Ohjeet palveluntuottajille
Asiakasasiakirjat
Turvakodin työntekijöiden velvollisuutena on kirjata tarpeelliset ja riittävät tiedot (asiakastietolaki 17§Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä). Kirjauksia käytetään palvelun järjestämiseen, suunnitteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja valvontaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on rekisterinpitäjä turvakotipalveluissa. Turvakotipalvelun asiakastiedot kuuluvat THL:n asiakasrekisteriin.
Asiakastiedot tallennetaan turvakodissa turvakodin käytössä olevaan asiakastietojärjestelmään. Sieltä ne siirretään Sosiaalihuollon asiakastietovarantoon (Kanta-palveluihin). OmaKannassa ei näytetä turvakotipalvelujen asiakirjoja eikä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön liittyviä asiakirjoja.
Turvakodeissa asiakastiedot kirjataan rakenteisesti eli kirjaamisessa noudatetaan ennalta sovittuja, yhtenäisiä tiedon rakenteita. Asiakirjarakenteet löytyvät THL:n Sosmeta-palvelustaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Turvakodissa käytetään turvakotien omia asiakirjoja, väkivaltatyön asiakirjoja sekä kaikille sosiaalihuollon palvelutehtäville yhteisiä asiakirjoja. Turvakotipalvelujen omia asiakirjarakenteita ovat:
- Turvakotipalvelun ensiarvio
- Turvakotipalvelusuunnitelma
Asiakasasiakirjat laaditaan jokaisesta turvakotipalvelua saavasta asiakkaasta. Asiakkaalla tässä tarkoitetaan sekä aikuisia että lapsia. Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva voi tarvittaessa olla turvakodissa myös nimettömänä.
Sosiaalihuollon tiedonhallintaan liittyvät ajantasaiset ohjeet löytyvät Kanta-palvelujen käsikirjasta sosiaalihuollon toimijoilleLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä.
Laatusuositukset
Turvakotipalvelujen kansallisten laatusuositusten tavoitteena on yhdenmukaistaa ja kehittää turvakotipalveluja siten, että palvelut ovat kaikkien lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien saavutettavissa asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Valtakunnallisissa laatusuosituksissa määritellään turvakotipalvelujen sisältö ja kuvataan asiakastyön prosessi sekä asiakastyöskentelyn tavoitteet ja laatukriteerit. Turvakotipalvelujen kansallisia laatusuosituksia voidaan käyttää sekä ohjaamaan turvakotipalvelujen järjestämistä että tukemaan palvelujen laadun kehittämistä ja uusien palvelumuotojen luomista.
Lasten kanssa tehtävä työskentely on iso osa turvakotityötä. Turvakotien asiakkaista noin puolet ovat lapsia. Lapset turvakodissa -laatusuositus ei sisällä koulutuksellista sisältöä, vaan niiden tarkoitus on jäsentää laajemmin turvakotityön keskeisiä elementtejä, joilla lapsia huomioidaan ja autetaan. Lapset turvakodissa -laatusuosituksen pääpaino on turvakodissa tapahtuvassa käytännön työssä ja työtavoissa. Lapsen kanssa työskentely tarkoittaa lapsen kohtaamista turvakodin arjen tilanteissa ja erillisissä tapaamisissa sekä hänen huomioimistaan kaikessa turvakodissa tehtävässä työssä. Lapset turvakodissa -laatusuosituksen tavoitteena on, että lasten kanssa toimitaan turvakodeissa mahdollisimman laadukkaasti ja yhtenäisesti.
Erityisryhmien kohtaaminen
Romanien kohtaaminen ja auttaminen turvakodeissa
Romaninaiset kohtaavat samanlaista lähisuhde- ja perheväkivaltaa kuin valtaväestöön kuuluvat naiset. Romaniasiakas kohdataan ensisijaisesti asiakkaana kuten muutkin asiakkaat. Romanikulttuuriin liittyy piirteitä, jotka voivat vaikuttavat naisten avun hakemiseen ja saamiseen. Näiden erityispiirteiden tunnistaminen on tärkeää. Romaninaisten kynnys hakea lähestymiskieltoa tai tehdä rikosilmoitus on valtaväestöä korkeampi.
Romaninaisen voi olla vaikea kertoa kohtaamastaan lähisuhde- ja perheväkivallasta läheisilleen. Parisuhteessa tapahtuva väkivalta on romanikulttuurissa yhteisön asia. Naiset tietävät yleensä, mitä seurauksia heidän toiminnastaan ja käyttäytymisestään on, ja he pyrkivät välttämään seurauksia niin pitkälle kuin mahdollista.
Ulkopuolinen apu on romaninaisille tärkeää, sillä mahdollisuudet tukeutua läheisiin ovat väkivaltatilanteissa rajalliset. Asiakkaalta voi itseltään kysyä, miten hän haluaa oman kulttuuritaustansa huomioitavan.
Tiedä ja toimi-kortit:
Turvakotipalvelut lähisuhdeväkivaltaa kokeneille romaninaisilleLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Skyddshemstjänster för romska kvinnor som blivit utsatta för våld i nära relationerLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Roma women in shelters for victims of domestic violenceLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Vammaiset henkilöt turvakotipalveluissa
Vammaisuus ei suojele väkivallalta. Sekä vammaisilla lapsilla että aikuisilla on vammattomia suurempi riski joutua väkivallan uhriksi. Vammaisten ihmisten haavoittuvuutta lisäävät muun muassa riippuvuus, näkymättömyys ja kyvyttömyys suojautua väkivallalta. Väkivallan tekijä on usein vammaiselle henkilölle entuudestaan tuttu. Lisäksi vammaisuus sinänsä voi vaikeuttaa avun hakemista konkreettisesti. Vammaisiin ihmisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteitä ovat muun muassa apuvälineiden vahingoittaminen, lääkityksen manipulointi, välttämättömän avustamisen laiminlyönti, laitokseen joutumisella uhkailu, yksin tai avustamatta jättäminen ja itsetunnon nujertaminen vammaa pilkkaamalla.
Vammaiset henkilöt lähisuhdeväkivallan uhreinaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Personer med funktionsnedsättning som offer för våld i nära relationerLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Persons with disabilities as victims of domestic violenceLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Tilastotietojen toimittaminen THL:lle
THL kerää vuosittain valtakunnallista tilastotietoa turvakotipalveluista ja turvakotipalveluiden asiakkaista. Tilastot kerätään palveluntuottajilta 1. maaliskuuta mennessä.
Linkki sähköiseen tiedonkeruulomakkeeseen ja ohjeistukseen lähetetään turvakotipalveluidentuottajille sähköpostitse.
