Toimintakyvyn arviointi vammaispalveluissa

Tämän sivun sisältö

Toimintakyvyn arviointi sosiaalityössä

Sosiaalityö on monissa eri toimintaympäristöissään tekemisissä toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kanssa. Esimerkiksi vammaissosiaalityössä jokapäiväiseen työhön sisältyvät asiakkaana olevan ihmisen toimintakyvyn kuvaukset. Näitä kuvauksia tuottavat sekä asiakkaat että erilaiset ammattilaiset.  Sosiaalityö ja erityisesti sosiaalityössä tehtävät päätökset edellyttävät kykyä hahmottaa asiakkaan toimintarajoitteista johtuvat palvelun ja tuen tarpeet. 

Mitä toimintakyvyllä tarkoitetaan?

Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista – työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista, itsestä ja toisista huolehtimisesta – siinä ympäristössä, jossa hän elää ja osallistuu. 

THL:n Toimintakyky-sivustolla on laajasti kerrottu toimintakyvystä ja sen ulottuvuuksista.
Toimintakyky-sivusto 

ICF-luokitus toimintakyvyn kuvaajana

Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. ICF ymmärtää toimintakyvyn ja toimintarajoitteet moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena ja dynaamisena tilana, joka koostuu terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

ICF-luokitus antaa mahdollisuuden kuvata toimintakykyä kokonaisvaltaisena ilmiönä. Se tarjoaa mahdollisuuden järjestää toimintakyvyn kuvauksen hierarkkisesti tarkasti määritettyihin pää- ja alaluokkiin. ICF auttaa parhaimmillaan sosiaalityöntekijää jäsentämään käsitystä toimintarajoitteista sekä hahmottamaan toimintarajoitteiden syitä.
ICF-luokitus (Toimintakyky-sivusto)

Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen mukainen ICF:n käyttäminen edellyttää taitoa, asiantuntemusta ja asiakaslähtöisyyttä. Oleellista on osata valita tavoitteen kannalta relevantit kuvauskohteet ja sisällyttää tarvittavat ympäristö- ja yksilötekijät. On kuvattava vammaisen henkilön subjektiivinen kokemus toimintakyvystään ja sen rajoitteiden seurauksista sekä siitä, mitä tekijöitä hän itse pitää tärkeimpinä, kun ratkaisuja haetaan. Samaten on huomioitava osallisuuden periaatteen ja ihmisoikeuksien toteutuminen kuvaamisprosessissa ja tilastoinnissa.
Vammaissopimus ja ICF (Toimintakyky-sivusto)

Toimintakyvyn arviointimenetelmät

Hyvinvointialueilla päätetään, mitä menetelmiä toimintakyvyn arviointiin käytetään. Olemassa oleviin arviointimenetelmiin tulisi perehtyä huolellisesti, koska valitun välineen tulee olla käyttökelpoinen juuri sille asiakkaalle, siinä ympäristössä ja siihen käyttötarkoitukseen, johon sitä on tarkoitus käyttää.

Mittareiden käyttö sosiaalialan asiakastyössä: neljä neuvoa

  1. Käytä mittaria asiakastyössä vain silloin kun se on perusteltua. Määrittele etukäteen, millaista tietoa mittaamisella tavoitellaan. Valitse mittari, joka varmasti sopii kyseiseen tarkoitukseen.
  2. Keskustele asiakkaan kanssa mittarista, sen käyttötarkoituksesta sekä siitä, millaisia vaikutuksia tuloksilla voi olla häntä koskeviin päätöksiin.
  3. Muista, että pelkästään mittaamisen perusteella ei voi tehdä asiakasta koskevia merkittäviä päätöksiä. Mittari on vain yksi osatekijä kokonaisvaltaista harkintaa edellyttävässä päätöksenteossa. 
  4. On johdon tehtävä varmistaa, että työntekijöillä on mittarien käyttöä koskevaa riittävää osaamista, ja että mittaamisen toimintakäytännöt ovat yhtenäisiä.

Toimintakykymittareiden yhdenmukaisesta ja eettisestä käytöstä on tehty TOIMIA-verkoston suositus.
Suositus toimintakykymittareiden yhdenmukaiseen ja eettiseen käyttöön sosiaalialan asiakastyössä (Terveysportti)

Toimintakyvyn arviointi -sivulta löydät lisää tietoa, mitä arviointimenetelmiä tulisi käyttää ja miten.
Toimintakyvyn arviointi (Toimintakyky-sivusto)

TOIMIA

Kansallinen toimintakyyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkosto TOIMIA on perustettu ammattilaisten työn tueksi. TOIMIA-verkostossa tehtävä työ tähtää siihen, että toimintakykyä arvioitaisiin yhtenäisin ja laadukkain menetelmin ja käytännöin. Laaditut suositukset ja arvioidut mittarit julkaistaan TOIMIA-tietokannassa.
TOIMIA-verkosto (Toimintakyky-sivusto)
TOIMIA-tietokanta

Mihin toimintakyvyn arviointia voidaan hyödyntää?

Toimintakyvyn arviointi tuottaa tietoa useisiin käyttötarkoituksiin. Arviointituloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi:

  • sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin
  • vammaispalvelulain 3 a §:ssä edellytetyn palvelutarpeen selvittämiseen ja päivittämiseen
  • osana asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja palvelun suunnittelua, toteutusta ja arviointia (hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat) 
  • arvioitaessa ja seurattaessa kuntoutuksen, asumisvalmennuksen tai muiden vastaavien toimenpiteiden ja/tai annettujen palvelujen vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn ja avuntarpeeseen 
  • selvitettäessä etenevän / oireiltaan vaihtelevan sairauden tai ikääntymisen vaikutusta toimintakykyyn ja mahdollisesti lisääntyvään / vaihtelevaan avuntarpeeseen

Toimintakyvyn arviointi tuottaa myös hyvinvointialueen tasolla hyödynnettävää tietoa esimerkiksi vammaispoliittisten strategioiden ja palvelurakenteen kehittämisohjelmien laatimiseen. Tieto vammaisten ja pitkäaikaissairaiden toimintakyvystä yhdistettynä väestörakennetta, sen muutoksia ja elinympäristöä koskevaan tietoon auttaa kehittämään palveluita vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeita vastaavasti.

Lähteet

Toimintakyky-sivusto

Stina Sjöblom. Kommenttipuheenvuoro. Näkökulmia ICF:n käytöstä ja soveltamisesta sosiaalityössä. Toimintakyvyn arviointi – ICF teoriasta käytäntöön.

Päivitetty: