Ohjeet palveluntuottajille

Asiakasasiakirjat   

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) ja uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) astuivat voimaan 1.4.2015. Molemmilla laeilla on vaikutusta kaikkien sosiaalihuollon palvelujen asiakastietojen dokumentointiin. 

Asiakastietojen dokumentoinnin ja käsittelyn yhteiset toimintamallit edistävät hyvää hallintoa, asiakkaan ja ammattilaisen oikeusturvaa sekä parantavat palvelujen laatua ja niiden tuloksellisuutta. Yhteiset asiakasasiakirjojen tietosisällöt ja -rakenteet edistävät valmistautumista valtakunnallisen asiakastiedon arkiston käyttöönottoon.

Osa turvakotipalvelujen asiakirjoista on tarkoitettu ainoastaan turvakotipalvelujen käyttöön. Näitä asiakirjarakenteita ovat:

  1. Turvakotipalvelun asiakkaan esitiedot
  2. Turvakotipalvelun ensiarvio
  3. Turvakotipalvelusuunnitelma

Osa turvakotipalvelujen asiakasasiakirjoista on sosiaalihuollon palvelutehtäville yhteisiä asiakirjoja. Asiakirjarakenteiden tarkat kuvaukset ohjeineen löytyvät Sosmeta-palvelusta suomeksi ja ruotsiksi. Turvakotipalvelun asiakasasiakirjojen sisällöt perustuvat sosiaalihuoltolakiin ja lakiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista.

Asiakasasiakirjat laaditaan jokaisesta turvakotipalvelua saavasta asiakkaasta. Asiakkaalla tässä tarkoitetaan sekä aikuisia että lapsia. Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva voi tarvittaessa olla turvakodissa myös nimettömänä.

Laatusuositukset   

Turvakotipalvelujen kansallisten laatusuositusten tavoitteena on yhdenmukaistaa ja kehittää turvakotipalveluja siten, että palvelut ovat kaikkien lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien saavutettavissa asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta.  Valtakunnallisissa laatusuosituksissa määritellään turvakotipalvelujen sisältö ja kuvataan asiakastyön prosessi sekä asiakastyöskentelyn tavoitteet ja laatukriteerit. Turvakotipalvelujen kansallisia laatusuosituksia voidaan käyttää sekä ohjaamaan turvakotipalvelujen järjestämistä että tukemaan palvelujen laadun kehittämistä ja uusien palvelumuotojen luomista.

Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset

Lasten kanssa tehtävä työskentely on iso osa turvakotityötä. Turvakotien asiakkaista noin puolet ovat lapsia. Lapset turvakodissa -laatusuositus ei sisällä koulutuksellista sisältöä, vaan niiden tarkoitus on jäsentää laajemmin turvakotityön keskeisiä elementtejä, joilla lapsia huomioidaan ja autetaan. Lapset turvakodissa -laatusuosituksen pääpaino on turvakodissa tapahtuvassa käytännön työssä ja työtavoissa. Lapsen kanssa työskentely tarkoittaa lapsen kohtaamista turvakodin arjen tilanteissa ja erillisissä tapaamisissa sekä hänen huomioimistaan kaikessa turvakodissa tehtävässä työssä. Lapset turvakodissa -laatusuosituksen tavoitteena on, että lasten kanssa toimitaan turvakodeissa mahdollisimman laadukkaasti ja yhtenäisesti. 

Lapset turvakodissa: Turvakotipalveluissa lasten kanssa tehtävän työn laatusuositukset

Erityisryhmien kohtaaminen 

Romanien kohtaaminen ja auttaminen turvakodeissa

Romaninaiset kohtaavat samanlaista lähisuhde- ja perheväkivaltaa kuin valtaväestöön kuuluvat naiset. Romaniasiakas kohdataan ensisijaisesti asiakkaana kuten muutkin asiakkaat. Romanikulttuuriin liittyy piirteitä, jotka voivat vaikuttavat naisten avun hakemiseen ja saamiseen. Näiden erityispiirteiden tunnistaminen on tärkeää. Romaninaisten kynnys hakea lähestymiskieltoa tai tehdä rikosilmoitus on valtaväestöä korkeampi. 

Romaninaisen voi olla vaikea kertoa kohtaamastaan lähisuhde- ja perheväkivallasta läheisilleen. Parisuhteessa tapahtuva väkivalta on romanikulttuurissa yhteisön asia. Naiset tietävät yleensä, mitä seurauksia heidän toiminnastaan ja käyttäytymisestään on, ja he pyrkivät välttämään seurauksia niin pitkälle kuin mahdollista.
Ulkopuolinen apu on romaninaisille tärkeää, sillä mahdollisuudet tukeutua läheisiin ovat väkivaltatilanteissa rajalliset. Asiakkaalta voi itseltään kysyä, miten hän haluaa oman kulttuuritaustansa huomioitavan.

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet romanit turvakodeissa - hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja (pdf, 235 kt)

Tiedä ja toimi-kortit:
Turvakotipalvelut lähisuhdeväkivaltaa kokeneille romaninaisille
Skyddshemstjänster för romska kvinnor som blivit utsatta för våld i nära relationer
Roma women in shelters for victims of domestic violence

Vammaiset henkilöt turvakotipalveluissa

Vammaisuus ei suojele väkivallalta. Sekä vammaisilla lapsilla että aikuisilla on vammattomia suurempi riski joutua väkivallan uhriksi. Vammaisten ihmisten haavoittuvuutta lisäävät muun muassa riippuvuus, näkymättömyys ja kyvyttömyys suojautua väkivallalta.  Väkivallan tekijä on usein vammaiselle henkilölle entuudestaan tuttu. Lisäksi vammaisuus sinänsä voi vaikeuttaa avun hakemista konkreettisesti.  Vammaisiin ihmisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteitä ovat muun muassa apuvälineiden vahingoittaminen, lääkityksen manipulointi, välttämättömän avustamisen laiminlyönti, laitokseen joutumisella uhkailu, yksin tai avustamatta jättäminen ja itsetunnon nujertaminen vammaa pilkkaamalla.

Vammaiset henkilöt turvakodeissa - hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja (pdf 272 kt)

Vammaiset henkilöt lähisuhdeväkivallan uhreina
Personer med funktionsnedsättning som offer för våld i nära relationer
Persons with disabilities as victims of domestic violence

Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille vammaisille henkilöille on tarjolla apua

Tilastotietojen toimittaminen THL:lle

THL kerää vuosittain valtakunnallista tilastotietoa turvakotipalveluista ja turvakotipalveluiden asiakkaista. Tilastot kerätään palveluntuottajilta 1. maaliskuuta mennessä. 

Linkki sähköiseen tiedonkeruulomakkeeseen ja ohjeistukseen lähetetään turvakotipalveluidentuottajille sähköpostitse.

Tilastotietojen toimittaminen THL:lle