävä syy siihen, miksi kokija ajattelee, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin jäädä tekijän luo. Taloudellinen väkivalta ei ole riippuvainen fyysisestä kontaktista, ja se voi jatkua myös suhteen päättymisen jälkeen. Ilmiöön liittyy myös paljon häpeän tunnetta, mikä nostaa kynnystä kertoa kokemuksista.

Taloudellinen väkivalta ei rajoitu ainoastaan parisuhteisiin ja eron jälkeiseen väkivaltaan. Sitä esiintyy myös vanhempien tai isovanhempien ja lasten välillä sekä monissa muissa lähisuhteissa kavereista avustajiin ja omaishoitajiin. Myös romanssihuijauksen tai rakkauspetoksen kohteeksi joutuneen voidaan ajatella olevan taloudellisen väkivallan uhri. Vaikka huijauksen takana on todennäköisesti järjestäytynyt rikollisuus, on kokemus läheisestä suhteesta kuitenkin ollut aito kokijalle.

Taloudellisen väkivallan ilmenemismuodot 

Taloudellista väkivaltaa esiintyy monissa eri muodoissa ja erilaisissa lähisuhteissa. Taloudellisen itsenäisyyden riistäminen on keino toisen kontrollointiin. 

Tutkimusten mukaan taloudellinen väkivalta näyttäytyy yleisenä siten, että kun lähisuhteessa ilmenee henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa, lähes aina siihen liittyy mukaan myös taloudellista väkivaltaa jossain muodossa. Taloudellinen väkivalta on siis selvästi yhteydessä muihin lähisuhdeväkivallan muotoihin, mutta se voi myös esiintyä ilman muunlaista väkivaltaa. Sillä on myös tapana raaistua jatkuessaan, aivan kuten muillakin lähisuhdeväkivallan muodoilla.

Taloudellisen väkivallan syyt ja seuraukset

Ymmärtämällä taloudellisen väkivallan taustalla olevia syitä päästään pureutumaan tilanteeseen syvemmin. Yhtenä motiivina voi olla vallankäyttö ja kumppanin vahingoittaminen rahan avulla. Jossain tapauksissa kyse voi olla myös puhtaasta taloudellisesta hyödystä.

Taustalla voi olla:

• riippuvuusongelma
• kyvyttömyys päästä eron yli
• vuorovaikutusongelmat
• mielenterveysongelmat
• persoonallisuusongelmat
• kosto.

Syynä voi myös olla oman käyttäytymisen vahingollisuuden ymmärtämättömyys tai kieltäminen.

Taloudellisella väkivallalla voi olla kokijoille monenlaisia kielteisiä seurauksia muun muassa terveydentilaan, työssäkäyntiin, koulutukseen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Taloudellinen väkivalta myös hankaloittaa väkivaltaista suhteesta lähtemistä.

Fyysiset seuraukset voivat ilmetä esimerkiksi stressinä ja yleisen terveydentilan heikkenemisenä. Psyykkiset seuraukset voivat tulla esiin ahdistuksena, pelkoina, syyllisyytenä ja voimattomuuden ja arvottomuuden tunteina, jopa itsetuhoisina ajatuksina. Taloudelliset seuraukset kokijoille aiheuttaa köyhyyttä, velkoja, maksuhäiriömerkintöjä ja jopa kodittomuutta.

Taloudellisen väkivallan seuraukset ovat usein pitkäaikaisia ja heijastuvat myös perheen lapsiin heikentäen lasten hyvinvointia. Seuraukset voivat myös heijastua työsuhteisiin tai opintoihin aiheuttaen niissä ongelmia. Sosiaalisesti taloudellisella väkivallalla on suuria seurauksia. Sosiaalisen elämän ylläpitäminen voi hankaloitua taloudellisten ja psyykkisten ongelmien myötä.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat kokijat

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ikäihmiset, lapset, toimintakyvyltään eritavoin alentuneet ihmiset, riippuvuussairauksista tai mielenterveyshaasteista kärsivät ja maahanmuuttajanaiset. Taloudellinen väkivalta on yksi yleisimmistä väkivallan muodoista ikääntyvien keskuudessa. Ikääntyneen henkilön hyväntahtoisuutta, avun tarvetta, luottamusta tai sairauden takia alentunutta arviointikykyä voidaan käyttää hyväksi taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi.

Lapsi voi altistua perheessään vanhempaansa kohdistuvaan tai itseensä kohdistuvaan taloudelliseen väkivaltaan. Näillä molemmilla on erittäin negatiivisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Lapsi on myös valitettavan usein taloudellisen väkivallan välikappaleena. Toimintakyvyltään alentuneet henkilöt ovat suuremmassa riskissä kokea taloudellista väkivaltaa, sillä he voivat joutua turvautumaan enemmän toisten ihmisten huolenpitoon.

Taloudellisen väkivallan taustalla usein ilmeneviä riippuvuuksia ovat alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä peliriippuvuus. Eri kulttuureissa on erilaisia käsityksiä siitä, miten taloutta hoidetaan perheissä. Monet kulttuurit ovat kollektiivisia, joissa yhteisöllisyys näkyy myös talouden hoidossa. Monissa kulttuureissa mies tekee perheen päätökset raha-asioista.

Lähteet

• Amanda Stylianou – Judy Postmus –Sarah McMahon, Measuring abusive behaviors: Is economic abuse a unique form of abuse? Journal of interpersonal violence 16/2013, s. 3186–3204, 3200.
• Breckenridge, J., Singh, S., Lyons, G., Suchting, M. 2021. Understanding Economic and Financial Abuse and Disability in the Context of Domestic and Family Violence. Sydney: Gendered Violence Research Network, UNSW Sydney.
• Fernqvist, Stina & Näsman, Elisabet. 2008. Ekonomiskt våld och barns utsatthet. Teoksessa Eriksson, Maria, Källström Carter, Åsa, Dahlkild-Öhman, Gunilla & Elisabet Näsman (toim.). Barns röster om våld – att tolka och förstå. Malmö: Gleerups. 158-177.
• Heiskanen, Amanda & Periviita, Jenna. 2021. "Miten teillä noi raha-asiat hoidetaan?": taloudellisen väkivallan ilmiön määrittelyä väkivaltatyötä tekevien sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta. 
• Jokinen, Arto. 2000. Panssaroitu maskuliinisuus: Mies, väkivalta ja kulttuuri. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy.
• Kaittila, A. & Nyqvist, L. 2014. Taloudellinen väkivalta parisuhteessa – kirjallisuuskatsaus.
• Kaittila, A. 2017. Rahakonfliktit ja taloudellinen väkivalta parisuhteissa. Turun yliopisto.
• Kaittila, A. 2021. Taloudellinen väkivalta ja lapset.
• Kalliokoski, S. & Kivimäki, M. 2021. Ikäihminen taloudellisen kaltoinkohtelun uhrina. Pro gradututkielma. Tampereen yliopisto.
• Nikupeteri, A., Lappi, C., Lohiniva-Kerkelä, M., Kauppi, A. & Laitinen, M. 2017. Potentiaalisesti tappava parisuhde? Erotilanteenuhkaavuus ja uhrien suojaamisen edellytykset sukupuolistuneen väkivallan viitekehyksessä. Oikeus. 290–309.
• Sjöblom, M. 2022. Pro gradututkielma. Ekonomisk förföljelse efter separation : våldsutsatta kvinnors berättelser. Jyväskylän yliopisto. 
• Surviving economic abuse organisation. s.a. Economic abuse: A global perspective. Findings on the prevalence and nature of economic abuse, and responses to it.

Sisältö on tuotettu Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeessa.