Haavoittuvat ryhmät

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet koskevat pääsääntöisesti kaikkia lapsia ja nuoria. On kuitenkin joitakin sellaisia väkivallan ilmiöitä ja niiden estämiseen tähtääviä toimia, jotka koskevat erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä on toimenpidesuunnitelmassa neljä: 

Tutkimusnäyttö osoittaa, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten elämässä on enemmän erilaiselle väkivallalle altistavia riskitekijöitä. Heillä on myös enemmän henkisen ja fyysisen väkivallan kokemuksia.

Vammaiset tai toimintakyvyltään rajoitteiset lapset ja nuoret

Vammaiset ja toimintakyvyltään rajoitteiset ihmiset ovat yhteiskunnassamme vähemmistöasemassa ja he joutuvat herkästi syrjinnän kohteeksi. Lisäksi lasten oikeudet ovat usein käytännössä heikommin suojeltuja kuin aikuisten.

Ympäröivän yhteiskunnan esteitä ja rajoitteita voivat olla esimerkiksi 

  • syrjivät asenteet
  • toimintarajoitteisille soveltumaton joukkoliikenne
  • esteellinen ympäristö
  • viestinnän esteellisyys.

On tärkeää saada säädöksiin myös selkeä kirjaus siitä, millä tavoin vammaisen lapsen oikeudet huomioidaan silloin, kun hän ei ole lastensuojelun vaan vammaispalvelujen asiakkaana.

Etniset ryhmät ja kieli- ja kulttuurivähemmistöt

Eri ihmisryhmien erilaisia tarpeita on syytä tunnistaa ja huomioida. Näin esimerkiksi etnisyyteen tai vähemmistöasemaan liittyvät terveys- ja hyvinvointierot kapenevat ja palveluiden puutteet paranevat.

On olemassa vasta vähän kulttuurisensitiivisesti tuotettua materiaalia väkivallan vaikutuksista, hyvästä vanhemmuudesta, lasten oikeuksista, tasa-arvosta, itsemääräämisoikeudesta ja yhteiskuntatietoudesta.

Olemassa olevaa tietotaitoa pitäisi saada leviämään erityispalveluista laajemmalle ammattilais- ja toimijajoukolle.

Lapset lastensuojelun sijaishuollossa

Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on tutkimustiedon mukaan merkittävästi enemmän kokemuksia väkivallasta kuin samanikäisillä keskimäärin.

Sijaishuollon toimijoiden osaamista väkivallan ehkäisyssä olisi tärkeä vahvistaa. Toimijat tarvitsevat osaamista myös siihen, että he tunnistavat sijaishuollossa olevien lasten toisiinsa kohdistaman väkivallan.

Sijaishuollossa varttuvalle lapselle täytyy luoda turvallisia yhteydenpitokäytäntöjä niin, että hän voi ylläpitää suhteita läheisiinsä ja vertaisryhmiinsä sekä luoda uusia sosiaalisia suhteita.

Sijaishuollossa työskenteleville ja lapsille sekä nuorille itselleen tarvitaan tietoa, koulutusta ja materiaalia turvataitokasvatuksesta. Tätä voi tukea kehittämällä lapsille materiaalia siitä, mitä väkivalta on erityisesti sijaishuollossa.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ja nuorilla on tutkimusten mukaan samaan ikäryhmään kuuluvia enemmän mielenterveysongelmia, kuten masennusta, ahdistusta ja itsetuhoajatuksia. He kokevat enemmän kiusaamista ja häirintää kuin muut samaan ikäryhmään kuuluvat. He kokevat myös eri toimintaympäristöissä henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja painostusta useammin kuin vertaisensa. (Kouluterveyskysely 2019.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetusalan ammattilaiset tarvitsevat lisätietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sekä taitoja väkivallan ja mielenterveysongelmien puheeksi ottamiseen. Lisäksi ammattilaisten tulee paremmin tiedostaa omat mahdolliset syrjivät asenteensa sekä omaa työtä velvoittava syrjimättömyyslainsäädäntö.

Esimerkkejä teemakokonaisuuteen kootuista toimenpiteistä

  • Huomioidaan vammaisten lasten oikeudet, kun valmistellaan jatkossa lainsäädäntöä asiakkaan itsemääräämisoikeudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa.
  • Perustetaan valtakunnallinen pakolaisten mielenterveyteen keskittyvä ja tietotaitoa koordinoiva ja levittävä osaamiskeskus. Huomioidaan sen suunnittelussa myös väkivalta- ja turvallisuusteemat.
  • Lisätään turvataitokasvatusta ja turvasuunnittelua lasten ja nuorten yhteydenpitokäytäntöihin osana lapsikohtaista työskentelyä ja lastensuojelun sijaishuollon seurantaa ja valvontaa. Varmistetaan, että turvasuunnitelmien toteutumiseen on olemassa resursseja, esimerkiksi tilat ja henkilöstöresurssit valvottuihin tapaamisiin.
  • Lisätään täydennyskoulutusta ammattilaisille seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sekä sateenkaariperheistä.

Lisätietoja

Ahola S, Nordlund-Spiby R. & Lind S. 2019. Vammaiset ja toimintakyvyltään rajoitteiset lapset ja nuoret. Teoksessa Korpilahti ym. 2019, s. 421–427.

Castaneda A. & MONET. 2019. Etniset ryhmät ja kieli- ja kulttuurivähemmistöt. Teoksessa Korpilahti ym. 2019, s. 428–438.

Väkivallaton lapsuus 2020‒2025 – toimeenpano ja viestintä (Korpilahti, STM 2021)

Pösö T, Lönnqvist T, Petrelius P, Salminen M. & Väkeväinen N. 2019. Lapset kodin ulkopuolisissa lastensuojelun sijoituksissa. Teoksessa Korpilahti ym. 2019, s. 439–438.

Telakivi L, Moring A. & Huuska M. 2019. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret. Teoksessa Korpilahti ym. 2019, s. 449–457.

Päivitetty: